Usein kysyttyä työskentelystä ulkomailla
Nämä päivittämättä! Tästä osiosta löydät vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin ulkomaan työskentelystä. Otsikkopalkin avaamalla saat näkyviin tarkempaa tietoa kyseisestä aiheesta.
Kysymys: Olin töissä Norjassa lyhyen jakson suomalaisen työnantajani palveluksessa. Nyt Norjan viranomaiset vaativat minulta A1-todistusta. Mikä todistus se on?
Vastaus: A1-todistuksella vahvistetaan, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä todistuksen haltijaan sovelletaan.
EU-säännösten mukaisesti henkilöön sovelletaan vain yhden maan lainsäädäntöä kerrallaan. Pääsääntö on, että tämä maa on työskentelymaa. Pääsäännöstä ovat poikkeuksina esimerkiksi lähetetyt työntekijät ja yrittäjät sekä tavallisesti useassa maassa työskentelevät henkilöt. Näissä poikkeustilanteissa tarvitaan A1-todistus osoittamaan, että henkilöön sovelletaan jonkin muun maan kuin työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntöä ja ettei lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja makseta työskentelymaahan. Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan vain todistuksen myöntäneeseen maahan.
Suomessa Eläketurvakeskus antaa A1-todistuksen, mikäli sen antamisen edellytykset täyttyvät. Todistusta haetaan sähköisen asiointipalvelun kautta.
Lue lisää:
Kysymys: Lähetämme asentajamme työhön kahdeksi viikoksi Belgiaan. Tarvitseeko hänelle hakea lähetetyn työntekijän todistus näin lyhyelle ajalle?
Vastaus: Jos työkomennus on alle kuukauden pituinen, se katsotaan usein työmatkan luonteiseksi eikä lähetetyn työntekijän todistusta tarvitse hakea. Todistus kuitenkin annetaan haettaessa myös kuukautta lyhyemmille komennuksille esimerkiksi tilanteissa, joissa joku taho (kuten työntekomaan viranomainen tai sikäläinen työnantaja) vaatii todistusta.
Kysymys: Minulla on suomalainen työnantaja, joka on lähettämässä minut Ruotsiin töihin. Minulle on haettu A1-todistusta. Kuinka pitkään voin olla lähetettynä työntekijänä ja pysyä Suomen sosiaaliturvassa?
Vastaus: EU- ja ETA-maiden osalta sinulle voidaan myöntää A1-todistus kahdeksi vuodeksi. Komennuksen jatkuessa tulee työnantajanne hakea jatkoa todistukselle. Kahden vuoden ylittävälle ajalle voimme puoltaa niin sanottua poikkeuslupaa vielä kolmen vuoden ajaksi. Mikäli työskentelymaan viranomaiset hyväksyvät poikkeuslupapyyntömme, voit kuulua suomen sosiaaliturvaan lähetettynä työntekijänä viiden vuoden ajan.
Sosiaaliturvasopimusmaiden osalta lähettämisajat ovat maakohtaisia. Näistä löytyy tarkempaa tietoa alta löytyvien linkkien kautta.
Lue lisää:
Kysymys: Olen sopinut suomalaisen työnantajani kanssa, että teen etätöitä Ranskassa vuoden ajan. Puolisoni työskentelee Ranskassa saman ajan lähetettynä työntekijänä ja hänellä on A1-todistus. Tarvitseeko myös minun hakea A1-todistusta?
Vastaus: Koska teet töitä ulkomailla, sinun on haettava A1-todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi. Muussa tapauksessa työnantajasi joutuu maksamaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Ranskaan paikallisen lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja kuulut Ranskan sosiaaliturvaan.
Jos lähetetyn työntekijän mukaan lähtevä puoliso ei työskentele, Kela tekee päätöksen sosiaaliturvasta.
A1-todistusta voi hakea myös Suomessa toimivalle yritykselleen etänä työskentelevä yrittäjä, joka on harjoittanut samaa yrittäjätoimintaa Suomessa ennen ulkomaan työskentelyä. Lisätietoja saat Eläketurvakeskuksesta.
Jos mukaan lähtevä puoliso aloittaa työskentelyn paikallisen työnantajan palveluksessa tai yritystoiminnan ulkomailla, työskentelyyn sovelletaan EU-asetuksen pääsääntöä. Kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan tällöin työntekomaahan eikä Suomen sosiaaliturvaan voi kuulua.
Lue lisää:
Kysymys: Asun Suomessa ja teen töitä sekä suomalaiselle että ruotsalaiselle työnantajalle. Molemmat työnantajat ovat yksityisiä. Työskentelen pääasiallisesti Ruotsissa ja 2-3 päivää kuukaudessa Suomessa. Mistä saan sosiaaliturvani ja mihin maksut kuuluu maksaa?
Vastaus: Koska et tee huomattavaa osaa työstäsi asuinmaassasi Suomessa, sinuun sovelletaan ulkomaisen työnantajasi kotipaikan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Sosiaaliturvasi tulee siis järjestää Ruotsin lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Myös suomalainen työnantajasi on velvollinen maksamaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Ruotsiin. Suomeen ei saa maksaa lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja samanaikaisesti.
Sinun tulee hakea itsellesi A1-todistus. Todistushakemus tehdään asuinmaahan Suomeen Eläketurvakeskukselle, joka on toimivaltainen viranomainen, vaikka tässä tapauksessa todistuksen myöntääkin Ruotsi.
Lue lisää:
Kysymys: Olemme suomalainen kuljetusalan yritys. Palveluksessamme työskentelee Virossa asuvia kuljettajia ja he ajavat pitkin Eurooppaa. Mihin maahan meidän tulee maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut?
Vastaus: Mikäli useassa EU-maassa työskentelevät työntekijänne tekevät huomattavan osan työstään asuinmaassaan Virossa, tulee heidän sosiaaliturvansa järjestää siellä. Teidän työnantajana tulee siten maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Viroon. Suomeen tai muihin maihin lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ei saa maksaa samanaikaisesti.
Jos työstä huomattavaa osaa ei tehdä asuinmaassa eikä työntekijöillä ole muita työnantajia, heidän sosiaaliturvansa tulee järjestää työnantajan kotipaikan eli Suomen lainsäädännön mukaan. Sosiaalivakuutusmaksut maksetaan tällöin Suomeen.
Huomattavalla osalla tarkoitetaan määrällisesti merkittävää osaa (vähintään 25 %) kaikesta työtä.
Useassa maassa työskenteleville henkilöille tulee muistaa hakea A1-todistus. Todistusta haetaan yleensä työntekijän asuinvaltiosta, mutta hakemuksen voi lähettää myös Eläketurvakeskukselle, jolloin se ohjataan henkilön asuinvaltion viranomaisille.
Lue lisää:
Kysymys: Olen lähdössä töihin saksalaisen työnantajan palvelukseen Saksaan puoleksi vuodeksi. Palaan sen jälkeen Suomeen. Maksan koko ajan veroja Suomeen. Kuulunko edelleen Suomen sosiaaliturvaan?
Vastaus: EU/ETA-alueella ja Sveitsissä pääsääntö on, että työntekijä kuuluu työskentelymaansa sosiaaliturvaan riippumatta siitä, missä hän asuu tai missä häntä verotetaan. Sosiaaliturvasi määräytyy siten Saksan lainsäädännön mukaan työskennellessäsi siellä.
Työskentelymaan sosiaaliturvaan siirtymisestä ei tarvitse ilmoittaa Eläketurvakeskukselle. Kelaan ilmoitus sen sijaan pitää tehdä. Myös palatessasi Suomeen sinun tulee ottaa yhteyttä Kelaan.
Lue lisää:
Aiheesta muualla:
Kysymys: Olen työskennellyt pelkästään Suomessa jo useamman vuoden. Työskentelin insinöörinä ennen Suomeen muuttoa Kreikassa. Kreikan viranomaiset vaativat maksamaan ammattialakohtaisia maksuja ja ilmoittavat että vapaudun maksuista vain, jos toimitan A1-todistuksen osoitukseksi siitä, että olen Suomessa vakuutettu. Voinko saada A1-todistuksen, vaikka työskentelen ainoastaan Suomessa?
Vastaus: A1-todistusmenettelyä on 3.8.2018 lähtien muutettu siten, että Eläketurvakeskus voi antaa to-distuksen myös henkilölle, joka työskentelee ainoastaan Suomessa. A1-todistuksen voi hakea ja saada työskentelystä Suomessa, jos hakijalla on tarve osoittaa esimerkiksi lähtömaansa viranomaisille, että hän kuuluukin lähtömaansa sijasta Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin.
A1-todistusta voi näissä tilanteissa hakea normaalilla A1-hakemuksella ja lisätietoihin tulee kirjoittaa pyynnön syy. Todistukset annetaan määräaikaisina.
Pääsääntöisesti A1-todistusta ei kuitenkaan tarvitse, jos työskentelee ainoastaan Suomessa eikä ole toisesta maasta lähetetty työntekijä.
Lue lisää:
Kysymys: Olen Suomessa asuva freelance -muusikko ja esiinnyn yleensä Suomessa suomalaisille työnantajille. Minut on kutsuttu esiintymään festivaaleille Italiaan kolmen päivän ajaksi. Italialainen festivaalin järjestäjä on pyytänyt minua hankkimaan A1- todistuksen. Voinko saada sellaisen? Minulle on myös tulossa muutamia keikkoja Italiaan, Ranskaan ja Hollantiin.
Vastaus: A1-todistuksen myöntää maa, jonka sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan.
Kun työskentelet suurimmaksi osaksi Suomessa ja lisäksi kahdessa tai useammassa maassa, sinuun sovelletaan asuinmaasi Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä.
Myös ulkomaiset työnantajasi ovat tällöin velvollisia maksamaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut asuinmaahasi Suomeen.
Jos työskentelet yrittäjäasemassa tulee sinulla olla Suomessa YEL-vakuutus.
Sinun tulee hakea A1-todistusta Eläketurvakeskukselta. Todistus voidaan antaa vuodeksi tai kahdeksikin eteenpäin, kun tiedossa on työskentelyä eri EU-maissa.
Lue lisää:
Kysymys: Työskentelen pääasiallisesti asuinmaassani Suomessa suomalaisen työnantajan palveluksessa. Lisäksi käyn kuukausittain joitakin päiviä töissä Virossa. Työt siellä teen paikalliselle yksityiselle työnantajalle. Maksetaanko sosiaalivakuutusmaksut molempiin maihin?
Vastaus: Lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan EU-alueella vain yhteen maahan kerrallaan.
Koska teet työtä tavallisesti useassa maassa ja huomattava osa työstäsi tapahtuu asuinmaassasi Suomessa, sinuun sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Sekä suomalainen että virolainen työnantajasi ovat velvollisia maksamaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut vain Suomeen.
Osoitukseksi Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta sinun tulee hakea Eläketurvakeskuksesta A1-todistus.
Lue lisää:
Kysymys: Olen työkomennuksella Saksassa. Olen saanut A1-todistuksen ajalle 1.4.2012 – 31.3.2016. Tarkoitus oli, että palaan Suomeen tuolloin, mutta projekti täällä jatkuu vielä ja työnantajani haluaisi jatkaa työkomennustani kesäkuun 2017 loppuun. Voinko edelleen pysyä Suomen sosiaaliturvassa komennuksen loppuajan?
Vastaus: Asianomaisten EU-maiden viranomaisten yhteisellä sopimuksella (eli ns. poikkeusluvalla) työntekijä voi kuulua lähtömaansa sosiaaliturvaan yleensä enintään viisi vuotta.
Olet työskennellyt Saksassa jo neljä vuotta ja jatkoajan kanssa työkomennuksesi tulee olemaan viisi vuotta ja kolme kuukautta. Koska viiden vuoden aika ylittyy vain vähän, Eläketurvakeskus voi harkita poikkeusluvan pyytämistä Saksan viranomaiselta. Työnantajasi tulisi hakemuksen yhteydessä esittää kirjallisesti jatkumisen syy ja vahvistaa, että sen jälkeen palaat Suomeen. Jos Saksan viranomainen sitten antaa suostumuksensa poikkeuslupaan, annamme A1-todistuksen.
Lue lisää:
Aiheesta muualla:
Kysymys: Olen metsäkoneyrittäjä. Yritykseni on perustettu äskettäin. Olen tehnyt metsäkoneurakointia Suomessa, mutta nyt olen saanut puun korjuutöitä noin puoleksi vuodeksi Saksasta. Sen jälkeen minulla on tiedossa taas töitä Suomessa. Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan Saksassa työskentelyajan ja pitääkö siitä hakea A1- todistus?
Vastaus: EU-asetuksen mukaan yrittäjä kuuluu pääsääntöisesti sen maan sosiaaliturvaan, missä hän harjoittaa toimintaansa. Yrittäjä, joka lähtee tilapäisesti enintään kahdeksi vuodeksi harjoittamaan toimintaansa toiseen EU-maahan, voi kuulua lähtömaansa sosiaaliturvaan tänä aikana.
Lähetetyltä yrittäjältä edellytetään, että hän on harjoittanut merkittävää toimintaa yrityksen sijaintimaassa jo ennen ulkomaille lähtöään ja että toiminta jatkuu siellä ulkomailta palattua. Suomessa edellytämme, että yrittäjällä on ollut voimassa yrittäjän eläkevakuutus (YEL) ennen ulkomaille lähtöä vähintään neljän kuukauden ajan, sillä alle neljä kuukautta kestänyt toiminta jää YEL:n ulkopuolelle.
Mikäli yrittäjätoimintasi on ennen Saksaan lähtöä jatkunut ainakin neljä kuukautta ja sinulla on voimassa lakisääteinen tai vapaaehtoinen YEL-vakuutus, voit kuulua Saksassa työskentelyn aikanakin Suomen sosiaaliturvaan. Tästä osoituksena sinun tulee hakea Eläketurvakeskukselta A1-todistusta hakemuslomakkeella ETK 2142.
Lue lisää:
Kysymys: Olemme lähettämässä työntekijämme kahden vuoden työkomennukselle tytäryhtiöömme Unkariin. Työskentelystä on tehty komennussopimus, jonka mukaan palkka maksetaan tytäryhtiöstä. Työntekijämme on tulossa takaisin entiseen työhönsä komennuksen päätyttyä. Voiko hän saada lähetetyn työntekijän todistuksen?
Vastaus: Yksinomaan se, kuka maksaa palkan, ei ole olennaista. Lähetetyltä työntekijältä edellytetään, että työsuhde lähettävään työnantajaan säilyy komennuksen ajan ja että heidän välillään säilyy kiinteä yhteys, esim. kenen kanssa työsopimus on tehty, kenellä on irtisanomisoikeus ja onko paluusta Suomeen lähettävän työnantajan palvelukseen sovittu. Jos komennussopimus on tehty lähettävän yhtiön kanssa tai ns. kolmikantasopimuksena työntekijän, lähettävän yhtiön ja vastaanottavan yhtiön kanssa, voi työntekijä olla lähetetty työntekijä, vaikka hänen palkkansa maksettaisiin ulkomaisesta vastaanottavasta yhtiöstä. Lähetetyn työntekijän todistusta voi siis hakea.
Lue lisää:
Kysymys: Työntekijämme on työskennellyt palveluksessamme ensin Kiinassa kaksi vuotta ja sen jälkeen lähetettynä työntekijänä USA:ssa viiden vuoden ajan. Tämän jälkeen hänet siiretään suoraan Englantiin. Työkomennus siellä kestää kolme vuotta ja sen jälkeen hän on näillä näkymin palaamassa palvelukseemme Suomeen. Voiko hän edelleen kuulua Suomen sosiaaliturvaan?
Vastaus: EU-maiden viranomaisten yhteisellä sopimuksella (eli ns. poikkeusluvalla) työntekijä voi kuulua lähtömaansa sosiaaliturvaan yleensä enintään viisi vuotta. Tämä viiden vuoden enimmäisaika on maakohtainen. Kun työntekijänne työskentelymaa vaihtuu, voidaan hänelle hakea poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi Englannissa työskentelyn ajaksi. Poikkeusluvan edellytysten arviointi perustuu kuitenkin kokonaisharkintaan. Lisäksi edellytetään aina työskentelymaan, tässä tapauksessa Englannin, viranomaisen suostumusta poikkeuslupaan. Poikkeuslupaa tulee hakea hyvissä ajoin Eläketurvakeskuksesta sähköisen asiointipalvelun kautta.
Lue lisää:
Kysymys: Asun Suomessa ja käyn töissä Ruotsissa. Työnantajani on ruotsalainen. Miksi en voi saada Kela-korttia?
Vastaus: Sinua pidetään ns. rajatyöntekijänä. Rajatyöntekijä tekee töitä tai toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana yhdessä EU-maassa, mutta asuu toisessa EU-maassa.
Pääsääntöisesti rajatyöntekijä kuuluu työskentelymaan sosiaaliturvaan. Tämä tarkoittaa, että työskentelymaahan maksetaan sosiaalivakuutusmaksut ja työskentelymaa myöntää sosiaaliturvaetuudet.
Suomessa asuvana sinulla saattaa olla oikeus joihinkin Kelan maksamiin etuuksiin, kuten lapsilisään tai lastenhoidon tukeen. Lisätietoja rajatyöntekijän sosiaaliturvaetuuksista saat Kelasta.
Lue lisää:
Aiheesta muualla:
Kysymys: Viikon kestävillä musiikkifestivaaleillamme oli esiintyjä Irlannista. Hänellä oli mukanaan Irlannista vuoden ajalle annettu A1-todistus. Tarkoittaako se, että hänet on vakuutettu Irlannissa eikä hänestä pidä maksaa työeläke- ym. sosiaaliturvamaksuja Suomeen?
Vastaus: Jos henkilöllä on A1-todistus kyseessä olevalle ajalle jostain toisesta EU-maasta, se tarkoittaa aina sitä, ettei hänestä makseta mitään työeläke- eikä muita sosiaaliturvamaksuja Suomeen. Todistus voi kuitenkin usein tarkoittaa sitä, että sosiaaliturvamaksut tulee maksaa kyseisen henkilön asuinmaahan.
Sosiaaliturvamaksut maksetaan todistuksen myöntäneeseen maahan:
- Jos kyseessä on kahdessa tai useammassa maassa tavallisesti työskentelevä työntekijä (A1- todistuksella kohta 3.2.). Tarvittaessa kysy lisää Eläketurvakeskukselta.
Sosiaaliturvamaksuja ei tarvitse maksaa mihinkään:
- Jos kyseessä on (A1-todistuksella kohta 3.3 tai 3.4) kotimaassaan vakuutettu yrittäjä.
- Jos kyseessä on lähetetty työntekijä (A1-todistuksella kohta 3.1), jolla on lähettävä työnantaja (merkitty todistuksen kohtaan 4).
Lue lisää:
Kysymys: Yrityksemme palkkaa tilapäistöihin rakennusiivoojia Virosta. Työt jatkuvat muutamasta päivästä pariin viikkoon. Pitääkö heistä maksaa vakuutusmaksuja Suomeen?
Vastaus: Mikäli virolaisilla työntekijöillä ei ole A1-todistusta Virosta kyseiselle ajalle, heistä pitää maksaa Suomeen lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut.
Lue lisää:
Aiheesta muualla:
Kysymys: Meillä on ollut palveluksessamme Suomessa työntekijä puoli vuotta. Nyt olemme lähettämässä hänet töihin Venäjälle. Pitääkö hänet työeläkevakuuttaa edelleen Suomessa?
Vastaus: Kun suomalainen työnantaja lähettää työntekijänsä työkomennukselle Venäjälle, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta, työnantajan on vakuutettava työntekijä Suomen työeläkelakien mukaan. Työntekijä on vakuutettava koko komennuksen ajan riippumatta komennuksen pituudesta.
Ulkomaan työkomennuksen aikana työnantajan ja työntekijän työeläkemaksut peritään ns. vakuutuspalkan perusteella. Sopiessaan ulkomaantyöstä työnantaja ja työntekijä yhdessä määrittelevät vakuutuspalkan, jonka työnantaja ilmoittaa eläkelaitokselle. Lisätietoa vakuutuspalkan määrittelystä löytyy Työeläkelakipalvelun ohjeesta.
Koska Suomen ja Venäjän välillä ei ole sosiaaliturvasopimusta, Venäjäkin voi periä vakuutusmaksuja.
Kun työskentely tapahtuu sopimuksettomassa maassa, Eläketurvakeskus ei anna todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Työntekijän tulee sen sijaan olla yhteydessä Kelaan.
Lue lisää:
Aiheesta muualla:
Lue lisää: