Työeläkekuntoutus 2018
Tilastosta on olemassa uudempi julkistus: Työeläkekuntoutus
Kuntoutujista seitsemän kymmenestä palaa takaisin työelämään
Vuoden 2018 aikana päättyi lähes 8 000 kuntoutusta. Lähes 70 prosenttia päättyneistä kuntoutuksista onnistui. Kuntoutusta pidetään onnistuneena, jos kuntoutuja palaa takaisin töihin tai aktiiviseksi työnhakijaksi työmarkkinoille.
Kuntoutujan taustatekijöillä, sillä hakeutuiko kuntoutukseen suoraan työelämästä vai kuntoutustuelta, hakiko kuntoutukseen itse vai tuliko oikeus työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä, on merkitystä kuntoutuksen jälkeiseen tilanteeseen.
Kuntoutuksista, joissa henkilö oli itse hakeutunut kuntoutukseen, 76 prosenttia onnistui. Vastaavasti työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneista 51 prosenttia voidaan pitää onnistuneena. Yksi syy työeläkekuntoutuksen hyvään lopputulokseen on se, että monella kuntoutujalla on työpaikka mihin palata. Vuonna 2018 töihin palanneista 54 palasi entiseen työhönsä ja 46 prosenttia kuntoutui uuteen työhön.
Vuonna 2018 päättyneiden kuntoutuksien kokonaiskustannukset olivat 126 milj. euroa. Kustannuksista toimeentulokorvausten osuus oli 112 milj. euroa. Päättynyt kuntoutus maksoi keskimäärin 16 000 euroa ja onnistunut kuntoutus 19 500 euroa.
Vuonna 2018 kuntoutuksessa olleiden keskimääräinen työkyvyttömyyseläke olisi ollut 1 550 euroa/kuukausi, mikä tekisi vuodessa 18 600 euroa. Onnistuneen kuntoutuksen kustannukset vastaavat keskimäärin vuoden työkyvyttömyyseläkemenoa.
18 400 työeläkekuntoutujaa
Vuonna 2018 työeläkekuntoutujia oli lähes 18 400, kasvua edellisvuodesta 8 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kuntoutujien lukumäärä on yli kaksinkertaistunut. Erityisesti naisten osuus on kasvanut 2000-luvun alusta lähtien.
Tyypillinen työeläkekuntoutuja oli 47-vuotias, jolla oli diagnoosina jokin tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Itse kuntoutuminen toteutui useimmiten työkokeiluna. Kuntoutuksen ajalta maksettiin toimeentulokorvausta keskimäärin 2 900 € kuukaudessa.
Kuntoutujien ohella myös kuntoutuskustannukset kasvoivat samassa suhteessa. Vuonna 2018 kuntoutuksen kokonaiskustannukset olivat 167 milj. €, kasvua edellisvuodesta 11 prosenttia. Kustannuksista toimeentulokorvausten osuus oli 145 milj. €.
Vuoden 2018 aikana päättyi 8 405 kuntoutusta, 12 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kuntoutujista 63 prosenttia palasi takaisin töihin ja 11 prosenttia siirtyi eläkkeelle. Työelämästä kuntoutukseen hakeutuneista lähes 70 prosenttia palasi töihin tai työllistyi heti kuntoutuksen jälkeen. Eläketaustaisista, lähinnä kuntoutustuella olevista, noin puolet työllistyi.
Työeläkekuntoutus jatkanut kasvua vuonna 2018
Puolivuotistilaston mukaan työeläkekuntoutus näyttäisi edelleen jatkavan tasaista kasvua niin hakemusten, päätösten, kuntoutujien kuin kustannustenkin suhteen.
Kuluvan puolenvuoden aikana työeläkekuntoutuksen hakemusmäärät kasvoivat 13 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Myönteisiä kuntoutuspäätöksiä, työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annetut kuntoutuspäätökset mukaan lukien, annettiin 11 prosenttia enemmän.
Työeläkekuntoutujien lukumäärä ja kuntoutuksen kokonaiskustannukset kasvoivat alkuvuodesta 8 prosenttia. Jos kuntoutujien lukumäärän kasvu pysyy tällä tasolla, on kuntoutujia tämän vuoden lopussa kaikkiaan yli 18 000.
Lue lisää:
- Uutinen 11.6.2019: Töissä jatkaminen kuntoutuksen jälkeen kohentunut alle 45-vuotiailla
- Uutinen 11.4.2019: Työeläkekuntoutujien määrä yli kaksinkertaistunut vuosikymmenessä
Tilaston taulukot ja kuviot:
Uusin julkaisu:
Tietoa tilastopalvelusta:
Työeläkekuntoutus
Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: Työeläkekuntoutus
Aihealue: Sosiaaliturva, Työeläkekuntoutus
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Ei
Kuvaus
Tilasto sisältää tietoa työeläkelakien mukaisesta ammatillisesta kuntoutuksesta.
Tietosisältö
Tilastossa on tietoa kuntoutushakemuksista ja -päätöksistä, valitusoikeudesta, kuntoutujista, työeläkekuntoutuksen keinoista ja kustannuksista sekä päättyneistä kuntoutusohjelmista.
Käytetyt luokitukset
Tiedot on luokiteltu kuntoutujan iän, sukupuolen, kuntoutustaustan, diagnoosin ja sektorin mukaan.
Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde
Tiedot kuntoutustilastoon saadaan suoraan työeläkelaitoksilta sekä Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Työeläkelaitoksilta kerättäviä tietoja ovat kuntoutustausta, kuntoutuspalvelulajit, kuntoutuspalvelukulut ja kuntoutusohjelman päättymissyy.
Päivitystiheys
Tiedot päivitetään kerran vuodessa.
Valmistumis- tai julkistamisaika
Tarkempi aika on ilmoitettu Julkistamiskalenterissa.
Aikasarja
Ensimmäiset kuntoutustiedot ovat vuodelta 1992.
Asiasanat
Työeläkekuntoutus, kuntoutuspalvelulaji, kuntoutuskustannus, kuntoutushakemus, kuntoutuspäätös
Laatuseloste: Työeläkekuntoutus 2018
Työeläkekuntoutustilasto tuotetaan Eläketurvakeskuksessa.
Eläketurvakeskuksen (ETK) yhtenä lakisääteisenä tehtävänä on harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilasto-toimintaa(397/2006). Tilastojen tuottamisesta vastaa ETK:ssa suunnitteluosasto.
Työeläkekuntoutuksen tilastointi perustuu vuoden 1991 kuntoutuslainsäädännön uudistukseen (työnteki-jäin eläkelain TEL muutos 612/1991) liittyvään seurantavelvoitteeseen.
ETK ja työeläkelaitokset vastaavat itse tilastoinnista aiheutuvista omista kustannuksista.
Tilastotietojen relevanssi
Työeläkekuntoutustilasto kattaa koko työeläkejärjestelmää koskevan kuntoutuksen. Oikeudesta työeläkekuntoutukseen säädetään työeläkelaeissa, jotka on lueteltu työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä. Työeläkekuntoutustilasto antaa kokonaiskuvan yksityisen sektorin työeläkeyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen sekä julkisen sektorin kustantamasta ammatillisesta kuntoutuksesta. Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus ei kuulu tilaston piiriin.
Tilasto sisältää koko kuntoutusprosessin, kuntoutuksen hakemisesta kuntoutuksen päättymiseen ja kuntoutuksen jälkeiseen seurantaan asti. Tilastossa on tietoa kuntoutushakemuksista, kuntoutuspäätöksistä, kuntoutujista, kuntoutustoimenpiteistä ja kustannuksista, päättyneistä kuntoutusohjelmista ja kuntoutuksen hinnasta.
Keskeiset tiedot on jaoteltu kuntoutujan taustan mukaan, eli oliko henkilö työssä vai eläkkeellä aloittaessaan kuntoutuksen. Vuodesta 2016 lähtien kuntoutujat on jaoteltu myös kuntoutusta itse hakeneisiin ja työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneisiin. Muina luokittelijoina tilastossa käytetään henkilön ikää, sukupuolta ja diagnoosia.
Tilaston kehittämisessä on otettu huomioon käyttäjien, lähinnä työeläkelaitosten tarpeet ja mahdolliset lainmuutokset.
Tilastossa käytetyt käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla osoitteessa www.etk.fi/tilastot kohdassa Työeläkekuntoutus.
Tilasto palvelee kuntoutuksen asiantuntijoita, tutkijoita, tiedotusvälineitä ja muita aihealueesta tietoa tarvitsevia.
Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilaston tiedot perustuvat ETK:n tilastorekistereihin sekä kuntoutuspalvelutietojen osalta työeläkelaitoksilta erikseen kerättäviin yksilötason tietoihin. Tietojenkeruusta vastaa ETK:n suunnitteluosasto. Tiedot toimitetaan ETK:n laatimien ohjeiden mukaisesti.
Työeläkelaitoksilta suoraan kerättäviä tietoja ovat kuntoutuspalvelulajit, kuntoutuspalvelukustannukset, kuntoutujalle pakolliseksi säädetyt tapaturmavakuutusmaksut ja kuntoutuksen jälkeinen tilanne eli mihin kuntoutus johti.
Eläketilastorekisteristä poimitaan kuntoutuspäätöstilastoihin liittyvät tiedot, joita tarvitaan tilaston tuottamisessa. Näitä ovat kuntoutuksen ennakkopäätökset, hylyt ja myönnöt, vireilletulo, kuntoutusratkaisun päivämäärä, kuntoutujan eläketausta, työkyvyttömyysdiagnoosit ja kuntoutuksen toimeentulokustannukset.
Työsuhdetilastorekisteristä poimitaan kuntoutuksen vaikuttavuuteen liittyviä tietoja. Näitä ovat työssäolo-tiedot kuntoutuksen jälkeen. Rekisteri sisältää tiedot työeläkettä kartuttavasta työurasta: työ- ja yrittäjä-jaksot sekä työttömyyteen, koulutukseen ja vanhemmuuteen yms. liittyvät palkattomat ajat.
Eläketurvakeskus yhdistää kuntoutustilaston pohja-aineistoksi työeläkelaitoksilta kerättävät tiedot sekä tilaston tuottamiseen tarvittavat rekisteritiedot.
Eläketurvakeskuksen rekisteripalveluosasto vastaa yhdessä työeläkelaitosten kanssa ansaintarekisterin sisällöstä, eläketurvan toimeenpanossa tarvittavien tietojen saatavuudesta, kattavuudesta, lainmukaisuudesta ja oikeellisuudesta sekä sisällön virhetilanteiden selvittelystä. Rekisterin käsittelyjärjestelmät sisältävät luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii korjaamaan tai tarkistamaan tiedot. Virheilmoitukset voivat olla myös huomautuksia, jotka eivät estä tietojen rekisteröitymistä.
Tietoteknisesti eläke- ja ansaintarekistereistä vastaa Arek Oy. Se on eläkevakuuttajien ja ETK:n yhteisesti omistama yhtiö.
Tilastossa havaitut virheet korjataan verkkopalvelussa välittömästi. Korjauskäytännöissä noudatetaan Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan antamaa ohjeistusta.
Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilaston ennakkotiedot ilmestyvät tilastovuotta seuraavan vuoden keväällä ja lopulliset tiedot kesäkuussa. Tilaston julkistamisajankohta on esitetty ETK:n kotisivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot kohdassa Julkistamiskalenteri.
Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa on tuotettu vuodesta 1992 lähtien samoin perustein, joten tiedot ovat vertailukelpoisia kyseisestä ajankohdasta lähtien.
Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston tiedot julkaistaan vuosittain sähköisenä versiona (PDF) ETK:n internetsivuilla. Osa tilaston tie-doista julkaistaan myös ETK:n tilastotietokannassa osoitteessa www.etk.fi/tilastot > Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta.
Tilaston kuvaus on esitetty ETK:n internetsivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot.
Lisätietoja tilastosta antaa ETK:n tilastopalvelu tilastot(at)etk.fi.