Työkyvyttömyyseläke
Alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aikaisesta ansionmenetyksestä Kela maksaa sairauspäivärahaa. Sairauden, vian tai vamman aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa vähintään vuoden ajan työeläkelaitos ja/tai Kela maksaa kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. Työtapaturma- ja liikennevakuutukset ovat eläkevakuutukseen nähden ensisijaisia.
Työeläkelaitos voi myöntää työkyvyttömyyseläkkeen 17 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka ei ole täyttänyt ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää. Kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää 16–64-vuotiaalle vakuutetulle.
Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyysetuudet ovat
- työkyvyttömyyseläke
- osatyökyvyttömyyseläke
- kuntoutustuki
- osakuntoutustuki.
Työkyvyttömyyseläke muuttuu samansuuruiseksi vanhuuseläkkeeksi eläkkeensaajan saavuttaessa alimman vanhuuseläkeiän. Osatyökyvyttömyyseläke muuttuu täyttä työkyvyttömyyseläkettä vastaavaksi vanhuuseläkkeeksi. Vanhuuseläkeiässä voidaan myöntää myös uusi eläkekarttuma työkyvyttömyyseläkkeen aikaisesta työskentelystä.
Vuoden 2020 lopussa työkyvyttömyyseläkettä sai noin 130 000 henkeä. Uusia työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi noin 19 000.
Kuntoutustukea maksetaan kuntoutumisen ajalta
Kuntoutustuki on määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Kuntoutustukea maksetaan lyhytaikaisesti työkyvyttömälle henkilölle, jonka vamman tai sairauden arvioidaan paranevan kuntoutuksella. Kuntoutustuen edellytyksenä on, että vakuutetulle on tehty hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustuki on työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen. Jos työkyky ei palaudu, kuntoutustuki voidaan muuttaa toistaiseksi myönnetyksi työkyvyttömyyseläkkeeksi.
Vuonna 2020 myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä 57 prosenttia myönnettiin kuntoutustukina.
Osatyökyvyttömyyseläkkeestä turvaa osittaiseen työkyvyn menetykseen
Täyttä työkyvyttömyyseläkettä maksetaan henkilölle, jonka työkyvyn menetys on vähintään 3/5 ja osaeläkettä henkilölle, jonka työkyvyn menetys on vähintään 2/5. Osatyökyvyttömyyseläke on määrältään puolet vakuutetun täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.
Osatyökyvyttömyyseläkettä saavien määrä on lisääntynyt. Erityisesti julkisella sektorilla osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat yleistyneet 2010-luvulla. Osatyökyvyttömyyseläkeläisiä on kuitenkin melko vähän verrattuna täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajiin. Vuoden 2020 lopussa osaeläkettä sai 18 prosenttia kaikista työkyvyttömyyseläkettä saavista.
Työkyky arvioidaan korostaen jäljellä olevaa työkykyä ja kuntoutusta
Kun arvioidaan oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, huomioidaan lääketieteellisten seikkojen lisäksi vakuutetun kyky hankkia ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, johon hänen kohtuudella arvioidaan kykenevän. Arviossa otetaan huomioon koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut niihin rinnastettavat seikat.
Yksityisellä puolella yli 60-vuotiaisiin vakuutettuihin ja julkisella puolella kaikkiin vakuutettuihin sovelletaan ammatillisen työkyvyttömyyden määritelmää. Ammatillinen työkyvyttömyys tarkoittaa kyvyttömyyttä tehdä omaan ammattiin kuuluvia työtehtäviä.
Työeläkelaitosten järjestämä ammatillinen kuntoutus on ensisijainen vaihtoehto työkyvyttömyyseläkkeelle. Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on edistää ansiotyössä pysymistä tai sinne palaamista ja näin vähentää tai ainakin myöhentää tarvetta siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Työkyvyttömyyseläke koostuu karttuneesta eläkkeestä ja tulevan ajan eläkkeestä
Työkyvyttömyyseläke määräytyy vakuutetulle karttuneen eläkkeen ja tulevan ajan eläkkeen perusteella. Tulevan ajan eläkkeen tarkoituksena on korvata vakuutetulle työkyvyttömyyden vuoksi pois jääviä työansioita vanhuuseläkeikään asti. Tulevan ajan eläke muodostaa usein merkittävän osan nuorten työkyvyttömyyseläkkeistä. Määräaikainen kuntoutustuki ja toistaiseksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke määräytyvät samalla tavalla.
Tulevan ajan eläkkeeseen ovat oikeutettuja vakuutetut, joiden työansiot ovat vähintään 18 862,62 euroa (vuoden 2022 tasossa) työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden kymmenen kalenterivuoden ajalta.
Tulevan ajan eläke lasketaan eläketapahtumavuoden alusta sen kuukauden loppuun, jona työntekijä täyttää ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän. Jos henkilön ikäluokalle ei ole vielä säädetty alinta vanhuuseläkeikää, tulevan ajan pääteikä on lähimmälle ikäluokalle säädetty alin vanhuuseläkeikä. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä tulevan ajan pääteikä on siis 65 vuotta, joka on vuonna 1964 syntyneiden laissa säädetty alin vanhuuseläkeikä. Tulevan ajan eläke lasketaan pääsääntöisesti työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden viiden kalenterivuoden ansioiden perusteella.
Työkyvyttömyyseläkkeisiin tehdään iän perusteella määräytyvä kertakorotus
Viisi vuotta jatkuneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin tehdään pysyvästi kertakorotus. Korotus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 kaikkiin vähintään viisi vuotta jatkuneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Kertakorotuksen tarkoituksena on parantaa erityisesti nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden tasoa.
Kertakorotus tehdään kun työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen alkamisesta on kulunut viisi vuotta. Korotus määräytyy eläkkeensaajan iän perusteella. Korotusprosentti on 31-vuotiailla ja nuoremmilla 25 ja pienenee yli 31-vuotiailla prosenttiyksikön ikävuotta kohden. Mikäli eläke alkaa 50 vuoden täyttämisen jälkeen, kertakorotusta ei myönnetä.
Aiheesta muualla:
Ammatillisella kuntoutuksella edistetään työssä pysymistä
Työeläkelaitokset järjestävät ammatillista kuntoutusta työeläkevakuutetuille. Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa ansiomahdollisuuksia. Ollakseen oikeutettu työeläkelaitoksen järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen vakuutetulla tulee olla 37 725,23 euroa (vuonna 2022) työansioita työkyvyttömyyden alkamista edeltäneiden viiden vuoden ajalta.
Ammatillisen kuntoutuksen muotoja ovat esimerkiksi työpaikkakuntoutus ja koulutus. Työeläkelaitos maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusetuutta. Kuntoutusetuuksia ovat
- kuntoutusraha
- osakuntoutusraha
- kuntoutuskorotus
- kuntoutusavustus.
Tavallisimmin maksetaan kuntoutusrahaa, joka on kuntoutustuen määrä korotettuna 33 prosentilla. Jos työntekijä ansaitsee ammatillisen kuntoutuksen aikana enemmän kuin puolet vakiintuneesta ansiosta, maksetaan osakuntoutusrahaa, joka on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä.
Vuonna 2020 työeläkelaitosten järjestämässä ammatillisessa kuntoutuksessa oli 18 300 henkilöä. Kuntoutuksen kustannukset olivat 180 miljoonaa euroa.
Vuonna 2020 päättyi 7 400 kuntoutusohjelmaa. Kuntoutujista 62 prosenttia palasi takaisin työelämään ja 12 prosenttia siirtyi eläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneistä noin puolet siirtyi osatyökyvyttömyyseläkkeelle ja puolet täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle.
Lue lisää:
Työkyvyttömyyseläkkeen saajia koskevat ansiorajat
Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleva saa ansaita enintään 40 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva 60 prosenttia eläkettä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta.
Työkyvyttömyyseläkkeen saajien työssäkäyntiä pyritään edistämään. Väliaikaisen työhönpaluun edistämislain (TyEdL) mukaan sekä täyden että osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana voi ansaita aina vähintään 885,63 e/kk (1.8.2022 alkaen). Lain voimassaoloa on jatkettu vuoden 2022 loppuun asti. Vähimmäisansioraja luo pienituloisille työkyvyttömyyseläkeläisille paremmat mahdollisuudet työntekoon ja helpottaa työnteon kokeilemista.
Kun työansiot ylittävät ansaintarajat, eläkkeen maksaminen keskeytetään ja eläke jätetään lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi.
Täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajista noin 12 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista 80 prosenttia on työssäkäyviä. Julkisella puolella myönnetään suhteellisesti enemmän osatyökyvyttömyyseläkkeitä kuin yksityisellä puolella.
Lue lisää: