Tältä sivulta löydät tietoa yrittäjän ja apurahansaajan sosiaaliturvan järjestämisestä ulkomaantyöskentelyn aikana.

Sosiaaliturvasi määräytymiseen vaikuttaa työskentelyroolisi lisäksi se, mihin maahan tai maihin olet lähdössä töihin. Alla löydät tietoa yrittäjänä ja apurahansaajana työskentelyyn yhdessä ja useassa EU-maassa, sosiaaliturvasopimusmaissa ja sopimuksettomissa maissa.

Yrittäjä ja apurahansaaja EU-maassa

Alla olevista otsikkopalkeista löydät lisätietoa ulkomaantyön vakuuttamisesta kun työskentelet  EU-maassa tai useassa EU-maassa yrittäjänä tai apurahansaajana.

Voit olla EU-maahan lähetetty yrittäjä, jos

  • työskentelet tilapäisesti toisessa EU-maassa
  • harjoitat tavallisesti yritystoimintaa Suomessa
  • harjoitat ulkomailla samankaltaista yritystoimintaa kuin Suomessa
  • olet ennen ulkomaille lähtöäsi harjoittanut yritystoimintaa Suomessa.

Edellytyksenä on, että sinulla on ollut YEL-vakuutus voimassa vähintään neljä (4) kuukautta ennen ulkomailla lähtöä.

Voit olla kahdessa tai useammassa maassa työskentelevä yrittäjä, jos

Yrittäjä ja apurahansaaja sosiaaliturvasopimusmaassa

Yrittäjän ja apurahansaajan ulkomaantyön vakuuttamisen määräykset vaihtelevat sen mukaan missä sosiaaliturvasopimusmaassa työskentelet. (toistetaanko maat?Suomella on sosiaaliturvasopimus Australian, Chilen, Etelä-Korean….kanssa. )

Alla olevista otsikkopalkeista löydät lisätietoa ulkomaantyön vakuuttamisesta kun työskentelet  sosiaaliturvasopimusmaassa yrittäjänä tai apurahansaajana.

Yrittäjä: Suomen ja Australian välinen sosiaaliturvasopimus ei sisällä säännöksiä yrittäjistä. Pääsääntöisesti yrittäjän tulee järjestää sosiaalivakuuttaminen työskentelymaassa.

Alle vuodeksi Australiaan lähtevä yrittäjä voi pitää YEL-vakuutuksensa voimassa, jos yrittäjä täyttää edellytykset, jotka on kerrottu ohjeessa Sopimuksettomassa maassa työskentelevän yrittäjän vakuuttaminen. MITÄ EDELLYTYKSIÄ?

Et voi saada Eläketurvakeskuksesta Suomen ja Australian sosiaaliturvasopimuksen mukaista todistusta kun lähdet töihin Australiaan. Sinun tulee silti ilmoittaa Australiassa työskentelystä Kelaan.

Australiassa yrittäjät voivat liittyä Superannuation Guarantee -järjestelmään, joka on lakisääteinen lisäeläkejärjestelmä.

Lue lisää yrittäjän työskentelystä Australiassa (huom! Telpin teksti on jo yllä!)

Apurahansaaja: Suomen ja Australian välinen sosiaaliturvasopimus ei sisällä säännöksiä apurahansaajista. Pääsääntöisesti apurahansaajan tulee järjestää sosiaalivakuuttaminen työskentelymaassa.

Australiaan pelkällä suomalaisella apurahalla lähteviin apurahansaajiin sovelletaan kansallista lainsäädäntöä. Tilanne on siis samankaltainen kuin henkilö lähtisi apurahansaajana sopimuksettomaan maahan.

Et voi saada Eläketurvakeskuksesta Suomen ja Australian sosiaaliturvasopimuksen mukaista todistusta kun lähdet töihin Australiaan. Sinun tulee silti ilmoittaa Australiassa työskentelystä Kelaan.

Lue lisää apurahansaajan työskentelystä Australiassa(Huom!yllä on jo kaikki tieto Telpistä).

 

Yrittäjä: Suomen ja Chilen välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole yrittäjiä koskevia säännöksiä. Näin ollen yrittäjät tulee vakuuttaa pääsäännön mukaisesti työskentelymaassa.

Eläketurvakeskus voi kuitenkin hakea Suomessa asuvalle yrittäjille poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta, mikäli yrittäjätoiminta Chilessä kestää alle vuoden.

On huomattava, että yrittäjällä tulee olla YEL-vakuutus voimassa 4 kuukautta ennen lähtöä Chileen.

Lue lisää yrittäjän työskentelystä Chilessä (Huom!yllä on jo kaikki tieto Telpistä).

Apurahansaaja: Koska Suomen ja Chilen välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole apurahansaajia koskevia säädöksiä (yrittäjäsäädöksiä), apurahansaajaan sovelletaan pääsääntöisesti työntekomaan lainsäädäntöä.

Apurahansaaja, joka on vakuuttanut itsensä MYEL:n mukaan, voi hakea Eläketurvakeskukselta poikkeuslupaa Chilessä työskentelynsä ajalle.

Lue lisää apurahansaajan työskentelystä Chilessä

(Huom!yllä on jo kaikki tieto Telpistä).

Yrittäjä: Suomen ja Etelä-Korean sosiaaliturvasopimuksen mukaan yrittäjä voi kuulua lähtövaltion sosiaaliturvaan jos hän siirtää toimintansa tilapäisesti toiseen sopimusmaahan. Edellytyksenä on, että yrittäjä

  • työskentelee tavallisesti yrittäjänä lähtövaltiossa ja
  • työskentelee väliaikaisesti, enintään 5 vuotta, toisessa sopimusmaassa.

Yrittäjää, joka ei ole vakuuttanut Suomessa työskentelyään 4 kuukautta YEL:n mukaisesti, ei lähtökohtaisesti voida pitää tavallisesti Suomessa työskentelevänä.

Apurahansaaja: Suomen ja Etelä-Korean välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti apurahansaajia koskevia säännöksiä. Apurahansaajiin sovelletaan sopimuksen yrittäjiä koskevia säännöksiä.

Pääsääntönä on, kuten yrittäjienkin kohdalla, sen sopimusmaan lainsäädännön soveltaminen, jossa toimintaa harjoitetaan.

Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan niissä tapauksissa, jossa apurahansaaja lähtee suomalaisella apurahalla työskentelemään tilapäisesti Etelä-Koreaan.

Apurahansaaja, joka

  • lähtee Etelä-Koreaan työskentelemään suomalaisella apurahalla enintään 5 vuodeksi
  • vakuuttaa itsensä MYEL-vakuutuksessa ja
  • on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Etelä-Koreassa

voidaan vakuuttaa Suomessa ikään kuin hän työskentelisi ja asuisi Suomessa. Vakuuttaminen edellyttää Eläketurvakeskuksen antamaa todistusta FI/KR 1 siitä, että henkilö kuuluu Suomen lainsäädännön piiriin.

Lue lisää apurahansaajan työskentelystä Etelä-Koreassa

(Huom!yllä on jo kaikki tieto Telpistä).

Etelä-Korean sopimuksessa on määräys, jonka mukaan sopimusmaiden toimivaltaiset viranomaiset tai toimivaltaiset laitokset voivat keskenään sopia komennusajan pidentämisestä jos työskentely kestää kauemmin kuin 5 vuotta. Pidennys voi kestää enintään 3 vuotta ja sitä haetaan Suomessa Eläketurvakeskukselta, joka on toimivaltainen laitos. Pidennyksen käyttäminen edellyttää vastaavaa tapauskohtaista harkintaa kuin poikkeusluvat.

Lue lisää yrittäjän työskentelystä Etelä-Koreassa HUOM! YLLÄ MUOKATTUNA KAIKKI TIETO JOTA TELPISSÄKIN ON

Yrittäjä: Myös yrittäjien kohdalla pääsääntönä on työskentelymaassa vakuuttaminen. Jos yrittäjä siirtää toimintansa tilapäisesti toiseen sopimusmaahan, edellytyksenä sille, että yrittäjä säilyy lähtövaltion sosiaaliturvalainsäädännön piirissä on, että yrittäjä

  • harjoittaa tavallisesti yrittäjätoimintaa lähtövaltiossa
  • siirtää tilapäisesti, enintään 5 vuodeksi toimintansa toiseen sopimusmaahan
  • jatkaa toisessa samankaltaista toimintaa kuin lähtövaltiossa.

Aivan kuten EU-tilanteissa, alle 4 kuukautta jatkunutta yrittäjätoimintaa, jota ei ole vakuutettu YEL:n mukaan, ei voida pitää tavallisena yrittäjätoiminnan harjoittamisena.

Intian sopimuksessa on määräys, jonka mukaan sopimusmaiden viranomaiset tai tehtävään nimetyt laitokset voivat keskenään sopia komennusajan pidentämisestä. Lähtökohtana on, että komennusaikaa voidaan pidentää 5 vuoden jälkeen enintään 3 lisävuodella.

Edellytyksenä lähettämiselle on, että yrittäjä hakee FI/IN 1 todistusta Suomen sosiaaliturvan soveltamisesta. Todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta. Todistusta tulisi hakea mielellään ennen yrittäjätoiminnan siirtämistä Intiaan.

Yrittäjätodistuksella osoitetaan kuuluminen Suomen työeläkejärjestelmän osalta vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkejärjestelmään.

Apurahansaaja: Suomen ja Intian välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti apurahansaajia koskevia säännöksiä. Apurahansaajiin sovelletaan sopimuksen yrittäjiä koskevia säännöksiä.

Pääsääntönä on, kuten yrittäjienkin kohdalla, sen sopimusmaan lainsäädännön soveltaminen, jossa toimintaa harjoitetaan.

Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan niissä tapauksissa, jossa apurahansaaja lähtee suomalaisella apurahalla työskentelemään tilapäisesti Intiaan.

Apurahansaaja, joka

  • lähtee Intiaan työskentelemään apurahalla enintään 5 vuodeksi
  • vakuuttaa itsensä MYEL -vakuutuksessa ja
  • on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Intiassa voidaan vakuuttaa Suomessa ikään kuin hän työskentelisi ja asuisi Suomessa. Todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta.

Yrittäjä: Suomen ja Israelin välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti määräyksiä lähetetyistä yrittäjistä. Pääsääntöisesti yrittäjät tulee vakuuttaa työskentelymaassa.

Eläketurvakeskus voi kuitenkin hakea Suomessa asuvalle yrittäjälle poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta, jos yrittäjätoiminta Israelissa kestää alle vuoden.

On huomattava, että henkilöllä tulee olla YEL-vakuutus voimassa 4 kuukautta ennen lähtöä Israeliin.

Apurahansaaja:

Suomen ja Israelin välisessä sopimuksessa ei ole apurahansaajia koskevia säännöksiä (yrittäjäsäännöksiä). Näin ollen apurahansaajaan sovelletaan pääsääntöisesti työntekomaan lainsäädäntöä.

Apurahansaaja, joka on vakuuttanut itsensä MYEL:n mukaan, voi hakea Eläketurvakeskukselta poikkeuslupaa Israelissa työskentelynsä ajalle.

Yrittäjä: Myös yrittäjien kohdalla pääsääntönä on työskentelymaassa vakuuttaminen. Jos yrittäjä siirtää toimintansa tilapäisesti toiseen sopimusmaahan, yrittäjä voi säilyä lähtövaltion sosiaaliturvalainsäädännön piirissä sillä edellytyksellä, että yrittäjä

  • työskentelee tavallisesti yrittäjänä lähtövaltiossa ja
  • työskentelee väliaikaisesti, enintään 5 vuotta, toisessa sopimusvaltiossa.

Yrittäjää, joka ei ole vakuuttanut Suomessa työskentelyään vähintään 4 kuukautta YEL:n mukaisesti, ei lähtökohtaisesti voida pitää tavallisesti Suomessa työskentelevänä yrittäjänä.

Edellytyksenä Suomen sosiaaliturvaan kuulumiselle Japanissa työskentelyn aikana on, että yrittäjä hakee FI/JP 1 -todistusta Suomen sosiaaliturvan soveltamisesta. Todistusta haetaan Eläketurvakeskukselta. Todistusta tulisi hakea ennen yrittäjätoiminnan aloittamista Japanissa.

Japanin sopimuksessa on määräys, jonka mukaan sopimusmaiden toimivaltaiset viranomaiset tai toimivaltaiset laitokset voivat keskenään sopia komennusajan pidentämisestä, jos työskentely lähetettynä yrittäjänä kestää kauemmin kuin 5 vuotta. Pidennys voi olla enintään 3 vuotta ja sitä haetaan Suomessa Eläketurvakeskukselta. Pidennyksen käyttäminen edellyttää vastaavaa tapauskohtaista harkintaa kuin poikkeusluvat.

Eläketurvakeskuksen myöntämällä todistuksella osoitetaan kuuluminen Suomen lainsäädännön piiriin sopimukseen kuuluvien sosiaaliturvan aloilla. Todistuksella vapautuu Japanissa

  • eläkevakuutusmaksuista ja
  • työttömyysvakuutusmaksuista

Asumisperusteisen sosiaaliturvan ja perheenjäsenten osalta on oltava yhteydessä Kelaan.

Apurahansaaja: Suomen ja Japanin välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti apurahansaajia koskevia säännöksiä. Apurahansaajiin sovelletaan sopimuksen yrittäjiä koskevia säännöksiä.

Apurahansaajaan sovelletaan lähtökohtaisesti sen sopimusmaan lainsäädäntöä, jossa apurahansaaja työskentelee. Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan niissä tapauksissa, jossa apurahansaaja lähtee suomalaisella apurahalla työskentelemään tilapäisesti Japaniin.

Apurahansaaja, joka

  • lähtee Japaniin työskentelemään suomalaisella apurahalla enintään 5 vuodeksi
  • vakuuttaa itsensä MYEL-vakuutuksella ja
  • on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Japanissa

voidaan vakuuttaa Suomessa ikään kuin apurahansaaja työskentelisi ja asuisi Suomessa. Vakuuttaminen Suomessa edellyttää Eläketurvakeskuksen antamaa todistusta FI/JP 1 siitä, että apurahansaaja kuuluu Suomen lainsäädännön piiriin.

Yrittäjä: Suomen ja Kanadan välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti määräyksiä lähetetyistä yrittäjistä. Pääsääntöisesti yrittäjät tulee vakuuttaa työskentelymaassa.

Yrittäjät, jotka asuvat sopimusmaan alueella ja työskentelevät toisen tai molempien sopimusmaiden alueella, on vakuutettava asuinmaansa lainsäädännön mukaisesti. Yrittäjä vakuutetaan tällöinkin Suomen työeläkelainsäädännön mukaisesti vain Suomessa tekemänsä työn perusteella (6.3 artikla).

Alle vuodeksi Kanadaan lähtevä yrittäjä on voitu katsoa edelleen Suomeksi asuvaksi. Näin ollen alle vuodeksi Kanadaan lähtevä yrittäjä voi pitää YEL-vakuutuksensa voimassa samalla tavalla kuin sopimuksettomaan maahan lähtevä yrittäjä.

Eläketurvakeskus ei anna lähetetylle yrittäjälle todistusta, vaan asian käsittelee Kela.

Jos yrittäjä lähtee Suomesta Kanadaan yli vuodeksi, yrittäjää ei voida pitää Suomessa asuvana. Tämän vuoksi yrittäjän on vakuutettava itsensä pääsäännön edellyttämällä tavalla Kanadan lainsäädännön mukaan. Asumisen käsitteelle ei ole annettu sopimuksessa tarkempaa määritelmää, joten asuminen määritellään kansallisen lainsäädännön mukaan.

Apurahansaaja: Suomen ja Kanadan välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole määräyksiä apurahansaajista. Suomen ja Kanadan toimivaltaiset viranomaiset ovat kuitenkin sopineet apurahansaajien osalta, että apurahansaajille voidaan antaa todistus vuodeksi Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Edellytyksenä on, että apurahansaaja

  • on vakuuttanut itsensä MYEL:n mukaan
  • lähtee Kanadaan tilapäisesti, enintään vuodeksi
  • työskentelee pelkästään suomalaisella apurahalla
  • ei saa muita tuloja Suomesta tai Kanadasta.

Apurahansaaja hakee FI/CAN 1A- todistusta Eläketurvakeskuksesta.

Jos apurahansaaja lähtee Kanadaan yli vuodeksi, apurahansaajan tulee hakea Eläketurvakeskukselta poikkeuslupaa.

Yrittäjä: Suomen ja Quebecin välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti määräyksiä lähetetyistä yrittäjistä. Pääsääntöisesti yrittäjät tulee vakuuttaa työskentelymaassa.

Alle vuodeksi Quebeciin lähtevä yrittäjä voidaan katsoa edelleen Suomeksi asuvaksi. Näin ollen alle vuodeksi Quebeciin lähtevä yrittäjä voi pitää YEL-vakuutuksensa voimassa samalla tavalla kuin sopimuksettomaan maahan lähtevä yrittäjä. Eläketurvakeskus myöntää hakemuksesta todistuksen Quebeciin lähtevälle yrittäjälle.

Yrittäjät, jotka asuvat sopimusmaan alueella ja työskentelevät toisen tai molempien sopimusmaiden alueella, on vakuutettava asuinmaansa lainsäädännön mukaisesti. Suomessa asuva yrittäjä vakuutetaan tällöinkin Suomen työeläkelainsäädännön mukaisesti vain Suomessa tekemänsä työn perusteella (6.3 artikla).

Jos yrittäjä lähtee Suomesta Quebeciin yli vuodeksi, yrittäjää ei voida pitää Suomessa asuvana. Tämän vuoksi yrittäjän on vakuutettava itsensä Quebecin lainsäädännön mukaan.

Asumisen käsitteelle ei ole annettu sopimuksessa tarkempaa määritelmää, joten asuminen määritellään kansallisen lainsäädännön mukaan.

Apurahansaaja: Apurahansaajat vakuutetaan Suomessa MYEL:n perusteella, jos MYEL:n edellytykset täyttyvät. Apurahansaajiin sovelletaan näin ollen yrittäjiä koskevia säännöksiä.

Koska sopimuksessa ei ole yrittäjiä koskevia säädöksiä, apurahansaajaan sovelletaan pääsääntöisesti työntekomaan lainsäädäntöä.

Apurahansaaja, joka on vakuuttanut itsensä MYEL:n mukaan, voi kuitenkin hakea Eläketurvakeskukselta poikkeuslupaa Quebecissä työskentelynsä ajalle. Tällöin edellytetään, että apurahansaaja

  • on vakuuttanut itsensä MYEL:n mukaan
  • lähtee Quebeciin tilapäisesti, enintään vuodeksi
  • työskentelee pelkästään suomalaisella apurahalla
  • ei saa muita tuloja Suomesta tai Quebecistä.

Poikkeuslupaa haetaan Eläketurvakeskuksesta.

Yrittäjä: Suomen ja Yhdysvaltain välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole lähetettyjä yrittäjiä koskevia säännöksiä. Yrittäjiin sovelletaankin lähtökohtaisesti sopimuksen pääsäännön mukaisesti työskentelymaan lainsäädäntöä.

USA:n kanssa on erikseen sovittu, että Suomessa asuva yrittäjä, joka tilapäisesti siirtää toimintansa USA:han enintään vuodeksi, voi pitää YEL-vakuutuksensa Suomessa voimassa. Edellytyksenä on, että USA:han lähtevällä yrittäjällä on ollut YEL-vakuutus voimassa vähintään 4 kuukautta ennen USA:han lähtemistä. USA:han lähtiessä yrittäjän tulee hakea todistus FI/USA 1A Eläketurvakeskukselta osoitukseksi Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.

Jos työnteko USA:ssa jatkuu yli vuoden, ei yrittäjä voi enää kuulua Suomen sosiaaliturvaan eikä YEL-vakuuttamista enää voida jatkaa.

Lue lisää yrittäjän työskentelystä USA:ssa Työeläkelakipalvelusta

Apurahansaaja:
Suomen ja Yhdysvaltain välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole määräyksiä apurahansaajista. Apurahansaajiin sovelletaan lähtökohtaisesti työntekomaan sosiaaliturvalainsäädäntöä.

Apurahansaaja, joka lähtee enintään vuodeksi Yhdysvaltoihin, voidaan vakuuttaa Suomessa. Käytäntö on sama kuin alle vuodeksi Yhdysvaltoihin lähtevillä yrittäjillä ja perustuu sosiaaliturvasopimuksen tulkintaan.

Apurahansaaja, joka

  • lähtee Yhdysvaltoihin työskentelemään apurahalla enintään vuodeksi
  • vakuuttaa itsensä MYEL-vakuutuksessa ja
  • on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Yhdysvalloissa

voidaan vakuuttaa Suomessa ikään kuin hän työskentelisi ja asuisi Suomessa. Jos apurahansaaja haluaa kuulua Suomen sosiaaliturvaan Yhdysvalloissa työskentelynsä aikana, apurahansaajan tulee hakea Eläketurvakeskukselta FI/USA 1A-todistusta.

Jos apurahansaaja työskentelee Yhdysvalloissa yli vuoden, mutta työskentelyaika jää alle 5 vuoden, apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan poikkeuslupamenettelyllä.

Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos apurahansaaja

  • työskentelee Yhdysvalloissa vain Suomesta myönnetyllä apurahalla
  • työskentelee MYEL-vakuutettavalla apurahalla, joka on myönnetty tieteelliseen tai taiteelliseen työhön
  • työskentelee Yhdysvalloissa enintään viisi vuotta ja
  • tulisi vakuutettavaksi molemmissa sopimusmaissa ilman sosiaaliturvasopimusta.

Poikkeuslupaa haetaan kuten todistustakin Eläketurvakeskukselta. Jos poikkeuslupa myönnetään, Eläketurvakeskus ei anna erillistä sopimuksen mukaista todistuslomaketta, vaan ilmoittaa apurahansaajalle annetusta poikkeusluvasta.

Lue lisää apurahansaajan työskentelystä USA:ssa Työeläkelakipalvelusta

Lue lisää:

Aiheesta muualla:

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.

This is staging