Vuosi 2023 oli Eläketurvakeskuksen strategian ”Toimivan työeläketurvan puolesta” toteuttamisen toinen vuosi. Eläketurvakeskus tuki työeläketurvan kehittämistä muun muassa tuottamalla useita tutkimuksia, selvityksiä ja laskelmia. Myös palveluja ja tietojärjestelmiä kehitettiin, ja ETK osallistui vuoden aikana tiiviisti eläkealan lainvalmistelutyöhön.

Eläketurvakeskuksen kulut olivat 37,9 miljoonaa euroa, ja ne nousivat 0,2 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Henkilöstökulut olivat yhteensä 22,4 miljoonaa euroa ja nousivat 0,9 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Ulkopuoliset palvelut ja IT-kulut, kuten työeläkealan yhteisten tietojärjestelmien kulut, olivat yhteensä 11,4 miljoonaa euroa. Ne laskivat edellisestä vuodesta miljoonalla eurolla.

Eläketurvakeskuksessa työskenteli vuoden 2023 lopussa 291 henkilöä. Eläketurvakeskuksen keskimääräinen henkilömäärä laski edellisestä vuodesta kolmella henkilöllä. Naisten osuus oli 76 prosenttia, ja korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 77 prosenttia.

---

Toimitusjohtajan katsaus 2023

Vuonna 2023 Suomen talous supistui edellisvuodesta, työllisyysaste laski ja työttömyys kasvoi. Julkisen talouden vaikeudet kasvoivat, inflaatio oli korkea ja suomalaisten ostovoima heikkeni.

Työeläkejärjestelmän näkökulmasta vuosi oli kuitenkin kohtuullisen hyvä. Vuoden 2017 työeläkeuudistus vaikuttaa edelleen tavoitellun mukaisesti – ikääntyvien työllisyysasteet nousivat ja eläkkeelle siirtyminen myöhentyi. Palkkasumma kasvoi ja sen myötä maksutulo. Maksutulo oli 27 miljardia euroa. Työeläkemeno oli 34,1 miljardia euroa. Osakekurssien kehitys parani loppuvuotta kohti, ja työeläkevaroille saatu vuosituotto oli reaalisesti noin 2,5 prosenttia. Työeläkevaroista maksettiin työeläkkeitä noin 5,8 miljardia.

Eläkeuudistuksen valmistelu hallitusohjelmaan

Eläketurvan kannalta merkityksellisimmäksi asiaksi nousi pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjattu tavoite eläkeuudistuksesta. Eläkeuudistuksella on määrä vastata syntyvyyden laskun tuottamaan maksun nousupaineeseen, ja näin vahvistaa paitsi työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä, myös laajemmin julkisen talouden kestävyyttä. Uudistuksella tavoitellaan sopeutusta, joka on suuruudeltaan 0,4 prosenttia bruttokansantuotteesta ja maksutason pitkän aikavälin vakautta sääntöpohjaisen vakautusmekanismin avulla. Neuvotteluissa tulisi löytää tavoitteita toteuttavat ratkaisut tammikuuhun 2025 mennessä.

Eläketurvakeskus tuki eläkeuudistuksen valmistelua asiantuntijatiedolla ja erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia arvioivilla laskelmilla. Tutkimustoimintamme ja tilastoseurantamme tuotti runsaasti tietoa edellisen uudistuksen vaikutuksista, mikä osaltaan vahvistaa tietopohjaa seuraavia päätöksiä koskien.

Kustannustehokkuus työeläketurvan toimeenpanossa paranee

Eläkelainsäädännön valmistelun osalta vuosi oli hiljaisempi. Työkyvyttömyyseläkkeensaajien työntekoa tukevien kannustinten muuttamiseksi ei löydetty ratkaisua sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä. Toimeenpanon kannalta merkittävin lakiuudistus liittyi työeläkeotteita koskevaan sääntelyyn. Paperille tulostettuja otteita lähetetään jatkossa vähemmän, kun voidaan ottaa huomioon otteisiin tutustuminen sähköisissä palveluissa.

Työeläketurvan toimeenpanokulut laskivat.

Työeläketurvan toimeenpanokulut laskivat edellisvuodesta. Vuoden aikana edistettiin työeläkejärjestelmän yhteisten tietojärjestelmäpalveluiden uudistamiseen tähtääviä suunnitelmia. Sekä vakuuttamisen että eläkkeen laskennan tietojärjestelmät on tarkoitus uudistaa lähivuosien aikana. Tavoitetilasta löydettiin yhteinen ymmärrys, ja sen toteutusta on lähdetty edistämään laajassa yhteistyössä Arekin, Eläketurvakeskuksen ja työeläkevakuuttajien kesken.

Muutoksia Eläketurvakeskuksen palveluissa

Eläketurvakeskus otti käyttöön uuden työeläkelakipalvelun loppuvuodesta. Telp.fi -verkkopalvelu on tarkoitettu erityisesti työeläkevakuuttajien toiminnan tueksi, ja se on sisällöltään yksi Suomen suurimpia. Ulkomaan eläkehakemusten ruuhkat saatiin purettua ja käsittelyaikoja lyhyemmiksi. Ulkomailla tapahtuvaan työntekoon vaadittavien A1-todistusten ohjeistusta tarkistettiin velvoittavampaan suuntaan EU-jäsenmaiden muuttuneiden käytäntöjen myötä.

Kansalaisviestinnässä ja vakuuttamisen valvonnassa laitettiin painoa yrittäjille. YEL-lain voimaantulon myötä yrittäjien vakuuttamisen ajantasaisuudesta huolehtiminen oli keskeinen tavoite. Eläketurvakeskus lähetti uusille yrittäjille aikaisempaa enemmän valvontakirjeitä, ja laskutuspalveluita käyttävien vakuuttamisen valvonta tuotti paljon uusia YEL-vakuuttamiseen johtaneita yhteydenottoja.

Palvelut paranevat asiakkaita kuuntelemalla

Arvioimme omaa toimintaamme asiakkaille sekä henkilöstölle suunnatuilla kyselyillä. Saimme molemmista hienot tulokset. Asiakkaiden ja sidosryhmien neljän kysymyksen perusteella antama ”yleisarvio ETK:n toiminnasta” oli 3,65/4. Henkilöstökyselyssä arviot paranivat edellisvuodesta, erityisesti kehityskohteiksi otettujen toimitilojemme ja työvälineidemme osalta.

Asiakaskyselystä yleisarvosanaksi 3,65/4.

Toteutimme myös johtamiskyselyn ja tutkimme ETK:n työnantajakuvaa. Haluamme olla hyvä työpaikka, ja johtamisessa onnistuminen on siinä keskeisessä roolissa. Olemme tässä onnistuneet ja oikealla tiellä, kun saimme muiden asiantuntijaorganisaatioiden vertailuindeksiä korkeampia tuloksia kaikilla johtamisen osa-alueilla. Työnantajakuvatutkimus kertoi, että Eläketurvakeskuksen tunnettuudessa suuren yleisön keskuudessa on parantamisen varaa. Toisaalta työnantajamielikuva oli työeläketoimialaa tuntevien asiantuntijoiden keskuudessa erittäin hyvä. Hyödynnämme kyselyitä toimintamme kehittämisessä ja työnantajakuvatutkimusta rekrytointimme suuntaamisessa.

Kokonaisuudessaan Eläketurvakeskuksen vuosi 2023 oli erittäin onnistunut. Etenimme strategian toteuttamista kuvaavien mittareiden valossa kaikissa tavoitteissa tavoiteltuun suuntaan. Tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Palvelutoiminta asiakkaiden suuntaan sujui suunnitellusti. ETK:n budjetti alittui ja nimelliset kulut olivat edellisvuoden tasolla.

Kiitos kumppaneillemme ja henkilöstölle kuluneesta vuodesta!

Mikko Kautto
Toimitusjohtaja