Yrittäjä ulkomaille
Kun yrittäjä työskentelee ulkomailla, häneen sovelletaan työskentelyvaltion sosiaaliturvaa.
Tällöin yrittäjä maksaa kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut työskentelymaahan. Yrittäjä saa silloin myös sosiaaliturvaetuudet (esimerkiksi eläke) työskentelymaan lakien mukaisesti.
Myös ulkomailla etätyötä tekevään yrittäjään sovelletaan työskentelymaan sosiaaliturvaa.
Kun yrittäjä lähtee Suomesta tilapäisesti ulkomaille töihin, hän voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla työskentelyn aikana, jos hänellä on Suomesta myönnetty A1-todistus.
Ilman A1-todistusta ulkomailla työskentelevä yrittäjä ei voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla työskentelyn aikana.
Yrittäjän tulee hakea A1-todistusta Eläketurvakeskuksesta.
Yrittäjä on henkilö, joka tekee työtä omaan lukuunsa vastiketta vastaan ja on vakuuttanut itsensä yrittäjien eläkelain (YEL) mukaisesti. Yrittäjäksi katsotaan henkilö, jonka työskentely ei tapahdu työ- tai virkasuhteessa.
Yrittäjällä tarkoitetaan tällä sivulla yrittäjää ja apurahansaajaa. Myös kevytyrittäjänä toimivaa henkilöä pidetään yrittäjänä. Freelancer voi olla yrittäjä tai työntekijä, riippuen siitä mitä työn tilaajan kanssa on sovittu. Selvitä työn teettäjän kanssa ennen ulkomaille lähtöä, työskenteletkö heille työntekijänä vai yrittäjänä.
Yrittäjän sosiaaliturvan määräytymiseen vaikuttaa muun muassa missä maassa tai maissa yrittäjä työskentelee, kuinka kauan hän työskentelee ulkomailla, missä roolissa tai rooleissa hän työskentelee sekä se onko hän vakuuttanut yrittäjätyönsä YEL:in mukaisesti.
Katso alla tarkemmin yrittäjän edellytyksistä kuulua Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla työskentelyn aikana.
Yrittäjä ja apurahansaaja EU-maassa
Kun yrittäjä lähtee Suomesta tilapäisesti ulkomaille töihin, esimerkiksi projektityöhön tai etätyöntekijänä, yrittäjä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla työskentelyn aikana, jos hänellä on Suomesta myönnetty A1-todistus.
Yrittäjä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan työskennellessään toisessa EU-maassa, jos hän
- työskentelee tilapäisesti toisessa EU-maassa
- harjoittaa tavallisesti yritystoimintaa Suomessa
- harjoittaa ulkomailla samankaltaista yritystoimintaa kuin Suomessa
- on ennen ulkomaille lähtöään harjoittanut yritystoimintaa Suomessa. Edellytyksenä on, että yrittäjällä on ollut YEL-vakuutus voimassa vähintään neljä (4) kuukautta ennen ulkomailla lähtöä.
Yrittäjä voi työskennellä tilapäisesti yhdessä EU-maassa kaksi (2) vuotta. Kahden (2) vuoden aikaraja on maakohtainen. Yrittäjän tulee aina hakea Suomen sosiaaliturvaan kuulumista ja siitä osoitukseksi saada A1-todistus Eläketurvakeskukselta.
Jos yrittäjä työskentelee EU-maassa yli kaksi (2) vuotta ja hän haluaa järjestää sosiaaliturvansa Suomessa, hän voi hakea poikkeuslupaa Eläketurvakeskukselta. Poikkeuslupaa haetaan samalla A1-hakemuksella kuin alle 2 vuoden ulkomaantyöskentelyissäkin.
Työskentelymaan viranomainen ratkaisee, myöntääkö se poikkeusluvan.
Esimerkki?
Lue lisää lähetettynä yrittäjänä työskentelystä toisessa EU-maassa Työeläkelakipalvelusta
Kun yrittäjä työskentelee useassa EU-maassa, A1-todistusta pitää aina hakea. Jos yrittäjän asuinmaa on Suomi, hän hakee todistusta Eläketurvakeskukselta. Yrittäjä kuuluu yhden maan sosiaaliturvaan kerrallaan ja hän saa A1-todistuksen siitä maasta, jonka sosiaaliturvaan hän kuuluu.
Useassa maassa työskentelevä yrittäjä voi esimerkiksi käydä ulkomailla säännöllisesti lyhyillä työmatkoilla tai projektitöissä tai työskennellä välillä etänä ulkomailla ja välillä Suomessa.
Yrittäjä voi työskennellä useassa EU-maassa toistaiseksi tai tilapäisesti. A1-todistus myönnetään kuitenkin aina määräajalle, enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Asuinmaassa työskentelyn merkitys sosiaaliturvaan
Yrittäjän asuinmaalla ja sillä, kuinka paljon yrittäjä työskentelee omassa asuinmaassaan, on suuri merkitys ratkaistaessa minkä maan sosiaaliturvaan useassa EU-maassa työskenteleväyrittäjä kuuluu.
Yrittäjän asuinmaata määriteltäessä otetaan huomioon yrittäjän kokonaistilanne.
Asuinmaa on siis se maa, jossa yrittäjän intressien keskuksen voidaan katsoa olevan.
Jos yrittäjä työskentelee asuinmaassaan vähintään 25%, hänen katsotaan työskentelevän asuinmaassaan huomattavan osan. Huomattavalla osalla tarkoitetaan määrällisesti merkittävää osaa kokonaistyöskentelystä, mikä on EU-asetuksen mukaan vähintään 25%. Huomattavan osan määrittelyssä huomioidaan työaika ja/tai palkkaansiotulo.
Jos yrittäjä työskentelee huomattavan osan (vähintään 25%) asuinmaassaan: Yrittäjä kuuluu asuinmaansa sosiaaliturvaan ja hän maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut asuinmaahansa.
Esimerkki: Yrittäjä asuu vakituisesti Suomessa ja työskentelee Suomessa 45% ja Virossa 55% työajastaan. Yrittäjä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, koska hän työskentelee huomattavan osan työajastaan asuinmaassaan Suomessa. Yrittäjän tulee hakea työntekijälle A1-todistusta työntekijän asuinmaasta Suomesta.
Jos yrittäjä ei työskentele asuinmaassaan huomattavaa osaa (vähintään 25%): Yrittäjä kuuluu sen maan sosiaaliturvaan, jossa hänen yritystoimintansa keskuspaikka on. Yrittäjä hakee A1-todistusta asuinmaastaan.
Esimerkki: Yrittäjä asuu vakituisesti Suomessa. Hän työskentelee Suomessa 20%, Ruotsissa 80% työajastaan. Hänen yrityksensä keskuspaikka on Suomessa. Yrittäjä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, vaikka hän ei työskentele asuinmaassaan Suomessa huomattavaa osaa työajastaan. Yrittäjä hakee A1-todistusta asuinmaastaan Suomesta.
Lue lisää useassa maassa työskentelevän yrittäjän sosiaaliturvasta Työeläkelakipalvelusta
Voit olla EU-maahan lähetetty apurahansaaja, jos
- työskentelet tilapäisesti toisessa EU-maassa
- apurahasi on myönnetty Suomesta
- olet kuulunut Suomen sosiaaliturvaan välittömästi ennen ulkomaille lähtöä
- olet ottanut MYEL-vakuutuksen ulkomaantyöskentelyn ajalle.
Lue lisää lähetettynä apurahansaajana työskentelystä toisessa EU-maassa Työeläkelakipalvelusta
Kun työskentelet useassa EU-maassa, sosiaaliturvasi pitää aina selvittää, kuulut yhden maan sosiaaliturvaan kerrallaan ja saat A1-todistuksen siitä maasta, jonka sosiaaliturvaan kuulut.
Apurahansaajiin sovelletaan EU-asetuksen yrittäjäsäännöksiä.
Kuulut asuinmaasi sosiaaliturvaan, jos
- työskentelet huomattavan osan (25%) työstäsi asuinmaassasi.
Kuulut yritystoiminnan keskuspaikan sijaintimaan sosiaaliturvaan, jos
- jos et työskentele huomattavaa osaa asuinmaassasi. Apurahansaajan toiminnan keskuspaikkana pidetään maata, josta apuraha on myönnetty.
Lue lisää useassa maassa työskentelevän apurahansaajan sosiaaliturvasta Työeläkelakipalvelusta
Kun työskentelet useassa EU-maassa erilaisissa yrittäjärooleissa, esimerkiksi yrittäjänä ja apurahansaajana, olet yrittäjä, koska sekä yrittäjää että apurahansaajaa pidetään yrittäjinä.
Kun työskentelet eri rooleissa eri maissa, ei ole merkitystä, miten paljon työskentelet missäkin roolissa vaan merkitsevää on se, missä rooleissa työskentelet:
- Jos työskentelet virkasuhteessa yhdessä maassa ja työntekijänä tai yrittäjänä toisessa maassa kuulut sen maan sosiaaliturvaan, jossa olet virkatyössä.
- Jos työskentelet työntekijänä yhdessä maassa ja yrittäjänä toisessa maassa: kuulut sen maan sosiaaliturvaan, jossa olet työntekijänä.
Alla oleva kuva tiivistää eri roolien keskinäisen järjestyksen useassa maassa työskenneltäessä.
EN SAA KUVAA NÄKYMÄÄN TÄSSÄ
Lue lisää työskentelystä työntekijänä ja yrittäjänä useassa EU-maassa Työeläkelakipalvelussa
Yrittäjä ja apurahansaaja sosiaaliturvasopimusmaassa
Yrittäjän ja apurahansaajan ulkomaantyön vakuuttamisen säännökset vaihtelevat sen mukaan missä sosiaaliturvasopimusmaassa työskentelet.
Kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset eivät kata kaikkia samoja etuuksia kuin EU:n sosiaaliturva-asetus. Kun työskentelet maassa, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus, sinulle kertyy eläkettä vain yhdestä maasta. Muiden sosiaalietuuksien osalta voi olla toisin, riippuen sosiaaliturvasopimuksen sisällöstä.
Alla olevista otsikkopalkeista löydät sosiaaliturvasopimusmaittan lisätietoa ulkomaantyön vakuuttamisesta kun työskentelet sosiaaliturvasopimusmaassa yrittäjänä tai apurahansaajana.
Yrittäjä: Suomen ja Australian välinen sosiaaliturvasopimus ei sisällä säännöksiä yrittäjistä. Kun työskentelet yrittäjänä Australiassa, sinun tulee pääsääntöisesti järjestää sosiaalivakuuttaminen työskentelymaassasi.
Et voi saada Eläketurvakeskuksesta Suomen ja Australian sosiaaliturvasopimuksen mukaista FI/AUS 1-todistusta kun lähdet yrittäjänä töihin Australiaan.
Jos lähdet Australiaan alle vuodeksi töihin, voit pitää YEL-vakuutuksensa voimassa, jos tarkoituksesi on palata sen jälkeen Suomeen. YEL-vakuutus tulee päättää jo ulkomaille lähtiessä, jos tiedät ulkomailla työskentelyn jatkuvan yli vuoden.
Ilmoita Australiassa työskentelystäsi Kelaan, joka ratkaisee Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesi asumisperusteisten etuuksien osalta.
Työskennellessäsi Australiassa yrittäjänä voit liittyä Superannuation Guarantee -järjestelmään, joka on lakisääteinen lisäeläkejärjestelmä.
Apurahansaaja: Suomen ja Australian välinen sosiaaliturvasopimus ei sisällä säännöksiä apurahansaajista. Kun työskentelet apurahansaajana Australiassa, sinun tulee pääsääntöisesti järjestää sosiaalivakuuttaminen työskentelymaassasi.
Et voi saada Eläketurvakeskuksesta Suomen ja Australian sosiaaliturvasopimuksen mukaista FI/AUS 1-todistusta kun lähdet apurahansaajana töihin Australiaan.
Jos lähdet Australiaan alle vuodeksi töihin apurahansaajana, kuulut todennäköisesti Suomen sosiaaliturvaan. Ole yhteydessä Melaan.
Ole yhteydessä myös Kelaan. Kela ratkaisee Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesi asumisperusteisten etuuksien osalta.
Jos työskentelet yli vuoden apurahansaajana Australiassa, sinun tulee hakea Suomen sosiaaliturvaan kuulumista erikseen Kelalta. Ole yhteydessä myös Melaan.
Yrittäjä: Suomen ja Chilen välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole yrittäjiä koskevia säännöksiä. Näin ollen yrittäjät tulee vakuuttaa pääsäännön mukaisesti työskentelymaassa.
Jos työskentelet Chilessä yrittäjän alle vuoden, Eläketurvakeskus voi kuitenkin hakea Suomessa asuvalle yrittäjille poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Yrittäjä voi hakea poikkeuslupaa jättämällä Eläketurvakeskukselle A1-todistushakemuksen.
Jos Chile hyväksyy poikkeuslupahakemuksen, Eläketurvakeskus myöntää sinulle FI/CL 1-todistuksen.
Huomioi, että yrittäjänä YEL-vakuutuksesi tulee voimassa 4 kuukautta ennen lähtöä Chileen.
Apurahansaaja: Suomen ja Chilen välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole apurahansaajia koskevia säädöksiä ja apurahansaajaan sovelletaan pääsääntöisesti työntekomaan lainsäädäntöä.
Apurahansaajana voit hakea poikkeuslupaa Chilestä enintään viideksi (5) vuodeksi. Voit hakea poikkeuslupaa jättämällä Eläketurvakeskukselle A1-todistushakemuksen.
Jos Chile hyväksyy poikkeuslupahakemuksen, Eläketurvakeskus myöntää sinulle FI/CL 1-todistuksen.
Jos et ole vakuuttanut apurahatyötäsi MYEL:n mukaan, kuulut Chilen sosiaaliturvaan.
Yrittäjä: Suomen ja Etelä-Korean sosiaaliturvasopimuksen mukaan yrittäjä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan jos hän siirtää toimintansa tilapäisesti Etelä-Koreaan.
Voit kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos
- työskentelet tavallisesti Suomessa yrittäjänä ja
- työskentelet Etelä-Koreassa tilapäisesti enintään 5 vuotta
Yrittäjää, joka ei ole vakuuttanut Suomessa työskentelyään 4 kuukautta YEL:n mukaisesti, ei lähtökohtaisesti voida pitää tavallisesti Suomessa työskentelevänä.
Yrittäjänä sinun pitää hakea FI/KR 1-todistusta Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus.
Jos työskentelet Etelä-Koreassa pidempään kuin viisi (5) vuotta, voit hakea Eläketurvakeskuksesta pidennystä jättämällä Eläketurvakeskukselle A1-todistushakemuksen. Pidennyksen käyttäminen edellyttää vastaavaa tapauskohtaista harkintaa kuin poikkeusluvat.
Apurahansaaja: Suomen ja Etelä-Korean välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti apurahansaajia koskevia säännöksiä. Apurahansaajiin sovelletaan sopimuksen yrittäjiä koskevia säännöksiä.
Pääsääntönä on, kuten yrittäjienkin kohdalla, sen sopimusmaan lainsäädännön soveltaminen, jossa toimintaa harjoitetaan.
Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan niissä tapauksissa, jossa apurahansaaja lähtee suomalaisella apurahalla työskentelemään tilapäisesti Etelä-Koreaan.
Apurahansaaja, joka
- lähtee Etelä-Koreaan työskentelemään suomalaisella apurahalla enintään viideksi (5) vuodeksi
- vakuuttaa itsensä MYEL-vakuutuksessa ja
- on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Etelä-Koreassa
voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan ikään kuin hän työskentelisi ja asuisi Suomessa.
Apurahansaajana sinun pitää hakea FI/KR 1-todistusta Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus.
Suomen ja Intian sosiaaliturvasopimuksen mukaan yrittäjä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan jos hän siirtää toimintansa tilapäisesti Intiaan.
Voit kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos
- harjoitat Suomessa tavallisesti yrittäjätoimintaa
- siirrät yritystoimintasi tilapäisesti, enintään viideksi (5) vuodeksi Intiaan
- jatkat Intiassa samankaltaista toimintaa kuin Suomessa
Yrittäjää, joka ei ole vakuuttanut Suomessa työskentelyään 4 kuukautta YEL:n mukaisesti, ei lähtökohtaisesti voida pitää tavallisesti Suomessa työskentelevänä.
Yrittäjänä sinun pitää hakea FI/IN 1-todistusta Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus. Todistusta tulisi hakea mielellään ennen yrittäjätoiminnan siirtämistä Intiaan.
Jos työskentelet Intiassa pidempään kuin viisi (5) vuotta, voit hakea Eläketurvakeskuksesta pidennystä jättämällä Eläketurvakeskukselle A1-todistushakemuksen. Pidennyksen käyttäminen edellyttää vastaavaa tapauskohtaista harkintaa kuin poikkeusluvat.
FI/IN 1-todistuksella osoitetaan kuuluminen Suomen työeläkejärjestelmän osalta vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkejärjestelmään.
Apurahansaaja:
Suomen ja Intian välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti apurahansaajia koskevia säännöksiä. Apurahansaajiin sovelletaan sopimuksen yrittäjiä koskevia säännöksiä.
Pääsääntönä on, kuten yrittäjienkin kohdalla, sen sopimusmaan lainsäädännön soveltaminen, jossa toimintaa harjoitetaan.
Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan niissä tapauksissa, jossa apurahansaaja lähtee suomalaisella apurahalla työskentelemään tilapäisesti Intiaan.
Voit kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos
- lähdet Intiaan työskentelemään apurahalla tilpäisesti, enintään viideksi (5) vuodeksi
- olet ottanut MYEL-vakuutuksen
- olet kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Intiassa.
Yrittäjä: Suomen ja Israelin välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti määräyksiä lähetetyistä yrittäjistä. Pääsääntöisesti yrittäjä kuuluu työskentelymaansa sosiaaliturvaan.
Jos työskentelet Israelissa yrittäjän alle vuoden, Eläketurvakeskus voi kuitenkin hakea Israelista poikkeuslupaa Suomessa asuvalle yrittäjille Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Yrittäjä voi hakea poikkeuslupaa jättämällä Eläketurvakeskukselle A1-todistushakemuksen.
Jos Israel hyväksyy poikkeuslupahakemuksen, Eläketurvakeskus myöntää sinulle FI/ISR 1-todistuksen.
Huomioi, että yrittäjänä YEL-vakuutuksesi tulee voimassa 4 kuukautta ennen lähtöä Israeliin.
Apurahansaaja:
Suomen ja Israelin välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole apurahansaajia koskevia säädöksiä ja apurahansaajaan sovelletaan pääsääntöisesti työntekomaan lainsäädäntöä.
Apurahansaajana voit hakea poikkeuslupaa Israelista enintään viideksi (5) vuodeksi. Voit hakea poikkeuslupaa jättämällä Eläketurvakeskukselle A1-todistushakemuksen.
Jos Israel hyväksyy poikkeuslupahakemuksen, Eläketurvakeskus myöntää sinulle FI/ISR 1-todistuksen.
Jos et ole vakuuttanut apurahatyötäsi MYEL:n mukaan, kuulut Israelissa työskennellessäsi Israelin sosiaaliturvaan.
Yrittäjä: Myös yrittäjien kohdalla pääsääntönä on työskentelymaassa vakuuttaminen. Jos yrittäjä siirtää toimintansa tilapäisesti toiseen sopimusmaahan, yrittäjä voi säilyä lähtövaltion sosiaaliturvalainsäädännön piirissä sillä edellytyksellä, että yrittäjä
- työskentelee tavallisesti yrittäjänä lähtövaltiossa ja
- työskentelee väliaikaisesti, enintään 5 vuotta, toisessa sopimusvaltiossa.
Yrittäjää, joka ei ole vakuuttanut Suomessa työskentelyään vähintään 4 kuukautta YEL:n mukaisesti, ei lähtökohtaisesti voida pitää tavallisesti Suomessa työskentelevänä yrittäjänä.
Edellytyksenä Suomen sosiaaliturvaan kuulumiselle Japanissa työskentelyn aikana on, että yrittäjä hakee FI/JP 1 -todistusta Suomen sosiaaliturvan soveltamisesta. Todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta. Todistusta tulisi hakea ennen yrittäjätoiminnan aloittamista Japanissa.
Japanin sopimuksessa on määräys, jonka mukaan sopimusmaiden toimivaltaiset viranomaiset tai toimivaltaiset laitokset voivat keskenään sopia komennusajan pidentämisestä, jos työskentely lähetettynä yrittäjänä kestää kauemmin kuin 5 vuotta. Pidennys voi olla enintään 3 vuotta ja sitä haetaan Suomessa Eläketurvakeskukselta. Pidennyksen käyttäminen edellyttää vastaavaa tapauskohtaista harkintaa kuin poikkeusluvat.
Eläketurvakeskuksen myöntämällä todistuksella osoitetaan kuuluminen Suomen lainsäädännön piiriin sopimukseen kuuluvien sosiaaliturvan aloilla. Todistuksella vapautuu Japanissa
- eläkevakuutusmaksuista ja
- työttömyysvakuutusmaksuista
Asumisperusteisen sosiaaliturvan ja perheenjäsenten osalta on oltava yhteydessä Kelaan.
Apurahansaaja: Suomen ja Japanin välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti apurahansaajia koskevia säännöksiä. Apurahansaajiin sovelletaan sopimuksen yrittäjiä koskevia säännöksiä.
Apurahansaajaan sovelletaan lähtökohtaisesti sen sopimusmaan lainsäädäntöä, jossa apurahansaaja työskentelee. Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan niissä tapauksissa, jossa apurahansaaja lähtee suomalaisella apurahalla työskentelemään tilapäisesti Japaniin.
Apurahansaaja, joka
- lähtee Japaniin työskentelemään suomalaisella apurahalla enintään 5 vuodeksi
- vakuuttaa itsensä MYEL-vakuutuksella ja
- on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Japanissa
voidaan vakuuttaa Suomessa ikään kuin apurahansaaja työskentelisi ja asuisi Suomessa. Vakuuttaminen Suomessa edellyttää Eläketurvakeskuksen antamaa todistusta FI/JP 1 siitä, että apurahansaaja kuuluu Suomen lainsäädännön piiriin.
Yrittäjä: Suomen ja Kanadan välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti määräyksiä lähetetyistä yrittäjistä. Pääsääntöisesti yrittäjät tulee vakuuttaa työskentelymaassa.
Yrittäjät, jotka asuvat sopimusmaan alueella ja työskentelevät toisen tai molempien sopimusmaiden alueella, on vakuutettava asuinmaansa lainsäädännön mukaisesti. Yrittäjä vakuutetaan tällöinkin Suomen työeläkelainsäädännön mukaisesti vain Suomessa tekemänsä työn perusteella (6.3 artikla).
Alle vuodeksi Kanadaan lähtevä yrittäjä on voitu katsoa edelleen Suomeksi asuvaksi. Näin ollen alle vuodeksi Kanadaan lähtevä yrittäjä voi pitää YEL-vakuutuksensa voimassa samalla tavalla kuin sopimuksettomaan maahan lähtevä yrittäjä.
Eläketurvakeskus ei anna lähetetylle yrittäjälle todistusta, vaan asian käsittelee Kela.
Jos yrittäjä lähtee Suomesta Kanadaan yli vuodeksi, yrittäjää ei voida pitää Suomessa asuvana. Tämän vuoksi yrittäjän on vakuutettava itsensä pääsäännön edellyttämällä tavalla Kanadan lainsäädännön mukaan. Asumisen käsitteelle ei ole annettu sopimuksessa tarkempaa määritelmää, joten asuminen määritellään kansallisen lainsäädännön mukaan.
Apurahansaaja: Suomen ja Kanadan välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole määräyksiä apurahansaajista. Suomen ja Kanadan toimivaltaiset viranomaiset ovat kuitenkin sopineet apurahansaajien osalta, että apurahansaajille voidaan antaa todistus vuodeksi Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Edellytyksenä on, että apurahansaaja
- on vakuuttanut itsensä MYEL:n mukaan
- lähtee Kanadaan tilapäisesti, enintään vuodeksi
- työskentelee pelkästään suomalaisella apurahalla
- ei saa muita tuloja Suomesta tai Kanadasta.
Apurahansaaja hakee FI/CAN 1A- todistusta Eläketurvakeskuksesta.
Jos apurahansaaja lähtee Kanadaan yli vuodeksi, apurahansaajan tulee hakea Eläketurvakeskukselta poikkeuslupaa.
Yrittäjä: Suomen ja Quebecin välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti määräyksiä lähetetyistä yrittäjistä. Pääsääntöisesti yrittäjät tulee vakuuttaa työskentelymaassa.
Alle vuodeksi Quebeciin lähtevä yrittäjä voidaan katsoa edelleen Suomeksi asuvaksi. Näin ollen alle vuodeksi Quebeciin lähtevä yrittäjä voi pitää YEL-vakuutuksensa voimassa samalla tavalla kuin sopimuksettomaan maahan lähtevä yrittäjä. Eläketurvakeskus myöntää hakemuksesta todistuksen Quebeciin lähtevälle yrittäjälle.
Yrittäjät, jotka asuvat sopimusmaan alueella ja työskentelevät toisen tai molempien sopimusmaiden alueella, on vakuutettava asuinmaansa lainsäädännön mukaisesti. Suomessa asuva yrittäjä vakuutetaan tällöinkin Suomen työeläkelainsäädännön mukaisesti vain Suomessa tekemänsä työn perusteella (6.3 artikla).
Jos yrittäjä lähtee Suomesta Quebeciin yli vuodeksi, yrittäjää ei voida pitää Suomessa asuvana. Tämän vuoksi yrittäjän on vakuutettava itsensä Quebecin lainsäädännön mukaan.
Asumisen käsitteelle ei ole annettu sopimuksessa tarkempaa määritelmää, joten asuminen määritellään kansallisen lainsäädännön mukaan.
Apurahansaaja: Apurahansaajat vakuutetaan Suomessa MYEL:n perusteella, jos MYEL:n edellytykset täyttyvät. Apurahansaajiin sovelletaan näin ollen yrittäjiä koskevia säännöksiä.
Koska sopimuksessa ei ole yrittäjiä koskevia säädöksiä, apurahansaajaan sovelletaan pääsääntöisesti työntekomaan lainsäädäntöä.
Apurahansaaja, joka on vakuuttanut itsensä MYEL:n mukaan, voi kuitenkin hakea Eläketurvakeskukselta poikkeuslupaa Quebecissä työskentelynsä ajalle. Tällöin edellytetään, että apurahansaaja
- on vakuuttanut itsensä MYEL:n mukaan
- lähtee Quebeciin tilapäisesti, enintään vuodeksi
- työskentelee pelkästään suomalaisella apurahalla
- ei saa muita tuloja Suomesta tai Quebecistä.
Poikkeuslupaa haetaan Eläketurvakeskuksesta.
Yrittäjä: Suomen ja Yhdysvaltain välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole lähetettyjä yrittäjiä koskevia säännöksiä. Yrittäjiin sovelletaankin lähtökohtaisesti sopimuksen pääsäännön mukaisesti työskentelymaan lainsäädäntöä.
USA:n kanssa on erikseen sovittu, että Suomessa asuva yrittäjä, joka tilapäisesti siirtää toimintansa USA:han enintään vuodeksi, voi pitää YEL-vakuutuksensa Suomessa voimassa. Edellytyksenä on, että USA:han lähtevällä yrittäjällä on ollut YEL-vakuutus voimassa vähintään 4 kuukautta ennen USA:han lähtemistä. USA:han lähtiessä yrittäjän tulee hakea todistus FI/USA 1A Eläketurvakeskukselta osoitukseksi Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Jos työnteko USA:ssa jatkuu yli vuoden, ei yrittäjä voi enää kuulua Suomen sosiaaliturvaan eikä YEL-vakuuttamista enää voida jatkaa.
Lue lisää yrittäjän työskentelystä USA:ssa Työeläkelakipalvelusta
Apurahansaaja:
Suomen ja Yhdysvaltain välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole määräyksiä apurahansaajista. Apurahansaajiin sovelletaan lähtökohtaisesti työntekomaan sosiaaliturvalainsäädäntöä.
Apurahansaaja, joka lähtee enintään vuodeksi Yhdysvaltoihin, voidaan vakuuttaa Suomessa. Käytäntö on sama kuin alle vuodeksi Yhdysvaltoihin lähtevillä yrittäjillä ja perustuu sosiaaliturvasopimuksen tulkintaan.
Apurahansaaja, joka
- lähtee Yhdysvaltoihin työskentelemään apurahalla enintään vuodeksi
- vakuuttaa itsensä MYEL-vakuutuksessa ja
- on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Yhdysvalloissa
voidaan vakuuttaa Suomessa ikään kuin hän työskentelisi ja asuisi Suomessa. Jos apurahansaaja haluaa kuulua Suomen sosiaaliturvaan Yhdysvalloissa työskentelynsä aikana, apurahansaajan tulee hakea Eläketurvakeskukselta FI/USA 1A-todistusta.
Jos apurahansaaja työskentelee Yhdysvalloissa yli vuoden, mutta työskentelyaika jää alle 5 vuoden, apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan poikkeuslupamenettelyllä.
Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos apurahansaaja
- työskentelee Yhdysvalloissa vain Suomesta myönnetyllä apurahalla
- työskentelee MYEL-vakuutettavalla apurahalla, joka on myönnetty tieteelliseen tai taiteelliseen työhön
- työskentelee Yhdysvalloissa enintään viisi vuotta ja
- tulisi vakuutettavaksi molemmissa sopimusmaissa ilman sosiaaliturvasopimusta.
Poikkeuslupaa haetaan kuten todistustakin Eläketurvakeskukselta. Jos poikkeuslupa myönnetään, Eläketurvakeskus ei anna erillistä sopimuksen mukaista todistuslomaketta, vaan ilmoittaa apurahansaajalle annetusta poikkeusluvasta.
Lue lisää apurahansaajan työskentelystä USA:ssa Työeläkelakipalvelusta
Yrittäjä ja apurahansaaja sopimuksettomassa maassa
Alla olevista otsikkopalkeista löydät lisätietoa ulkomaantyön vakuuttamisesta kun työskentelet sopimuksettomassa maassa yrittäjänä tai apurahansaajana.
Mikäli lähdet yrittäjänä työskentelemään sopimuksettomaan maahan (esimerkiksi Thaimaahan), voit pitää YEL-vakuutuksen voimassa vain, jos ulkomaantyö kestää alle vuoden ja tarkoituksesi on palata sen jälkeen Suomeen.
YEL-vakuutus tulee päättää jo ulkomaille lähtiessä, jos tiedät ulkomailla työskentelyn jatkuvan yli vuoden.
Kela ratkaisee oikeutesi asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin sopimuksettomassa maassa työskentelyn aikana.
Eläketurvakeskus ei näissä tilanteissa anna apurahansaajalle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Mikäli lähdet apurahansaajana työskentelemään maahan, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta (esimerkiksi Thaimaahan), ole yhteydessä MYEL-vakuutuksesta Melaan.
Kela ratkaisee oikeutesi asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin sopimuksettomassa maassa työskentelyn aikana.
Eläketurvakeskus ei näissä tilanteissa anna apurahansaajalle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Aiheesta muualla:
Apurahansaajan työeläkevakuuttamisesta (Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela)
Lue lisää:
Aiheesta muualla: