Työntekijä ulkomaille
Kun työntekijä työskentelee ulkomailla, häneen sovelletaan työskentelyvaltion sosiaaliturvaa.
Tällöin työnantaja maksaa kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut työskentelymaahan. Työntekijä saa silloin myös sosiaaliturvaetuudet (esimerkiksi eläke) työskentelymaan lakien mukaisesti.
Myös ulkomailla etätyötä tekevään työntekijään sovelletaan työskentelymaan sosiaaliturvaa.
Kun työntekijä lähtee Suomesta tilapäisesti ulkomaille töihin suomalaisen työnantajan palveluksessa, työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla työskentelyn aikana, jos hänellä on Suomesta myönnetty A1-todistus.
Ilman A1-todistusta ulkomailla työskentelevä työntekijä ei voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla työskentelyn aikana.
Työnantajan tulee hakea A1-todistusta Eläketurvakeskuksesta.
Merenkulkijoiden ja lentohenkilöstöön kuuluvien vakuuttaminen poikkeaa työntekijäroolissa työskentelevien sosiaaliturvan määräytymisestä. He voivat hakea A1-todistusta myös itse.
Työntekijän sosiaaliturvaan vaikuttavat tekijät
Työntekijän sosiaaliturvan määräytymiseen vaikuttavat:
- ulkomailla työskentelyn kesto
- missä maassa tai maissa työntekijä työskentelee
- missä roolissa tai rooleissa työntekijä työskentelee ulkomailla
- montako työnantajaa työntekijällä on ja missä ne sijaitsevat
- onko työntekijä kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen ulkomaantyötä
Alla löydät tietoa työntekijän, merenkulkijan ja lentohenkilöstön sosiaaliturvan järjestämisestä ulkomaantyöskentelyn aikana yhdessä ja useassa EU-maassa, sosiaaliturvasopimusmaassa ja sopimuksettomassa maassa.
Työ EU-maassa
Kun työntekijä lähtee Suomesta tilapäisesti ulkomaille töihin, esimerkiksi suomalaisen työnantajan lähettämänä tai etätyöntekijänä, työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla työskentelyn aikana, jos hänellä on Suomesta myönnetty A1-todistus.
Työntekijä voi olla EU-maahan lähetetty työntekijä ja kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos
- suomalainen työnantaja lähettää työntekijän ulkomaille töihin
- työntekijä kuuluu ulkomaille lähtiessään Suomen sosiaaliturvaan
- työntekijä työskentelee ulkomailla tilapäisesti.
Työntekijä voi työskennellä tilapäisesti yhdessä EU-maassa kaksi (2) vuotta. Kahden (2) vuoden aikaraja on maakohtainen. Työnantajan tulee aina hakea työntekijälle Suomen sosiaaliturvaan kuulumista ja siitä osoitukseksi saada A1-todistus Eläketurvakeskukselta.
Jos työntekijä työskentelee EU-maassa yli kaksi (2) vuotta ja työnantaja haluaa järjestää työntekijän sosiaaliturvan Suomessa, työnantaja voi hakea työntekijälle poikkeuslupaa Eläketurvakeskukselta. Poikkeuslupaa haetaan samalla A1-hakemuksella kuin alle 2 vuoden ulkomaantyöskentelyissäkin.
Työskentelymaan viranomainen ratkaisee, myöntääkö se poikkeusluvan.
Tähän kappaleeseen varmaan hyvä lisätä useampi esimerkki, yhden maan työ, poikkeuslupa ja ehkä maan vaihtaminen?
Lue lisää lähettävää työnantajaa koskevista edellytyksistä Työeläkelakipalvelusta
Lue lisää lähetettyä työntekijää koskevista edellytyksistä Työeläkelakipalvelusta
Kun työntekijä työskentelee kahdessa tai useammassa EU-maassa, työnantajan tulee aina selvittää, mihin maahan työntekijän sosiaaliturva pitää järjestää. Työntekijä voi kuulua vain yhden maan sosiaaliturvaan kerrallaan.
Useassa maassa työskentelevä työntekijä voi olla esimerkiksi työntekijä, joka käy ulkomailla säännöllisesti lyhyillä työmatkoilla tai projektitöissä tai työntekijä, joka työskentelee välillä etänä ulkomailla ja välillä läsnätöissä (Suomessa tai asuinmaassaan).
Työnantajan tulee hakea sosiaaliturvaan kuulumista työntekijän asuinmaasta. Jos työntekijän asuinmaa on Suomi, työnantaja hakee todistusta Eläketurvakeskukselta. Jos työntekijällä on useita työnantajia, hakee hän A1-todistusta itse.
Työntekijä voi työskennellä useassa EU-maassa toistaiseksi tai tilapäisesti. A1-todistus myönnetään kuitenkin aina määräajalle, enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Asuinmaassa työskentelyn merkitys sosiaaliturvaan
Työntekijän asuinmaalla ja sillä, kuinka paljon työntekijä työskentelee omassa asuinmaassaan, on suuri merkitys ratkaistaessa minkä maan sosiaaliturvaan useassa EU-maassa työskentelevä työntekijä kuuluu.
Työntekijän asuinmaata määriteltäessä otetaan huomioon työntekijän kokonaistilanne.
Jos työntekijä työskentelee huomattavan osan (vähintään 25% t) asuinmaassaan: Työnantajan tulee järjestää työntekijän sosiaaliturva hänen asuinmaassaan, eli maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut asuinmaahan.
Esimerkki: Työntekijä asuu vakituisesti Suomessa ja työskentelee Suomessa 45% ja Virossa 55% työajastaan. Työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, koska hän työskentelee huomattavan osan työajastaan asuinmaassaan Suomessa. Työnantajan tulee hakea työntekijälle A1-todistusta työntekijän asuinmaasta Suomesta.
Esimerkki: Työntekijä asuu vakituisesti Suomessa ja hän työskentelee huomattavan osan Suomessa. Hänellä on työnantajia Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, koska hän työskentelee huomattavan osan työstään asuinmaassaan Suomessa. Työntekijän tulee hakea itselleen A1-todistusta omasta asuinmaastaan Suomesta ja toimittaa sen kaikille työnantajille, jotka todistuksen perusteella vakuuttavat työntekijän Suomessa, eikä Ruotsissa tai Norjassa.
Jos työntekijä ei työskentele asuinmaassaan huomattavaa osaa (vähintään 25%): Työntekijä kuuluu kuitenkin asuinmaansa sosiaaliturvaan, jos hänellä on työnantajia vähintään kahdessa muussa maassa kuin työntekijän asuinmaassa. Eli työnantajien tulee vakuuttaa työntekijän kaikki työ hänen asuinmaassaan.
Esimerkki: Työntekijä asuu vakituisesti Suomessa. Hän työskentelee Suomessa 20%, Virossa 20% ja Ruotsissa 60% työajastaan. Työntekijällä on työnantajia Virossa ja Ruotsissa. Työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, vaikka hän ei työskentele asuinmaassaan Suomessa 25% tai yli työajastaan. Tässä tilanteessa työntekijän tulee hakea itse A1-todistusta Suomesta ja toimittaa se molemmille työnantajille, jotka todistuksen perusteella vakuuttavat työntekijän Suomessa, eikä Ruotsissa tai Virossa.
Jos työntekijä ei työskentele huomattavaa osaa työstään (vähintään25% ) asuinmaassaan ja hänellä on yksi työnantaja: Työntekijä kuuluu työnantajan kotipaikan mukaisen maan sosiaaliturvaan.
Esimerkki: Työntekijä asuu vakituisesti Virossa ja työskentelee Suomessa 15% ja Ruotsissa 85%. Hänellä on yksi suomalainen työnantaja. Työnantajan kotipaikka on Suomessa, joten työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan. Työnantaja hakee työntekijälle A1-todistusta Suomesta.
Jos Työntekijä ei työskentele huomattavaa osaa (25% tai yli) työstään asuinmaassaan ja hänellä on työnantajia sekä asuinmaassa että yhdessä muussa maassa.
Esimerkki: Työntekijä asuu vakituisesti Suomessa ja työskentelee Suomessa 20% ja Espanjassa 80%. Hänellä on sekä suomalainen että espanjalainen työantaja. Työntekijä kuuluu Espanjan sosiaaliturvaan. Sosiaaliturva määräytyy ulkomaisen työnantajan kotipaikan mukaisesti ja työntekijä kuuluu Espanjan sosiaaliturvaan. Työntekijän tulee hakea A1-todistusta itse asuinmaastaan Suomesta. Eläketurvakeskus siirtää on yhteydessä Espanjan viranomaiseen ja Espanja antaa A1-todistuksen. Kaikille työnantajille tehty työ vakuutetaan Espanjassa.
Lue lisää useassa EU-maassa työskentelevän työntekijän vakuuttamisesta Työeläkelakipalvelusta
Asuinmaa on siis se maa, jossa työntekijän intressien keskuksen voidaan katsoa olevan.
Jos työntekijä työskentelee asuinmaassaan vähintään 25%, hänen katsotaan työskentelevän asuinmaassaan huomattavan osan. Huomattavalla osalla tarkoitetaan määrällisesti merkittävää osaa kokonaistyöskentelystä, mikä on EU-asetuksen mukaan vähintään 25%. Huomattavan osan määrittelyssä huomioidaan työaika ja/tai palkka.
Haitari: Merenkulkijana EU-alueella
Merenkulkijoihin sovelletaan sen maan sosiaaliturvaa, jonka lipun alla työskentelyalus on.
Toisen EU-maan lippua käyttävällä aluksella työskentelevä merenkulkija kuuluu pääsääntöisesti kyseisen maan sosiaaliturvaan, vaikka hän asuisi vakinaisesti Suomessa. Tällöin työnantaja maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maahan, jonka lipun alla työskentelyalus on. Merenkulkija saa silloin myös sosiaaliturvaetuudet (esimerkiksi eläke) lippumaan lakien mukaisesti.
Esimerkki tästä lippusääntötilanteesta?
Lippusääntö kumoutuu ja merenkulkija kuuluu asuinmaansa sosiaaliturvan piiriin, jos
- merenkulkijan asuinmaa ja palkan maksavan yrityksen kotipaikka ovat sama EU /ETA-maa, mutta
- työskentely tapahtuu jonkin toisen maan lippua käyttävällä aluksella.
- Esimerkki?
Merenkulkijan työnantajan tai merenkulkijan itse tulee hakea A1-todistusta Eläketurvakeskukselta, jos
- merenkulkija työskentelee Suomen lipun alla liikennöivällä aluksella ja asuu toisessa EU -maassa (esimerkki?)
- merenkulkija työskentelee säännöllisesti kahden eri lipun alla liikennöivillä aluksilla tai
- merenkulkija työskentelee merenkulkijatyön lisäksi työntekijänä tai yrittäjänä Suomessa tai muussa EU-maassa.
Jos merenkulkija työskentelee toisen EU-maan lipun alla liikennöivällä aluksella ja asuu Suomessa, työnantaja tai merenkulkija hakee itse A1-todistusta sen maan viranomaiselta, jonka alla alus liikennöi. Merenkulkijan? tulee aina ilmoittaa myös Kelalle tällaisesta työskentelystä.
Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa (Merimiesinfo, pdf)
Lentohenkilökuntaan kuuluvan työntekijän sosiaaliturva määräytyy sen EU/ETA-maan mukaan, jossa lentohenkilökuntaan kuuluvan kotiasema sijaitsee.
Lentohenkilöstön kotiasema on lentotoiminnanharjoittajan miehistön jäsenelle nimeämä paikka, jossa miehistön jäsen tavallisesti aloittaa ja lopettaa työjakson tai peräkkäisen työjaksojen sarjan, ja jossa lentotoiminnanharjoittaja ei tavallisesti vastaa hänen majoituksestaan.
Työantajan tai lentohenkilöstöön kuuluvan työntekijän tulee itse hakea A1-todistusta esimerkiksi silloin kun lentohenkilökuntaan kuuluva työntekijä asuu eri maassa kuin missä hänen kotiasemansa on.
Esimerkki: Lentohenkilökuntaan kuuluva asuu Tanskassa, mutta hänen kotiasemansa on Suomessa. Lentohenkilöstön jäsen kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, koska hänen kotiasemansa on Suomessa. Työnantaja tai lentohenkilökuntaan kuuluva itse hakee A1-todistusta Eläketurvakeskuksesta.
Lue lisää lentohenkilökunnan sosiaaliturvasta Työeläkelakipalvelusta
Haitari: Työskentely eri rooleissa useassa EU-maassa
Kun työntekijä työskentelee eri rooleissa eri maissa, ei ole merkitystä, kuinka paljon hän työskentelee missäkin roolissa, vaan merkitsevää on se, missä rooleissa hän työskentelee.
Kun työntekijä työskentelee työntekijänä tai yrittäjänä yhdessä maassa ja virkasuhteessa toisessa maassa, työntekijä kuuluu aina kaiken työn osalta sen maan sosiaaliturvaan, jossa hän on virkatyössä.
Esimerkki
Kun työntekijä työskentelee työntekijänä yhdessä maassa ja yrittäjänä toisessa maassa, hän kuuluu sen maan sosiaaliturvaan, jossa hän työskentelee työntekijänä.
Esimerkki
Alla oleva kuva tiivistää eri roolien keskinäisen järjestyksen useassa maassa työskenneltäessä.
Lue lisää työntekijänä ja yrittäjänä työskentelystä useassa EU-maassa Työeläkelakipalvelusta
Lue lisää virkamiehenä ja työntekijänä tai yrittäjänä työskentelystä Työeläkelakipalvelusta
Kun työntekijä työskentelee eri rooleissa eri maissa, ei ole merkitystä, miten paljon hän työskentelee missäkin roolissa, vaan merkitsevää on se, missä rooleissa hän työskentelee.
Kun työntekijä työskentelee työntekijänä tai yrittäjänä yhdessä maassa ja virkasuhteessa toisessa maassa, työntekijä kuuluu sen maan sosiaaliturvaan, jossa hän on virkatyössä.
Kun työntekijä työskentelee työntekijänä yhdessä maassa ja yrittäjänä toisessa maassa, hän kuuluu sen maan sosiaaliturvaan, jossa hän työskentelee työntekijänä.
Alla oleva kuva tiivistää eri roolien keskinäisen järjestyksen useassa maassa työskenneltäessä.
TARKISTA LINKIT:
Lue lisää työntekijänä ja yrittäjänä työskentelystä useassa EU-maassa Työeläkelakipalvelusta
Työ sosiaaliturvasopimusmaassa
Kun suomalainen työnantaja lähettää työntekijän tilapäisesti työskentelemään sosiaaliturvasopimusmaahan, työntekijä voi kuulua tietyin edellytyksin Suomen sosiaaliturvaan. Samat säännökset koskevat myös sopimusmaahan etätöihin lähtevää työntekijää.
Sosiaaliturvasopimukset koskevat aina työeläkevakuutusmaksuja. Muiden sosiaaliturvan alojen ja maksujen sisältyminen sopimuksiin vaihtelee. Jos jokin sosiaalivakuutusmaksu ei sisälly sopimukseen, sen maksaminen ratkaistaan kansallisen lainsäädännön perusteella.
Sosiaaliturvasopimuksen sisällöstä riippuen työnantaja voi joutua maksamaan sosiaaliturvasopimukseen kuulumattomia vakuutusmaksuja Suomen lisäksi myös työskentelymaahan.
Sosiaalivakuutusmaksut -työkalulla voi tarkistaa, mitä sosiaalivakuutusmaksuja työnantajan pitää maksaa sosiaaliturvasopimusmaahan lähtevästä työntekijästä Suomeen (työkaluun linkki)
Työskentelymaan vakuutusmaksut työnantajan tulee selvittää kyseisestä maasta.
Sosiaaliturvasopimuksissa on joidenkin maiden kohdalla säännöksiä merenkulkijoihin ja lentohenkilöstöön kuuluvien kohdalla.
Lue lisää sopimuksiin sisältyvistä etuuksista ja työntekijöiden vakuuttamisen edellytyksistä Työeläkelakipalvelusta.
Työntekijä sosiaaliturvasopimusmaassa
Työntekijä voi olla Australiaan lähetetty työntekijä, jos
- työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan Australiaan lähtiessään
- työntekijä työskentelee Australiassa työnantajalleen tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle
- työntekijä työskentelee Australiassa tilapäisesti enintään viisi (5) vuotta Työnantajan tulee hakea työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus.
Jos työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Australiassa työskentelyn aikana, Eläketurvakeskus myöntää työntekijälle FI/AUS 1-todistuksen.
Lue lisää Australiaan lähetetyn työntekijän edellytyksistä Työeläkelakipalvelusta
Työntekijä voi olla Chileen lähetetty työntekijä, jos
- työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan Chileen lähtiessään
- työntekijä on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on Suomessa
- työntekijä työskentelee Chilessä työnantajalleen tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle.
- työntekijä työskentelee Chilessä tilapäisesti enintään kolme (3) vuotta
Työnantajan tulee hakea työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus.
Jos työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Chilessä työskentelyn aikana, Eläketurvakeskus myöntää työntekijälle FI/CL 1-todistuksen.
Lue lisää Chileen lähetetyn työntekijän edellytyksistä Työeläkelakipalvelusta
Työntekijä voi olla Etelä-Koreaan lähetetty työntekijä, jos
- työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan Etelä-Koreaan lähtiessään
- työntekijä on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on Suomessa
- työntekijä työskentelee Etelä-Koreassa työnantajalleen tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle
- työntekijä työskentelee Etelä-Koreassa tilapäisesti enintään viisi (5) vuotta.
Työnantajan tulee hakea työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus.
Jos työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Etelä-Koreassa työskentelyn aikana, Eläketurvakeskus myöntää työntekijälle FI/KR 1-todistuksen.
Jos työntekijä työskentelee Etelä-Koreassa pidempään kuin viisi (5) vuotta, voi työnantaja hakea Eläketurvakeskuksesta pidennystä jättämällä Eläketurvakeskukselle A1-todistushakemuksen.
Pidennyksen käyttäminen edellyttää vastaavaa tapauskohtaista harkintaa kuin EU-maissa käytettävät poikkeusluvat. Pidennys voi kestää enintään kolme (3) vuotta.
Lue lisää Etelä-Koreaan lähetetyn työntekijän edellytyksistä Työeläkelakipalvelusta
Työntekijä voi olla Intiaan lähetetty työntekijä, jos
- työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan Intiaan lähtiessään
- työntekijä on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on Suomessa
- työntekijä työskentelee Intiassa työnantajalleen tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle. Suomalaiseen työnantajaan sidoksissa olevalla työnantajalla tarkoitetaan suomalaisen yrityksen intialaista konserniyritystä.
- työntekijä työskentelee Intiassa enintään viisi (5) vuotta
Työnantajan tulee hakea työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus.
Jos työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Intiassa työskentelyn aikana, Eläketurvakeskus myöntää työntekijälle FI/IN 1-todistuksen.
Jos työntekijä työskentelee Intiassa pidempään kuin viisi (5) vuotta, voi työnantaja hakea Eläketurvakeskuksesta pidennystä jättämällä Eläketurvakeskukselle A1-todistushakemuksen.
Pidennyksen käyttäminen edellyttää vastaavaa tapauskohtaista harkintaa kuin EU-maissa käytettävät poikkeusluvat. Pidennys voi kestää enintään kolme (3) vuotta.
Lue lisää Intiaan lähetetyn työntekijän edellytyksistä Työeläkelakipalvelussa
Työntekijä voi olla Israeliin lähetetty työntekijä, jos
- työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan Israeliin lähtiessään
- työntekijä on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on Suomessa
- työntekijä työskentelee Israelissa työnantajalleen tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle
- työntekijä työskentelee Israelissa tilapäisesti, enintään kolme (3) vuotta
Työnantajan tulee hakea työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus.
Jos työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Israelissa työskentelyn aikana, Eläketurvakeskus myöntää työntekijälle FI/ISR 1-todistuksen.
Lue lisää Israeliin lähetetyn työntekijän edellytyksistä Työeläkelakipalvelussa
Työntekijä voi olla Japaniin lähetetty työntekijä, jos
- työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan Japaniin lähtiessään
- olet työsuhteessa työnantajaan, jonka liiketoimintapaikka on Suomessa
- työntekijä työskentelee Japanissa työnantajalleen tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle.
- työntekijä työskentelee Japanissa tilapäisesti enintään viisi (5) vuotta
Työnantajan tulee hakea työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus.
Eläketurvakeskus myöntää työntekijälle FI/JP 1-todistuksen, jos työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Japanissa työskentelyn aikana.
Jos työntekijä työskentelee Japanissa pidempään kuin viisi (5) vuotta, työnantaja voi hakea Eläketurvakeskuksesta pidennystä jättämällä Eläketurvakeskukselle A1-todistushakemuksen.
Pidennyksen käyttäminen edellyttää vastaavaa tapauskohtaista harkintaa kuin EU-maissa käytettävät poikkeusluvat. Pidennys voi kestää enintään kolme (3) vuotta.
Lue lisää Japaniin lähetetyn työntekijän edellytyksistä Työeläkelakipalvelussa
Työntekijä voi olla Kiinaan lähetetty työntekijä, jos
- työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan Kiinaan lähtiessään
- työntekijä on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on Suomessa
- työntekijä työskentelee Kiinassa työnantajalleen
- työntekijä työskentelee Kiinaan tilapäisesti, enintään viisi (5) vuottaTyönantajan tulee hakea työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus.
Jos työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Kiinassa työskentelyn aikana, Eläketurvakeskus myöntää työntekijälle FI/CN 1-todistuksen.
Jos työntekijä työskentelee Kiinassa pidempään kuin viisi (5) vuotta, voit hakea Eläketurvakeskuksesta pidennystä jättämällä Eläketurvakeskukselle A1-todistushakemuksen.
Pidennyksen käyttäminen edellyttää vastaavaa tapauskohtaista harkintaa kuin EU-maissa käytetyt poikkeusluvat. Pidennys voi kestää enintään kolme (3) vuotta.
Lue lisää Kiinaan lähetetyn työntekijän edellytyksistä Työeläkelakipalvelusta
Työntekijä voi olla Kanadaan lähetetty työntekijä, jos
- työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan lähtiessään Kanadaan
- työntekijä on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on Suomessa
- työntekijä työskentelee Kanadassa työnantajalleen tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle.
- työntekijä työskentelee Kanadassa tilapäisesti, enintään kolme (3) vuotta
Työnantajan tulee hakea työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus.
Jos työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Kanadassa työskentelyn aikana, Eläketurvakeskus myöntää työntekijälle FI/CAN 1-todistuksen.
Lue lisää Kanadaan lähetetyn työntekijän edellytyksistä Työeläkelakipalvelusta
Työntekijä voi olla Quebeciin lähetetty työntekijä, jos
- työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan lähtiessään Quebeciin
- työntekijä on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on Suomessa
- työntekijä työskentelee Quebecissä työnantajalleen tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle
- työntekijä työskentelee Quebecissä tilapäisesti, enintään kolme (3) vuotta.
Työnantajan tulee hakea työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus.
Jos työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Quebecissä työskentelyn aikana, Eläketurvakeskus myöntää työntekijälle FI/Q 1-todistuksen.
Lue lisää Quebeciin lähetetyn työntekijän vakuuttamisesta Työeläkelakipalvelusta
Työntekijä voi olla USA:han lähetetty työntekijä, jos
- työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan lähtiessään USA:han
- työntekijä on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on Suomessa
- työntekijä työskentelee USA:ssa työnantajalleen tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle. Suomalaiseen työnantajaan sidoksissa olevalla työnantajalla tarkoitetaan suomalaisen yrityksen yhdysvaltalaista konserniyritystä.
- työskentelee USA:ssa tilapäisesti, enintään viisi (5) vuotta.
Työnantajan tulee hakea työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus.
Jos työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan USA:ssa työskentelyn aikana, Eläketurvakeskus myöntää työntekijälle FI/USA 1A-todistuksen.
Lue lisää USA:han lähetetyn työntekijän edellytyksistä Työeläkelakipalvelusta
Työ sopimuksettomassa maassa
Kun suomalainen työntekijä lähtee työskentelemään sopimuksettomaan maahan, ratkaistaan työntekijän sosiaaliturvaan kuuluminen sekä Suomen että työskentelymaan kansallisten lainsäädäntöjen perusteella.
Tämä tarkoittaa, että työnantaja voi joutua maksamaan työntekijästä lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja sekä Suomeen että työntekomaahan.
Suomen lainsäädännön perusteella työnantajan tulee maksaa sopimuksettomaan maahan lähtevästä ja tietyt edellytykset täyttävästä työntekijästä työeläkevakuutusmaksu ilman aikarajaa.
Ns.sopimuksettomaan maahan lähetetyn työntekijän edellytykset tähän:
Muut lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut tulevat usein myös Suomeen maksettavaksi, jos kyse on tilapäisestä ulkomailla työskentelystä. Voit tarkistaa sopimuksettomaan maahan lähtevän työntekijän osalta vakuutusmaksut täältä: linkki työkaluun.
Sopimuksettomaan maahan lähtevälle työntekijälle ei haeta eikä anneta todistusta Eläketurvakeskukselta.
Koska sopimusta ei ole, työnantajalla voi olla velvollisuus maksaa vakuutusmaksuja myös työskentelymaahan. Nämä työnantajan tulee selvittää kyseisestä maasta.
Sopimuksettomaan maahan lähtevän työntekijän osalta sekä työnantajan että työntekijän tulee olla yhteydessä Kelaan ja ilmoittaa työskentelystä ulkomailla.
Lue lisää Kelan verkkosivuilta.
Haitari: Merenkulkija sopimuksettomassa maassa (EI MAKSUTYÖKALUA KOSKA VAIN TYÖNTEKIJÖIDEN TILANTEISIIN)
Haitari: Lentohenkilöstöön kuuluvana sopimuksettomassa maassa (EI MAKSUTUÖKALUA)
Painike Hae A1-todistusta
Aiheesta muualla: