Ajankohtaislistaus
25.6.2020

Vuonna 2019 työeläkkeitä maksettiin 29 miljardia euroa, miljardi edellisvuotta enemmän. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, 9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018. Suurin syy vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrän laskuun on eläkeuudistus, joka korottaa eläkeikää porrastetusti.

Vuonna 2019 työeläkkeelle siirtyi 65 000 henkilöä, joista vanhuuseläkkeelle siirtyneitä oli 44 500 henkilöä. Heistä naisia oli hieman enemmän kuin miehiä. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä laski edellisestä vuodesta reilut 4 000 henkilöä eli 9 prosenttia. 

Pari viime vuotta jatkunut kehitys on seurausta vuoden 2017 eläkeuudistuksesta, joka nostaa vanhuuseläkeikää asteittain. Lisäksi suuret ikäluokat ovat jo pääosin jääneet eläkkeelle.  

Samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä nousi. Vuosina 2014–2017 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi vuosittain keskimäärin 19 000 henkilöä, vuosina 2018 ja 2019 siirtyneitä oli noin 20 000.  

Erityisesti nuorten ja lähellä eläkeikää olevien naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet viime vuosina. 

–  Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on kasvanut erityisesti yli 60-vuotiaissa sekä alle 45-vuotiaissa, kertoo tilastopäällikkö Tiina Palotie-Heino Eläketurvakeskuksesta.  

Vain noin kolmannes työeläkkeelle siirtyneistä siirtyi vanhuuseläkkeelle 2000-luvun alkupuoliskolla. Silloin siirryttiin eniten työkyvyttömyyseläkkeelle ja paljon myös työttömyyseläkkeelle. Joustavan vanhuuseläkeiän myötä (63–68 vuotta) vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi vuodesta 2005 lähtien. Määrää kasvatti myös suurten ikäluokkien eläköityminen. Samaan aikaa työttömyyseläke lakkautettiin ja myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä väheni. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä kasvoi. Suurin se oli vuosina 2016 ja 2017, jolloin 75 prosenttia työeläkkeelle siirtyneistä siirtyi vanhuuseläkkeelle.

Parina viime vuotena vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä on laskenut, ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on noussut jonkin verran. Vuonna 2019 vanhuuseläkkeiden osuus työeläkkeelle siirtyneistä oli 69 prosenttia.

Kaikkiaan työeläkettä sai vuoden 2019 lopussa 1,5 miljoonaa henkilöä, joista naisia oli 830 000 (55 %) ja miehiä 680 000 (45 %). Työeläkkeensaajien määrä kasvoi lähes 12 000 henkilöllä vuodesta 2018. 

Vanhuuseläke jo pitkään yleisin reitti työeläkkeelle 

Vuonna 2019 työeläkkeelle siirtyneistä lähes 70 prosenttia siirtyi vanhuuseläkkeelle. Suurimmillaan vanhuuseläkkeelle siirtyjien osuus oli vuosina 2016 ja 2017, jolloin heitä oli kolme neljäsosaa työeläkkeelle siirtyjistä. 

Vuonna 2019 vanhuuseläkkeelle siirtyneistä noin puolet (49 %) siirtyi eläkkeelle 63-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keskiarvoikä oli 64 vuotta. 

–  Työurien pidentämisen tarpeeseen havahduttiin 2000-luvun alussa. Aiemmin luotuja varhaiseläkereittejä tukittiin vähitellen. Samalla alettiin panostamaan työkykyyn. Tämä on tehnyt vanhuuseläkkeestä yleisimmän eläkereitin, kertoo Palotie-Heino. 

Työeläkemenon osuus kasvoi  

Vuonna 2019 maksettiin eläkkeitä yhteensä 32 miljardia euroa. Tästä työeläkkeiden osuus oli 29 miljardia euroa (90 %) ja Kelan eläkkeiden osuus 2,3 miljardia euroa (7 %). Vapaamuotoisia eläkkeitä ja erityisturvan mukaisia eläkkeitä maksettiin yhteensä noin miljardi euroa. 

Työeläkemenon osuus kokonaiseläkemenosta on kasvanut noin viisi prosenttiyksikköä vuosikymmenessä. Vuonna 2009 osuus oli 85 prosenttia, ja vuonna 1999 se oli 75 prosenttia. 

Vanhuuseläkkeiden osuus työeläkemenosta oli yli 25 miljardia euroa. Työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin 1,8 miljardia euroa ja perhe-eläkkeitä 1,7 miljardia euroa. Maatalouden erityiseläkkeitä maksettiin 46 miljoonaa euroa ja osa-aikaeläkkeitä 18 miljoonaa euroa. 

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.

This is staging