YEL-yrittäjät
Yrittäjän vakuutus perustuu YEL-työtuloon. Yrittäjä vastaa oman eläkevakuutuksensa järjestämisestä ja vakuuttaa toimintansa yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti. Vakuutus on pakollinen, kun yrittäjä täyttää eläkelain piiriin kuulumisen edellytykset, ja se on otettava kuuden kuukauden kuluessa yritystoiminnan alkamisesta. Yrittäjä voi ottaa eläkevakuutuksensa joko työeläkevakuutusyhtiöstä tai eläkekassasta, jos hänen alallaan toimii sellainen.
Yrittäjäksi katsotaan henkilö, jonka työskentely ei tapahdu työ- tai virkasuhteessa. Muut edellytykset lain piiriin kuulumiseen ovat:
- yrittäjä on 18–69-vuotias (Vuonna 1957 tai aikaisemmin syntyneillä vanhuuseläkkeen yläikäraja on 68 vuotta, vuonna 1958–61 syntyneillä 69 ja sitä nuoremmilla 70 vuotta)
- yritystoiminta on kestänyt neljä kuukautta
- arvioitu työtulo on vähintään 8 261,71 euroa vuodessa (2022).
YEL:n mukaan vakuutetaan avoimen yhtiön yhtiömies ja kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies. Myös osakeyhtiössä johtavassa asemassa oleva henkilö, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia tai perheenjäsenten kanssa yli puolet yhtiöstä tai äänivallasta, on vakuutettava YEL:n mukaan.
YEL-yrittäjiä oli vuonna 2018 vajaa yhdeksän prosenttia työeläkevakuutetuista.
Eläketurvakeskuksen ohjeissa yrittäjän työtulon määrittämiseksi on kerrottu tarkemmin vakuuttamisesta eri yhtiömuodoissa.
Yrittäjän työpanos vaikuttaa työtuloon
YEL-työtulo on vakuutuksen perusta. Työtulon tulee vastata yrittäjän työpanosta. Työtulon perusteella lasketaan eläkkeen määrä ja vakuutusmaksu.
Lain mukaan YEL:n mukaisen työtulon on vastattava sellaista palkkaa, joka olisi maksettava, jos yrittäjän työn tekisi joku toinen yhtä ammattitaitoinen henkilö yrittäjän sijasta tai joka keskimäärin vastaa kyseisestä työstä maksettua korvausta.
YEL:ssä tarkoitetun työtulon on vastattava yrittäjän työpanoksen taloudellista arvoa, ei yritystoiminnan taloudellista tulosta. Työtulo ei siis suoraan perustu esimerkiksi yrityksen liikevaihtoon tai verotuksessa todettuun ansiotuloon, mutta ne voivat auttaa määrittämään työtulon sopivalle tasolle.
Yrittäjän työtuloa ei kuitenkaan voi määrittää korkeammaksi kuin 187 625,00 euroa (vuonna 2022). Eläketurvakeskus laatii työtulo-ohjeet ja antaa minimisuositukset ammattialakohtaiselle YEL-työtulolle.
Eläkelaitos vahvistaa yrittäjän hakemuksesta eläkkeen ja vakuutusmaksun perusteena olevan YEL-työtulon. Jos yrittäjän työpanoksessa tapahtuu muutoksia, yrittäjä sopii eläkelaitoksensa kanssa uudesta työtulosta ajassa eteenpäin.
Vuodesta 2004 alkaen yrittäjän eläkevakuutuksen perusteena oleva työtulo on vaikuttanut myös yrittäjien muuhun sosiaaliturvaan. Työttömyyskorvauksen, sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahojen määrä lasketaan hakijan YEL-työtulon perusteella. Myös yrittäjän osa-aikaeläkkeen saaminen edellyttää tietyn suuruisia YEL-työtuloja.
Yrittäjien vahvistettu työtulo jää usein liian matalaksi suhteessa todellisiin työtuloihin. YEL-työtulo on keskimäärin noin kolmanneksen alempi keskipalkkaan nähden. YEL-työtulon on todettu olevan ammatin- ja liikkeenharjoittajilla keskimäärin 70 prosenttia verotuksen perusteena olevasta työtulosta. Naisten työtulo on lähempänä ansiotuloa kuin miehillä.
Yrittäjä rahoittaa eläkkeensä pääasiassa itse
Yrittäjä kustantaa eläketurvansa itse maksamalla YEL-vakuutusmaksua, joka määräytyy keskimääräisen TyEL-maksun perusteella. Vuonna 2022 vakuutusmaksu on alle 53-vuotiaalla ja 63–67-vuotiaalle yrittäjällä 24,1 prosenttia vahvistetusta YEL-työtulosta ja 53–62-vuotiaalla 25,6 prosenttia. Vakuutusmaksu on kokonaan verovähennyskelpoinen.
Ensimmäistä kertaa yrittäjäksi ryhtyvä yrittäjä on vuodesta 1992 lähtien saanut vakuutusmaksuunsa alennuksen. Nykyisin aloittava yrittäjä saa 22 prosentin suuruisen vakuutusmaksualennuksen.
Maksualennus on yrittäjälle iästä riippumaton ja hän saa sen yrittäjätoiminnan 48 ensimmäiseltä kuukaudelta. Jos ensimmäinen yrittäjätoimintajakso kestää alle 48 kuukautta, maksualennuksen voi saada jäljellä olevalle alennusajalle vielä toiseen yrittäjätoimintajaksoon.
Valtio osallistuu yrittäjien eläkkeiden rahoittamiseen. Yrittäjien eläkejärjestelmään ei ole kertynyt rahastoja, vaan yrittäjien eläkkeiden rahoitus toimii jakojärjestelmän mukaisesti.
Yrittäjien työeläkemaksuilla, joista hoitokulut on vähennetty, katetaan kyseisen vuoden eläkemenoa ja valtio kustantaa puuttuvan osan. Vuonna 2022 valtion osuus oli 30 prosenttia yrittäjäeläkemenosta.
Vakuutusmaksulla on vaikutusta eläkkeen määrään
YEL-vakuutusmaksu on joustava, mikä tarkoittaa, että yrittäjä voi halutessaan maksaa suurempaa tai pienempää vakuutusmaksua. Yrittäjä voi kohentaa eläketurvaansa ja korottaa vakuutusmaksua 10–100 prosenttia ilman, että YEL-työtuloa tarvitsisi nostaa pysyvästi.
Huonojen aikojen koittaessa maksua voi pienentää 10–20 prosenttia. Vaikka vahvistettu työtulo ei muutu, karttuu eläke sellaisen työtulon mukaan, joka vastaa maksettuja vakuutusmaksuja.
Yrittäjälle karttuu eläkettä aina maksettujen YEL-maksujen perusteella. Jos yrittäjä on laiminlyönyt maksujen maksamisen ja jos maksut ovat vanhentuneet, hänen YEL-eläkkeensä pienenee.
Mikäli YEL-maksuja on jäänyt jonain vuonna maksamatta, sen vuoden työtuloa pienennetään samassa suhteessa kuin maksuja on maksamatta. Jos jonkun vuoden YEL-maksut ovat kokonaan jääneet maksamatta, on sen vuoden työtulo eläkettä laskettaessa 0 euroa.
Eläketurvakeskus valvoo
Eläketurvakeskus valvoo yrittäjien työeläkevakuuttamista. Mikäli yrittäjä ei ole ottanut vakuutusta, Eläketurvakeskus kehottaa häntä kohtuullisessa ajassa korjaamaan laiminlyönnin. Jos yrittäjä ei noudata saamaansa kehotusta, Eläketurvakeskus ottaa yrittäjän puolesta ja kustannuksella YEL-vakuutuksen työeläkevakuutusyhtiöstä.
Yrittäjä voi itse ottaa vakuutuksen taannehtivasti kuluvalle ja kolmelle edelliselle vuodelle. Tätä varhemmalta ajalta ei eläketurvaa ole jälkikäteen mahdollista kartuttaa.
Lue lisää: