Eläketurvan tunteminen ja luottamus eläketurvaan
Eläketurvan tunteminen sekä eläketurvaan ja siihen kohdistuvaan luottamukseen liittyvät näkemykset ovat tärkeitä eläkejärjestelmän toimivuuden ja sen tulevaisuuden näkökulmasta.
Eläketurvan, oman tulevan eläkkeen ja siihen vaikuttavien asioiden tunteminen auttaa tekemään eläkkeeseen vaikuttavia päätöksiä sekä arvioimaan eläketurvaan, sen rahoitukseen ja tulevaisuuteen liittyvää keskustelua faktoihin perustuen.
Luottamus eläketurvaan, sen osa-alueiden toimivuuteen ja sen tulevaisuuteen voivat vaikuttaa esimerkiksi kokemukseen eläketurvan hyväksyttävyydestä sekä arvioihin omasta taloudellisesta tilanteesta eläkeaikana.
(TÄHÄN KOHTAAN: videoksi tehty powerpoint ”Kuinka hyvin arvioisit tuntevasi eläketurvaa?” TAI pääpointit kuviona)
Suurin osa vastaajista arvioi tuntevansa eläketurvaa huonosti tai melko huonosti. Lisäksi eläketurvan yksityiskohdista on paljon epätietoisuutta.
Yleisesti eläkejärjestelmää pidetään luotettavana, mutta yksityiskohtaisemmin katsottuna sen toimivuuteen ja tulevaisuuteen liittyy enemmän huolta.
Tutkimuksemme kertovat:
- Suurin osa vastaajista arvioi tuntevansa eläketurvaa huonosti tai melko huonosti. Lisäksi eläketurvan yksityiskohdista on paljon epätietoisuutta.
- Yleisesti eläkejärjestelmää pidetään luotettavana, mutta yksityiskohtaisemmin katsottuna sen toimivuuteen ja tulevaisuuteen liittyy enemmän huolta.
Eläketurvan tunteminen
Eläketurvan tuntemista voidaan lähestyä koetun tietotason ja tuntemisen kautta tai yksityiskohtiin liittyvän tiedon näkökulmista. Kyselytutkimusten mukaan harva kokee tuntevansa eläketurvaa hyvin. Osa eläkejärjestelmän yksityiskohdista tunnetaan hyvin, toisien kohdalla tiedoissa on puutteita.
Harva arvioi tuntevansa eläketurvaa hyvin
Näkemyksiä eläketurvasta -kyselytutkimuksessa tarkasteltiin 25–65-vuotiaiden suomalaisten eläkeasioiden tuntemista vuonna 2019. Yli puolet koki tuntevansa eläketurvaa huonosti tai melko huonosti. Hyväksi tai melko hyväksi eläketurvan tuntemisensa arvioi joka yhdeksäs.
Keskimääräistä paremmaksi eläkeasioiden tuntemus arvioitiin 55–67-vuotiaiden, yrittäjien ja eläkeläisten joukossa. Heikommaksi tuntemisensa taas arvioivat naiset, 25–34-vuotiaat, perusasteen koulutustaustaiset ja matalampituloisiin kotitalouksiin kuuluvat.
Aiemmissa vuosien 2011 ja 2014 kyselyissä tiedusteltiin myös kansan- ja työeläkejärjestelmän tuntemista. Lähes puolet vastaajista arvioi tällöin tuntemisensa huonoksi tai melko huonoksi. Vajaa viidennes vastaajista arvioi tuntevansa kansan- ja työeläkettä hyvin tai melko hyvin.
Eläketurvan tuntemista on kartoitettu myös Eläkebarometri-kyselyssä. Vuosien 2017 ja 2021 välillä kokemus eläketurvan tuntemisesta on parantunut. Huonoksi tai melko huonoksi tuntemisensa arvioineiden osuus on laskenut lähes puolesta alle kolmannekseen. Vastaavasti entistä useampi arvioi tuntevansa eläketurvaa hyvin tai melko hyvin. Etenkin vanhimmat vastaajat kokevat tuntevansa eläketurvaa paremmin. Eläkebarometrissä on mukana 19–79-vuotiaita suomalaisia.
Moni ei tunne vuoden 2017 eläkeuudistusta
Vuoden 2017 alussa Suomessa tuli voimaan eläkeuudistus, jonka myötä eläkeikä nousee, eläkkeen karttumisvauhti ja eläkkeellesiirtymisajankohdan vaikutukset eläkkeen määrään muuttuivat ja tuli mahdolliseksi aloittaa osittainen vanhuuseläke jo ennen vanhuuseläkeikää.
Eläkeuudistuksen tunteminen juuri uudistuksen voimaantulon kynnyksellä oli matala. Vuoden 2015 lopussa kerätyn 25–62-vuotiaiden suomalaisten näkemyksiä kartoittavan tutkimuksen mukaan vain 15 prosenttia arvioi tuntevansa eläkeuudistuksen vaikutukset hyvin tai melko hyvin. Vanhemmat ja korkeampia tuloja saavat kokivat useammin tuntevansa eläkeuudistuksen hyvin.
Kaksi vuotta uudistuksen voimaantulon jälkeen uudistuksen tuntemisessa oli edelleen aukkoja. Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselyssä kolmannes vastaajista kertoi tienneensä eläkeuudistuksen tulleen voimaan 2017. Lähes puolet oli kuullut asiasta jonkin verran ja joka kuudes (16 %) arvioi, ettei ollut kuullut asiasta aiemmin.
Eläkeiän noususta, osittaisen vanhuuseläkkeen mahdollisuudesta sekä eläkkeelle siirtymisen myöhentämisestä eläkkeeseen tulevasta korotuksesta kertoi tienneensä noin puolet vastaajista. Eniten epätietoisuutta oli siitä, että eläkkeen karttuminen ei uudistuksen jälkeen vaihtele iän perusteella. Kaksi kolmesta kertoi, ettei ollut kuullut asiasta aiemmin.
Lue lisää:
Eläkejärjestelmän yksityiskohtia koskevan tiedon selvittäminen tuo esiin, jos jollain eläkeosaamisen osa-alueilla on aukkoja tai jopa vääriä käsityksiä.
Suomalaiset tuntevat yleisesti vanhuuseläkkeen ikärajan ja eläkemaksujen käytön eläkkeiden rahoittamiseen, mutta esimerkiksi palkasta maksettava eläkemaksun suuruuden tietää vain harva.
Eläkejärjestelmän ominaisuuksia tunnetaan vaihtelevasti
Suomalaisten eläkeosaamista on mitattu objektiivisesti arvioitavissa olevien yksityiskohtaisten kysymysten avulla Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -tutkimuksessa. Eläkeosaamista mitattiin viiden eläkejärjestelmän yksityiskohtaa koskevan väitteen avulla, joista osa piti paikkaansa, osa ei.
Suurin osa väitteistä tunnettiin oikein paikkansa pitäväksi tai virheelliseksi, mutta osa asioista tiedettiin huonommin. Parhaiten tiedettiin vanhuuseläkkeen ikärajaa, yrittäjien työtulojen merkitystä ja eläkemaksujen käyttöä koskevat väittämät. Enemmän epätietoisuutta oli työttömien oikeudesta osittaiseen vanhuuseläkkeeseen ja siitä, karttuuko lapsen kotihoidosta ja opiskelusta eläkettä.
Oma käsitys eläketurvan tuntemisesta ja tieto yksityiskohdista vastaavat pääosin toisiaan. Nuoremmat vastaajat arvioivat eläkeasioiden tuntemisensa keskimääräistä matalammaksi, mutta kuitenkin he tiesivät keskimääräistä useampia väittämiä.
13 % suomalaista tietää, kuinka paljon eläkemaksuja maksetaan
Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka monta prosenttia palkasta tai yrittäjän työtulosta työntekijä ja työnantaja maksavat yhteensä eläkemaksuja. Vuonna 2019 työntekijän ja työnantajan keskimääräinen eläkemaksu oli 24,4 %.
Yli puolet vastaajista valitsi vaihtoehdon ”en osaa sanoa”. Suurin osa arvion antaneista aliarvioi eläkemaksun tason. Kaikista vastaajista 13 prosenttia osasi arvioida eläkemaksun tason oikein +/-5 prosenttiyksikön tarkkuudella.
Korkeammin koulutetut ja yrittäjät tiesivät useammin maksun oikean tason. Virheellinen käsitys oli useammin miehillä ja perusastetta korkeammin koulutetuilla. Epätietoisuutta oli taas useammin naisilla, perusasteen koulutetuilla ja pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvilla.
Lue lisää:
Luottamus eläketurvaan
Eläketurvaan kohdistuva luottamus on moniulotteinen ilmiö. Luottamusta voidaan arvioida esimerkiksi eläkejärjestelmän yleiseen luotettavuuteen, toimivuuteen ja sen tavoitteiden saavuttamiseen liittyvien mielipiteiden, sekä huolenaiheiden näkökulmista.
Suomalaiset kokevat eläkejärjestelmän yleisesti ottaen luotettavaksi
Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselyn mukaan yli 70 prosenttia 25–67-vuotiaista suomalaisista oli samaa mieltä järjestelmän yleistä luotettavuutta koskevan väitteen kanssa.
Yli 55-vuotiaat ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneet kokivat järjestelmän luotettavammaksi. Sen sijaan alle 45-vuotiaat, yksin asuvat sekä terveytensä heikommaksi kokevat suhtautuivat väitteeseen kriittisemmin.
Luottamusta on selvitetty myös vuosittain toteutettavassa Eläkebarometrissa. Kyselyn mukaan lähes kolme neljästä 19–79-vuotiaasta suomalaisesta suhtautui myönteisesti eläkejärjestelmän luotettavuuteen. Miehet ja vanhemmat vastaajat luottivat muita useammin eläkejärjestelmään.
Myönteisesti eläkejärjestelmän luotettavuuteen suhtautuvien osuus on kasvanut vuodesta 2017. Samalla kriittisesti suhtautuvien osuus on laskenut neljänneksestä alle viidennekseen.
Lue lisää:
Yksityiskohtaiset mielipiteet eläkejärjestelmästä vaihtelevat
Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselyssä tarkasteltiin näkemyksiä eläkejärjestelmän nykytilanteesta ja sen tulevaisuudennäkymistä. Useiden kysymysten kohdalla mielipiteet jakautuivat kahtia.
Vajaa puolet vastaajista koki eläkkeen takaavan kohtuullisen toimeentulon nykyisille eläkeläisille. Lähes yhtä moni suhtautui väitteeseen kriittisesti. Reilu kolmannes suhtautui myönteisesti eläkevarojen hoidon luotettavuuteen, kun neljännes oli eri mieltä tai osittain eri mieltä. Vain noin neljännes vastaajista piti eläkejärjestelmää oikeudenmukaisena, kun lähes puolet suhtautui kielteisesti väitteeseen.
Miehet, korkea-asteen koulutuksen suorittaneet ja hyväksi terveytensä kokevat suhtautuivat myönteisemmin eläkejärjestelmän nykytilanteeseen. Eläkevarojen hoitoa pitivät muita useammin luotettavana myös korkeampituloisiin kotitalouksiin kuuluvat. Eläkeläiset kokivat muita useammin järjestelmän oikeudenmukaiseksi. Mielipiteissä eläkejärjestelmän nykytilasta ei ollut eroja ikäryhmien välillä.
Eläkejärjestelmän tulevaisuuteen luotetaan vähemmän
Vain reilu neljännes vastanneista arvioi, että eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessa ja yli puolet piti nuorten maksutaakkaa liiallisena.
Kriittisemmin eläkejärjestelmän mahdollisuuteen maksaa eläkkeitä tulevaisuudessa suhtautuivat naiset, nuoret ja terveytensä heikommaksi kokevat. Nuoret ja vastaajat, joilla ei ollut lapsia olivat eniten huolissaan nuorten maksutaakasta.
Lue lisää:
Useat yleiset toimeentuloon, päätöksentekoon ja talouden kehitykseen liittyvät asiat ovat yhteydessä eläkejärjestelmän toimintaan. Luottamusta eläketurvaan voidaan selvittää myös näihin kohdistuvan huolestuneisuuden näkökulmasta.
Toimeentulo huolestuttaa eniten
Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselyn mukaan eläkeajan toimeentuloon liittyvistä näkökulmista koettiin eniten huolta. Kolme neljästä vastaajasta oli ainakin jonkin verran huolissaan pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta. Noin kaksi kolmesta oli huolissaan kohtuuhintaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudesta.
Eläkkeisiin ja poliittiseen päätöksentekoon liittyvästä epävarmuudesta sekä väestön ikääntymisestä ja talous- ja työllisyystilanteen kehityksestä oli huolissaan hieman alle kaksi kolmesta vastaajasta. Vähiten huolestuneisuutta herätti eläkevarojen sijoitustoiminnan riskit.
Yleisesti ottaen miehet ja terveytensä hyväksi kokevat olivat vähemmän huolestuneita kaikista esitetyistä aiheista. Nuoret ja korkea-asteen koulutetut olivat harvemmin huolestuneita eläkeajan toimeentulosta ja eläkevarojen sijoitustoiminnan riskeistä.
Lue lisää:
Luottamuksen ja eläkeasioiden tuntemisen tutkimus Eläketurvakeskuksessa
Sekä eläketurvan tuntemisen että siihen kohdistuvan luottamuksen seuranta on osa Eläketurvakeskuksen tutkimustoimintaa. Eläketietoa ja luottamusta mittaavia tutkimuksia uusitaan säännöllisin väliajoin.
Eläkebarometri on vuosittain uusittava kyselytutkimus, jossa kartoitetaan ja seurataan suomalaisten mielipiteitä eläketurvasta. Vuosittain siihen on vastannut noin tuhat 18–79-vuotiasta suomalaista. Vuosina 2017–2021 Eläkebarometri on kerätty osana Kantar TNS Oy:n puhelimitse tehtävää haastattelututkimusta.
Eläkebarometrissa tutkitaan suomalaisten kokemuksia eläketurvan tuntemisesta ja eläkeajan toimeentulosta. Lisäksi kysely sisältää väittämiä eläkejärjestelmän toimintaperiaatteista sekä siitä, saavuttaako eläkejärjestelmä tavoitteensa toimeentulon takaamisessa. Mukana on myös eläkejärjestelmään kohdistuvaa yleistä luottamusta sekä sen tulevaisuutta koskevia väittämiä.
Vuodesta 2019 alkaen kyselyssä on tiedusteltu näkemyksiä eläkejärjestelmän periaatteista, kuten järjestelmän kattavuudesta, eläkemaksujen ja eläkkeen tulosidonnaisuudesta, sekä mielipiteitä vaihtoehtoisista tavoista vahvistaa eläkejärjestelmän rahoitusta. Vuosina 2020 ja 2021 tiedusteltiin myös koronaviruspandemian vaikutuksista eläkejärjestelmän luotettavuuteen ja vastaajientoimeentuloon.
Julkaisut
Eläkebarometrin tuloksista julkaistaan vuosittain raportti, jossa myös vertaillaan tuloksia aiempiin vuosiin. Raportit löytyvät Julkari-julkaisupalvelusta. Uusin raportti on julkaistu 13.7.2021.
- Eläkebarometri 2021 -raportti
- Eläkebarometri: Työperäinen maahanmuutto suosituin ratkaisu eläkkeiden rahoituksen vahvistamiseksi. Tiedote 13.7.2021.
- Eläkebarometri 2020 -raportti
- Eläkebarometri: Kolme neljästä suomalaisesta luottaa eläkejärjestelmään. Tiedote 9.7.2020.
- Koronakevät ja luottamus eläketurvaan. Blogi.
- Eläkebarometri 2019 -raportti
- Eläkebarometri 2018 -raportti
- Eläkebarometri 2017 -raportti
- EVVK – eläkeasiat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Blogi.
- Nuoret tuntevat paljon paremmin eläketurvaa kuin luulevat. Blogi.
Eläketurvaan, sen tuntemiseen, toimintaan ja tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä mielipiteitä sekä luottamusta eläketurvaan on kartoitettu työeläkejärjestelmän voimaantulon alkutaipaleelta lähtien. Ensimmäiset kyselyt eläkejärjestelmän tuntemisesta ja siihen liittyvistä mielipiteistä toteutettiin jo 1960-luvulla.
Vuosina 2011 ja 2014 Luottamus eläketurvaan -kyselyissä kartoitettiin eläkejärjestelmään liittyviä mielipiteitä, luottamusta sekä mm. taloudellista varautumista eläkeaikaan. Näkemyksiä eläketurvasta 2019-kyselytutkimukseen sisältyi useita Luottamus eläketurvaan -kyselyssä mukana olleita kysymyksiä, mikä mahdollisti näkemyksissä tapahtuneiden muutosten tarkastelun.
Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -tutkimuksessa kartoitettiin ensimmäistä kertaa eläkeasioiden tuntemista yksityiskohtaisten, objektiivisesti mitattavissa olevien kysymysten avulla. Lisäksi tutkimuksessa painotettiin eläketurvaan liittyvän luottamuksen moniulotteisuutta. Tutkimus sisälsi kysymyksiä eläkejärjestelmän yleisestä luotettavuudesta, sen nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä sekä siitä, mikä eläketurvassa huolestuttaa.
Näkemyksiä eläketurvasta 2019 -kyselytutkimus kerättiin syys–joulukuun aikana 2019. Luottamusta, mielipiteitä, huolenaiheita, taloudellista varautumista, eläketurvan ja vuoden 2017 eläkeuudistuksen tuntemista käsittelevä kysely lähettiin 5 000:lle satunnaisesti valitulle 25–67-vuotiaalle suomalaiselle. Kyselyyn saatiin 1 757 vastausta. Aineiston tietosuojaseloste (pdf) / dataskyddsbeskrivining (pdf).
Seuraava suomalaisten eläkeasioiden tuntemista ja luottamusta eläketurvaan selvittäväkysely on suunnitelmissa vuodelle 2024.
Julkaisut
Kyselyaineiston pohjalta on julkaistu kolme laajaa tutkimusraporttia sekä useita blogikirjoituksia.
Miten hyvin eläkeasiat ja vuoden 2017 eläkeuudistus tunnetaan? -tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten eläkeasioiden tuntemista sekä oman kokemuksen että yksityiskohtaisen eläkejärjestelmän ominaisuuksien tietämisen näkökulmista. Lisäksi selvitetään vuoden 2017 eläkeuudistuksen tuntemista ja käsityksiä varhennusvähennyksen ja lykkäyskorotuksen kannustavuudesta.
- Miten hyvin eläkeasiat ja vuoden 2017 eläkeuudistus tunnetaan? Kyselytutkimus eläketurvaan liittyvistä näkemyksistä
- Lapsen hoidosta karttuvaa eläkettä ei tunneta. Blogi.
Luottamus eläketurvaan vuonna 2019 -tutkimuksessa tarkastellaan luottamusta eläketurvaan moniulotteisesti. Tarkastelun kohteena ovat yleinen luottamus Suomen eläkejärjestelmään, yksityiskohtaiset mielipiteet eläkejärjestelmästä, huolestuneisuus eläketurvaan liittyvistä aiheista ja toimeentulovertailut eri väestöryhmiin. Aineiston pohjalta vertaillaan myös sitä, millaisia eroja yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöiden ja yrittäjien välillä on eläketurvaan kohdistuvissa näkemyksissä.
- Luottamus eläketurvaan vuonna 2019: Kyselytutkimus eläketurvaan liittyvistä näkemyksistä.
- Eläkevarojen sijoitustoiminta heijastuu suomalaisten luottamukseen eläkejärjestelmää kohtaan. Blogi.
- Samassa veneessä – luottamus eläketurvaan yhdistää työssäkäyviä. Blogi.
Taloudellinen varautuminen eläkeaikaan -tutkimuksessa tarkastellaan eläkeaikaa varten säästämisen yleisyyttä, säästöjen käyttökohteita ja säästämättä jättämisen syitä. Lisäksi selvitetään säästämisen merkitystä arvioihin eläkeajan toimeentulosta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös eläkeasioiden tuntemisen ja eläketurvaan liittyvän luottamuksen yhteyttä säästämiseen.
