Suomen työeläkkeensaajat
Suomen työeläkkeensaajat -tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työeläkejärjestelmästä. Tilasto sisältää keskeiset lukumäärätiedot kaikista Suomen työeläkkeensaajista ja työeläkkeelle siirtyneistä.
Tilasto ilmestyy kuukausittain. Vuosikohtaisia tietoja julkaistaan kolme kertaa vuodessa. Tarkemmat tiedot ilmestymisajankohdista löytyvät julkistamiskalenterista.
Kuukausitilasto
Kuukausitilasto sisältää tuoreimman tiedon Suomen työeläkkeensaajista. Tilastossa on kuukausitason tietoa työeläkkeensaajista, keskimääräisestä työeläkkeestä, työeläkemenosta ja työeläkkeelle siirtyneistä.
Kk-tilaston vanha haitari
Älä poista tätä:
Kuukausitilasto
Kuukausitilasto sisältää tuoreimman tiedon Suomen työeläkkeensaajista. Tilastossa on kuukausitason tietoa työeläkkeensaajista, keskimääräisestä työeläkkeestä, työeläkemenosta ja työeläkkeelle siirtyneistä.
Tilaston kuviot
Tarkastele kuvasovelluksissa kuukausikohtaisia tilastotietoja graafisessa muodossa.
Tilaston taulukot
Työeläkkeensaajat:
Työeläkkeelle siirtyneet:
Tietokantataulukot:
Vuoden 2021 alusta lähtien nollan euron suuruiset perhe-eläkkeet eivät enää sisälly tilastoon. Muutos vaikuttaa perhe-eläkettä saavien lukumääriin ja keskimääräiseen eläkkeen tasoon.
Maksettavan perhe-eläkkeen määrään vaikuttavat lesken oma työeläke (tai laskennallinen karttunut työeläke) sekä liikenne- ja tapaturmavakuutuksen mukaiset etuudet. Niiden huomioon ottaminen voi johtaa nollan suuruiseen perhe-eläkkeeseen.
Vanhuuseläkeläisistä 60 prosenttia alle 75-vuotiaita
Vuoden 2019 lopussa työeläkejärjestelmästä maksettiin vanhuuseläkettä kaikkiaan 1 314 000 henkilölle. Heistä 590 000 oli miehiä ja 724 000 naisia. Luvut eivät sisällä osittaisen vanhuuseläkkeen saajia.
Vanhuuseläkkeensaajien keski-ikä oli 74,5 vuotta. Miehillä keski-ikä oli 73,6 vuotta ja naisilla 75,2 vuotta.
Vanhuuseläkettä saaneista 7 prosenttia oli alle 65-vuotiaita. Alle 75-vuotiaita oli kaikkiaan 60 prosenttia. Suurin osa vanhuuseläkkeensaajista oli siis suhteellisen nuoria. Miehillä alle 75-vuotiaitten osuus oli 64 prosenttia ja naisilla 57 prosenttia.
Vanhuuseläkeläisistä yli 85-vuotiaita oli noin joka kymmenes (11 %). Naisilla osuus oli suurempi (14 %) kuin miehillä (8 %).
Lue lisää:
Taulukot tilastotietokannassa:
- Työeläkkeensaajien lukumäärä
- Työeläkkeelle siirtyneiden lukumäärä
- Työeläkkeensaajien eläkkeen suuruus
- Työeläkkeelle siirtyneiden eläkkeen suuruus
- Ulkomailla asuvat työeläkkeensaajat
Mielenterveyden sairaudet yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle
Vuonna 2019 työeläkejärjestelmästä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle 20 300 henkilöä, hieman enemmän kuin edellisenä vuonna (19 900). Siirtyneistä naisia oli 10 900 (54 %) ja miehiä 9 400 (46 %).
Yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle oli mielenterveyden- ja käyttäytymisen häiriöt, joiden osuus oli 33 prosenttia (6 700). Tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella siirtyneiden osuus oli 31 prosenttia (6 300). Muiden yksittäisten sairauspääryhmien osuudet olivat alle 10 prosenttia.
Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä on tilastoitu vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 2019 mielenterveyssyyt olivat ensimmäisen kerran yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Aikaisempina vuosina tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella on siirrytty enemmän eläkkeelle.
Mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneistä lähes kolmella viidesosalla (57 %) oli eläkkeen perustana masennusdiagnoosi (3 800). Masennusperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet olivat selvästi yleisempiä naisilla (2 500) kuin miehillä (1 300). Naisilla masennuksen osuus kaikista mielenterveyssyistä oli 63 prosenttia, kun se miehillä oli noin puolet (49 %).
Vuoden 2019 lopussa työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeellä oli kaikkiaan 134 000 henkilöä, lähes 5 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vaikka mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt vasta viime vuonna ohittivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yleisimpänä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syynä, niin kaikilla työkyvyttömyyseläkkeellä olleilla mielenterveyssyyt ovat jo pitkään olleet suurin ryhmä. Tämä johtuu siitä, että mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyvät ovat yleensä keskimäärin nuorempia ja eläkkeet kestävät siten pitempään. Mielenterveyssyistä oli vuonna 2019 eläkkeellä 58 000 henkilöä (43 %) ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella 33 000 henkilöä (25 %).
Lue lisää:
- Lehdistötiedote 8.4.2020: Mielenterveyden sairaudet yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy
Työeläkkeelle siirtyi 65 000 henkilöä
Vuonna 2019 työeläkkeelle siirtyi yhteensä 65 000 henkilöä. Heistä suurin osa, 44 500 siirtyi vanhuuseläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä laski 9 prosenttia edellisestä vuodesta.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 20 300 henkilöä, mikä oli 400 henkilöä enemmän kuin vuonna 2018. Maatalouden erityiseläkkeelle siirtyi 200 henkilöä.
Osittaisen vanhuuseläkkeen valitsi kaikkiaan 12 300 henkilöä. Osittaisen vanhuuseläkkeen ottaneita ei katsota eläkkeelle siirtyneiksi Eläketurvakeskuksen tilastoissa.
Yleisin ikä siirtyä eläkkeelle oli 63 vuotta. Vuonna 2019 työeläkkeelle siirtyi 63-vuotiaana 22 300 henkilöä.
Lue lisää:
Lisätietoa tilastopalvelusta:
Suomen työeläkkeensaajat
Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: Suomen työeläkkeensaajat
Aihealue: Sosiaaliturva
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Kyllä
Kuvaus
Tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työeläkkeensaajista.
Tietosisältö
Tilasto sisältää keskeiset tiedot kaikista Suomen työeläkkeensaajista, työeläkkeelle siirtyneistä ja työeläkemenosta.
Käytetyt luokitukset
Yksityinen ja julkinen sektori, eläkelaji, sukupuoli ja ikä, eläkkeen suuruus, tautiluokitus ICD-10, alueluokitus: kunta, maakunta, asuinmaa
Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde
Tilaston tiedot perustuvat eläkerekisterin sisältämiin tietoihin. Eläkerekisteriin tallennetaan tiedot työeläkelaitoksissa tehdyistä eläkepäätöksistä.
Aluetiedot perustuvat Kelan väestötietoihin. Niitä täydennetään työeläkelaitoksilta saaduilla tiedoilla ulkomaille maksetuista lähdeveronalaisista työeläkkeistä.
Päivitystiheys
Suppeampi Tilasto Suomen työeläkkeensaajista ilmestyy kerran kuukaudessa ja laajempi tilastojulkaisu Suomen työeläkkeensaajat kerran vuodessa.
Valmistumis- tai julkistamisaika
Kuukausitilasto ilmestyy seuraavan kuukauden puolivälin aikaan ja vuositilasto tilastovuotta seuraavan vuoden keväällä. Tilaston julkistamisajankohdat ilmoitetaan Julkistamiskalenterissa.
Aikasarja
Tilastoa on tuotettu vuodesta 1996 alkaen. Vuosina 2005–2013 tilasto ilmestyi nimellä Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut.
Tietoja aikasarjojen vertailukelpoisuudesta on esitetty tilaston laatuselosteessa kohdassa Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus.
Asiasanat
sosiaalivakuutus, eläke, työeläke, vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, työttömyyseläke, maatalouden erityiseläke, osa-aikaeläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke, eläkkeelle siirtyminen
Yhteystiedot
Käsitteet ja määritelmät
Asuinkunta, asuinmaa, maakunta
Henkilön asuinkunnaksi katsotaan hänen asuinkuntansa tilastovuoden viimeisenä päivänä. Ulkomaille maksetuissa eläkkeissä henkilön asuinmaa on tilastovuoden viimeisen päivän asuinmaa. Asuinmaat luokitellaan tilastovuoden lopussa voimassa olevan maaluokituksen mukaan. Maakunnat luokitellaan tilastovuoden lopussa voimassa olevan alueluokituksen mukaan.
Eläkelaji
Työeläkejärjestelmän eläkelajeja ovat vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, maatalouden erityiseläke, osa-aikaeläke, osittainen varhennettu vanhuuseläke sekä perhe-eläke. Yksittäistä tilastovuotta koskevat tarkemmat tiedot eläkelajeista (esim. myöntämisperusteet ja ikärajat) on esitetty kunkin tilastovuoden julkaisun kohdassa Eläke-etuudet.
Eläkesektori
Julkaisun taulukoissa on tilastoitu koko työeläkejärjestelmän kattavien lukujen lisäksi myös eläkesektorikohtaiset luvut yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Sektorien tarkempi sisältö on esitetty kunkin tilastovuoden julkaisun luvussa 1.1. Yleistä.
Työeläkettä saava luetaan aina siihen sektoriin, jolta hän saa vähintään yhtä tarkasteltavaa eläkettä. Jos henkilö saa eläkettä molemmilta sektoreilta, hän kirjautuu molempien sektoreiden lukuihin, mutta on koko työeläkejärjestelmän luvuissa vain kerran.
Työeläkkeelle siirtynyt lasketaan sektorikohtaisiin lukuihin, jos eläkkeelle siirtyminen kyseiseltä sektorilla tapahtuu tilastovuonna. Koko työeläkejärjestelmän lukuihin henkilö kirjautuu vain sinä tilastovuonna, kun ensimmäinen eläke alkaa.
Eläkkeen suuruus
Tilastossa esitetyt rahamäärät ovat kuukausieläkkeiden bruttomääriä. Työeläkettä voi pienentää yhteensovitus, jos henkilölle maksetaan eläkettä erityisriskejä varten säädettyjen lakien mukaan (liikennevakuutuslaki, tapaturma- ammattitautilaki, laki sotilastapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta, laki tapaturman ja palvelussairauden korvaamisesta kriisinhallintatehtävissä, sotilasvammalaki). Nämä eläkkeet vähennetään karttuneesta työeläkkeestä. Nämä korvaukset saattavat olla niin suuria, että työeläkettä jää maksettavaksi vain vähän tai ei lainkaan. Yhteensovituksen vuoksi nollan suuruista työeläkettä saavat ovat kuitenkin mukana kaikissa tilaston luvuissa.
Työeläkkeensaajan ja työeläkkeelle siirtyneen työeläke sisältää kaikkien tilastovuoden lopussa maksussa olleiden omaan työuraan perustuvien eläkkeiden euromäärät molemmilta sektoreilta. Eläkkeeseen sisältyy sekä perus- että rekisteröityjen lisäeläkkeiden euromäärät. Jos tilastovuoden aikana eläkkeelle siirtyneen eläke on ehtinyt päättyä ennen tilastovuoden loppua, työeläkkeen määräksi tilastoidaan eläkkeen päättymishetkellä maksussa ollut eläke.
Osa-aikaeläkkeensaaja ei saa samanaikaisesti muuta omaan työuraan perustuvaa työeläkettä, joten osa-aikaeläkkeensaajan ja osa-aikaeläkkeelle siirtyneen työeläke sisältää ainoastaan osa-aikaeläkkeen euromäärän.
Kokonaistyöeläke sisältää edellisten lisäksi myös eläkkeensaajan mahdollisen perhe-eläkkeen. Kokonaistyöeläke on tilastoitu ainoastaan kaikkia työeläkettä koskevissa taulukoissa (taulukot 2 ja 2.1) sekä ulkomailla asuvien työeläkkeensaajien taulukoissa (taulukot 11 ja 12). Kokonaistyöeläkettä ei lasketa työeläkkeelle siirtyneille.
Keskimääräiset työ- ja kokonaistyöeläkkeet ovat aritmeettisia keskiarvoja. Joissakin taulukoissa on lisäksi esitetty mediaanieläke. Mediaanieläke on aineiston keskimmäisen havainnon eläke eli puolet eläkkeensaajista saa mediaanieläkettä pienempää ja puolet sitä suurempaa eläkettä.
Ikä
Työeläkkeelle siirtyneiden taulukoissa käytetään ikää eläkkeen alkaessa. Muissa taulukoissa on ikä tilastovuoden lopussa.
Keskiarvoikä on ikien aritmeettinen keskiarvo. Työeläkkeensaajille se lasketaan iästä tilastovuoden lopussa ja työeläkkeelle siirtyneille iästä eläkkeen alkaessa.
Mediaani-ikä on aineiston keskimmäisen havainnon ikä.
Palkaton aika
Aika, jolta henkilö saa sosiaalietuutta, josta hänelle karttuu eläkettä. Palkatonta aikaa ovat esimerkiksi vanhempainraha-, sairauspäiväraha- ja työttömyyspäivärahakaudet.
Sosiaaliturvasopimus
Kahden valtion välinen sopimus, joka säätelee niiden välillä liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaa.
Suomella on sosiaaliturvasopimus Australian, Chilen, Etelä-Korean, Intian, Israelin, Kanadan, Kiinan, Quebecin ja Yhdysvaltojen kanssa.
Työeläkemeno
Työeläkemeno sisältää tilastovuoden aikana yksityiseltä ja julkiselta sektorilta maksetut lakisääteiset eläkkeet sekä työnantajan kustantamat vapaaehtoiset rekisteröidyt lisäeläkkeet. Kuntien vanhojen sääntöjen mukaan maksetut eläkkeet eivät sisälly tilaston lukuihin.
Työeläkettä saava
Omaan työuraan perustuvaa eläkettä saavia ovat ne henkilöt, jotka saavat tilastovuoden viimeisenä päivänä työeläkejärjestelmästä vanhuus-, työkyvyttömyys-, maatalouden erityis-, osa-aika- tai osittaista varhennettua vanhuuseläkettä. Kaikki työeläkettä saavat -luokka sisältää edellisten lisäksi perhe-eläkettä saavat. Työeläkettä voidaan maksaa samanaikaisesti sekä usean eri eläkelain että usean eri eläkelajin mukaan.
Työeläkkeelle siirtynyt
Omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle siirtyneet ovat henkilöitä, joiden omaan työuraan perustuva eläke (vanhuus-, työkyvyttömyys- tai maatalouden erityiseläke) on alkanut tilastovuoden aikana. Lisäksi edellytetään, etteivät henkilöt ole saaneet mitään em. eläkettä ainakaan kahteen vuoteen.
Sektorikohtainen tarkastelu tehdään aina kyseisen sektorin kannalta. Jos henkilö on siirtynyt eläkkeelle toiselta sektorilta jo ennen tilastovuotta ja siirtyy tilastovuonna eläkkeelle toiselta sektorilta, kirjautuu hän tilastovuonna vain jälkimmäisen sektorin lukuihin, ei enää kaikkien eläkkeelle siirtyneiden lukuihin. Ts. koko työeläkejärjestelmää koskeviin lukuihin henkilö kirjautuu vain sinä tilastovuonna, kun ensimmäinen eläke alkaa. Taulukoiden sektorikohtaiset luvut eivät siten ole yhteenlaskettavia.
Vanhuuseläkkeelle siirtyneet ovat henkilöitä, joiden vanhuuseläke on alkanut tilastovuonna ja jotka eivät ole saaneet mitään omaa eläkettä ainakaan kahteen vuoteen. Työkyvyttömyys- ja maatalouden erityiseläkkeiden kohdalla edellytetään, että henkilöt eivät ole saaneet kyseisen eläkelajin mukaista eläkettä kahteen vuoteen. Työkyvyttömyyseläkkeiden eri alalajien kohdalla edellytetään, että henkilöt eivät ole saaneet minkään lajista työkyvyttömyyseläkettä kahteen vuoteen.
Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei katsota työeläkkeelle siirtyneiksi. Osa-aikaeläkkeensaajat tulevat mukaan eläkkeelle siirtyneisiin vasta sinä vuonna, kun heillä alkaa jokin muu omaan työuraan perustuva eläke, useimmiten vanhuuseläke.
Vuonna 2017 käyttöön otettua eläkelajia, osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, käsitellään tilastossa samalla tavoin kuin osa-aikaeläkettä. Henkilöitä, joilla on alkanut osittainen varhennettu vanhuuseläke, ei siis katsota eläkkeelle siirtyneiksi.
Työkyvyttömyyden pääasiallinen syy
Työkyvyttömyyden pääasiallisella syyllä tarkoitetaan eläkkeen perusteena olevaa pääsairautta. Vaikka joskus työkyvyttömyyden syynä voi olla pääsairauden lisäksi jokin merkittävä lisäsairaus, tilastot perustuvat vain pääsairauden luokitteluun.
Sairausdiagnoosit ja niitä vastaavat koodit perustuvat vuodesta 1996 lähtien kansainväliseen ICD-10-tautiluokitukseen. Ennen vuotta 1996 myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet perustuvat edelliseen, ICD-9-luokitukseen. Luokittelu tehdään ensisijaisesti uuden tautiluokituksen mukaisena. Vanhan luokituksen mukaiset koodit on pyritty sijoittamaan mahdollisimman tarkasti uuden luokituksen mukaisiin luokkiin.
Laatuseloste: Suomen työeläkkeensaajat 2019
Suomen työeläkkeensaajat -tilasto tuotetaan Eläketurvakeskuksessa.
Laissa Eläketurvakeskuksesta (ETKL) todetaan Eläketurvakeskuksen (ETK) yhdeksi tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa. ETK:ssa tilastojen tuottamisesta vastaa suunnitteluosasto.
Suomen työeläkkeensaajat -tilaston kustannuksista vastaa ETK.
Tilastotietojen relevanssi
Suomen lakisääteinen eläketurva koostuu pääpiirteissään työ- ja kansaneläkejärjestelmistä. Työeläkejärjestelmän eläkkeet ovat ansiosidonnaisia, kansaneläke on puolestaan asumisperusteinen järjestelmä. Suomen työeläkkeensaajat -tilasto antaa kokonaiskuvan Suomen työeläkejärjestelmästä maksetuista eläkkeistä.
Työeläketurvaa hoitavat yksityisellä sektorilla työeläkeyhtiöt, -säätiöt ja -kassat sekä julkisella sektorilla pääasiassa Keva. Eläketurvakeskus toimii työeläkejärjestelmän keskuksena ja kerää mm. työeläkeasioiden hoidon edellyttämät tiedot sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten.
Suomen työeläkkeensaajat -tilasto kattaa koko lakisääteisen työeläketurvan lisäksi myös työnantajan kustantaman vapaaehtoisen rekisteröidyn lisäeläketurvan. Vapaaehtoinen työnantajan kustantama rekisteröimätön lisäeläketurva ei sisälly tämän tilaston lukuihin, kuten ei myöskään henkilöiden itsensä kustantama vapaaehtoinen eläketurva. Tilaston ulkopuolelle jäävät myös kansaneläkejärjestelmän eläkkeet sekä sotilasvamma- ja sotilastapaturmalain ja liikenne- ja tapaturmavakuutuslain mukaiset ns. SOLITA-eläkkeet.
Tilastossa esitetään tietoja työeläkettä saaneiden sekä työeläkkeelle siirtyneiden lukumääristä ja keskieläkkeistä. Tilasto sisältää tietoja myös työeläkemenosta ja ulkomaille maksetuista työeläkkeistä.
Keskeisenä luokittelijana on työeläkejärjestelmän jakautuminen yksityiseen ja julkiseen sektoriin. Lisäksi käytetään myös seuraavia luokituksia: eläkelaji, eläkkeen suuruus, henkilön sukupuoli ja ikä sekä työkyvyttömyyseläkkeiden osalta sairausryhmä (ICD-10). Alueluokituksena käytetään työeläkemenon osalta Suomen maakuntajakoa (http://stat.fi/meta/luokitukset/maakunta/001-2015/index.html) ja ulkomailla asuvien työeläkkeensaajien osalta henkilön asuinmaata ja maaryhmää.
Tilastossa käytetyt käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla osoitteessa.
Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilaston tiedot perustuvat eläkerekisteristä saataviin tietoihin (kokonaisaineisto). Rekisteri sisältää eläkepäätöksistä rekisteröidyt tiedot. Niiden avulla muodostetaan eläkejaksot ja eläkkeet, jotka talletetaan tilastorekisteriin. Tämä tilastorekisteri muodostaa eläketilastoinnin pohjan.
Tilastossa esitetyt aluetiedot perustuvat Kelan väestötietoihin. Niitä täydennetään työeläkelaitoksilta saaduilla tiedoilla ulkomaille maksetuista lähdeveronalaisista työeläkkeistä.
Eläketurvakeskuksen rekisteripalveluosasto vastaa yhdessä työeläkelaitosten kanssa eläkerekisterin sisällöstä, eläketurvan toimeenpanossa tarvittavien tietojen saatavuudesta, kattavuudesta, lainmukaisuudesta ja oikeellisuudesta sekä sisällön virhetilanteiden selvittelystä.
Tietoteknisesti eläkerekistereistä vastaa eläkevakuuttajien ja ETK:n yhteisesti omistama yhtiö Arek Oy.
Tilastossa havaitut virheet korjataan verkkopalvelussa välittömästi. Korjauksen yhteyteen verkkosivulle lisätään tieto korjauksen sisällöstä ja sen ajankohdasta. Isoista virheistä laaditaan erillinen tiedote.
Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilasto ilmestyy kerran kuukaudessa. Laajempi tilastokokonaisuus ilmestyy kerran vuodessa tilastovuotta seuraavan vuoden alkupuoliskon aikana. Tilaston julkistamisajankohta on esitetty ETK:n kotisivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot kohdassa Julkistamiskalenteri.
Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa on tuotettu vuodesta 1996 lähtien ja sen aikasarjat ovat pääpiirteissään vertailukelpoisia kyseisestä ajankohdasta alkaen. Työeläkkeensaajien lukumäärätietojen osalta aikasarja ulottuu vuoteen 1981 saakka.
Tilasto on alusta alkaen kuvannut työeläkejärjestelmästä eläkettä saaneiden ja työeläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumääriä ja keskieläkkeitä sekä työeläkejärjestelmän eläkemenoa. Tilaston tietosisältöä on vuosien varrella laajennettu. Vuonna 2007 siihen lisättiin tietoja työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkeratkaisuista.
Tilasto on ilmestynyt vuosina 2005–2013 nimellä Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut (SVT). Tilastovuodesta 2014 lähtien kokonaisuus julkaistaan kahtena erillisenä tilastona: Suomen työeläkkeensaajat (SVT) ja Suomen työeläkevakuutetut (SVT).
Työeläkkeelle siirtyneiden määritelmää muutettiin vuonna 1999. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ei ole sen jälkeen katsottu eläkkeelle siirtyneiksi. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet lasketaan mukaan työeläkkeelle siirtyneisiin vasta heidän siirtyessä jollekin muulle omaan työuraan perustuvalle eläkkeelle, useimmiten vanhuuseläkkeelle.
Vuonna 2017 käyttöön otettua eläkelajia, osittaista varhennettua vanhuuseläkettä, käsitellään tilastossa samalla tavoin kuin osa-aikaeläkettä. Henkilöitä, joilla on alkanut osittainen varhennettu vanhuuseläke, ei siis katsota eläkkeelle siirtyneiksi.
Tilaston tulkinnassa tulee ottaa huomioon työeläkelainsäädännössä tapahtuneet muutokset.
Lue lisää:
Tilastossa käytetään standardiluokituksia, esim. tautiluokitus ICD-10 ja alueluokitukset (maakunta, asuinmaa ja maaryhmä).
ETK tuottaa yhteistyössä Kelan kanssa vuosittain tilaston Tilasto Suomen eläkkeensaajista (SVT), joka kattaa sekä työ- että kansaneläkejärjestelmän eläkkeet. Sen työeläkkeensaajia, työeläkkeelle siirtyneitä ja työeläkemenoa koskevat luvut ovat yhteneväisiä tämän tilaston lukujen kanssa.
Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston tiedot julkaistaan tilaston kotisivulla, ETK:n tilastotietokannassa sekä vuosittain ilmestyvässä Suomen työeläkkeensaajat -julkaisussa.
Tilaston kuvaus on esitetty ETK:n internetsivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot/tyoelakkeensaajat/kuvaus.
Lisätietoja tilastosta antaa ETK:n tilastopalvelu tilastot(at)etk.fi.
Aiheesta muualla: