Tilasto Suomen eläkkeensaajista sisältää tietoja kaikista työ- ja kansaneläkkeensaajista, eläkkeelle siirtyneistä ja eläkemenosta. Tietoja on esitetty erikseen sekä Suomessa että ulkomailla asuvista eläkkeensaajista. Tilasto tuotetaan yhteistyössä Kelan kanssa.

Eläkkeensaajia lähes 1,7 miljoonaa

Suomessa maksettiin vuoden 2024 lopussa työ- ja kansaneläkejärjestelmän eläkkeitä (tai: lakisääteisiä eläkkeitä) kaikkiaan 1 661 000 henkilölle. Heistä naisia oli 55 % ja miehiä 45 %. Eläkkeensaajista 1 610 000 asui Suomessa. Suomen väestöstä 29 prosenttia sai siten jotain eläkettä, joko omaa eläkettä tai perhe-eläkettä tai molempia. Ulkomailla asuvia eläkkeensaajia oli 51 000.

Pelkkää työeläkettä sai 66 prosenttia eläkkeensaajista. Työeläkkeen ohella kansaneläkettä sai 28 prosenttia. Pelkkää kansaneläkettä sai 6 prosenttia miehistä ja 5 prosenttia naisista.

Suomessa asuvat eläkkeensaajat

Suomessa asuvista eläkkeensaajista 1 580 000 sai omaa eläkettä ja 223 000 sai perhe-eläkettä. Samanaikaisesti omaa ja perhe-eläkettä saavia oli 193 000. Omaa eläkettä eli omaan työuraan perustuvaa eläkettä saavia ovat vanhuus-, työkyvyttömyys- ja maatalouden erityiseläkettä saavat.

Keskimääräinen kokonaiseläke 2 100 euroa kuukaudessa

Omaa eläkettä saaneiden keskimääräinen kokonaiseläke vuonna 2024 oli 2 100 euroa kuukaudessa. Miesten keskimääräinen eläke oli 2 349 euroa ja naisten 1 893 euroa. Lukuihin eivät sisälly osittaista vanhuuseläkettä tai osa-aikaeläkettä saaneet.

Omaa eläkettä saaneiden mediaanieläke vuonna 2024 oli 1 848 euroa kuukaudessa. Miesten mediaanieläke oli 2 066 euroa ja naisten 1 705 euroa. Naisten pienemmät eläkkeet johtuvat pääosin miehiä keskimäärin alhaisemmasta palkkatasosta ja lyhyemmistä työurista.

Suomessa asuvista omaa eläkettä saaneista 33 prosentilla kokonaiseläke oli alle 1 500 euroa kuukaudessa. Naisista 38 prosenttia sai eläkettä alle 1 500 euroa kuukaudessa ja miehistä 28 prosenttia. Yli 3 000 euron kuukausieläke oli puolestaan 15 prosentilla eläkkeensaajista. Miehistä 22 prosenttia ja naisista 9 prosenttia sai kuukausieläkkeenä yli 3 000 euroa.

Yli 5 000 euron kuukausieläkettä sai Suomessa 2,5 prosenttia eläkkeensaajista. Heistä valtaosa (78 %) oli miehiä.

Omaa eläkettä saavien väestöosuus

(tähän väestöosuuskartta alapuolelle, ja sen jälkeen tesktiosuus)

Vuonna 2024 Suomen suurimmat eläkkeet maksettiin Uudellamaalla, missä asuvat saivat kes-kimäärin 2 472 euron kuukausieläkkeen. Seuraavaksi suurimmat eläkkeet olivat Ahvenanmaal-la, 2 235 euroa, sekä Varsinais-Suomessa, 2 085 euroa.

Kuntatasolla suurimmat eläkkeet olivat Kauniaisissa, missä maksettiin keskimäärin 3 789 eu-ron kuukausieläkettä. Toiseksi suurin keskieläke oli Espoossa, 2 796 euroa kuukaudessa.

15 prosentissa kunnista keskimääräinen eläke oli koko maan keskiarvoa suurempi.

Keskimäärin pienimmät eläkkeet olivat Etelä-Pohjanmaalla, 1 836 euroa. Seuraavaksi pienim-mät eläkkeet maksettiin Pohjois-Karjalassa (1 850 €) ja Keski-Pohjanmaalla (1 859 €). Kartta!

Vanhuuseläkkeet

Suomessa asuvia vanhuuseläkkeensaajia oli vuoden 2024 lopussa 1 410 000. Heistä naisia oli 55 % ja miehiä 45 %. Kaikista vanhuuseläkkeensaajista osittaista varhennettua vanhuuseläkettä sai 70 000 henkilöä.

Vuonna 2024 vanhuuseläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke oli 2 194 euroa kuukau-dessa. Lukuun eivät sisälly osittaista vanhuuseläkettä saaneet. Vanhuuseläkettä saaneiden miesten keskimääräinen kuukausieläke oli 2 482 euroa ja naisten 1 963 euroa. Vanhuuseläkettä saaneiden kokonaiseläkkeen mediaani vuonna 2024 oli 1 941 euroa kuukaudessa. Miesten kuu-kausieläkkeen mediaani oli 2 188 euroa ja naisten 1 778 euroa. (graafi)

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottaneista valtaosalla 50 prosentin eläke

Vuoden 2024 lopussa osittaista vanhuuseläkettä sai 38 600 miestä ja 31 700 naista, eli yhteensä reilut 70 000 henkilöä. Miehistä 86 prosenttia ja naisista 77 prosenttia oli valinnut eläkkeen 50 prosentin suuruisena. Osittaista varhennettua vanhuuseläkettä saaneiden määrä kasvoi edellis-vuodesta 14 000 henkilöllä. (graafi)

OVEn suuruus…

Työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä laskenut yli
20 prosenttia kymmenessä vuodessa

Vuonna 2024 Suomessa asuvia työkyvyttömyyseläkkeensaajia oli 176 000. Tämä on yli 50 000 vähemmän kuin vuonna 2014, jolloin työkyvyttömyyseläkettä sai 228 000 henkilöä.

Työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä on vähentynyt sekä miehillä että naisilla. Vuoden 2014 lopussa miehiä oli työkyvyttömyyseläkkeellä 118 000 ja naisia 110 000, kun vuoden 2024 lopussa sekä miehiä että naisia oli työkyvyttömyyseläkkeellä hieman alle 90 000.

Vuonna 2024 kaikista työkyvyttömyyseläkkeensaajista 56 prosenttia (98 000 henkilöä) oli työky-vyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä. Sekä miehillä että naisilla mielenterveyssyiden osuus oli yhtä suuri. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet olivat toiseksi yleisin työkyvyttömyyden syy. Nii-den perusteella eläkettä sai 17 prosenttia, eli 29 000 henkilöä. Naisilla tuki- ja liikuntaelinsai-rauksien osuus oli 19 prosenttia ja miehillä 15 prosenttia. Kaikkien muiden sairauspääryhmien osuudet olivat alle 10 prosenttia. (graafi)

Työkyvyttömyys iän mukaan

Työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus on vähentynyt viime vuosikymmeninä

Vuonna 2024 työkyvyttömyyseläkettä sai Suomessa asuvista 16–64-vuotiaista 5,1 prosenttia. Vielä pari vuosikymmentä sitten työkyvyttömien osuus aktiiviväestöstä oli 7,4 prosenttia. Vuonna 2024 Suomessa asuvia työkyvyttömyyseläkkeensaajia oli 176 000, mikä on yli 50 000 vähemmän kuin vuonna 2014.

Yli puolella työkyvyttömyyseläkkeensaajista eläkkeen perusteena oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Mielenterveyssyistä eläkkeellä olleilla masennus oli yleisin syy.

Perhe-eläkkeet

Vuonna 2024 perhe-eläkettä saavia oli Suomessa 207 000 leskeä ja 16 000 lasta. Leskeneläkkeensaajista naisia oli 181 000 ja miehiä 26 000. Valtaosa leskeneläkkeensaajista yli 75-vuotiaita.

Vuonna 2024 Suomessa asuvien perhe-eläkettä saaneiden leskien keskimääräinen perhe-eläke oli 772 euroa kuukaudessa. Naisten leskeneläke oli keskimäärin 820 euroa ja miesten 432 euroa kuukaudessa. Perhe-eläkettä saaneiden lasten keskimääräinen perhe-eläke oli 791 euroa kuukaudessa vuonna 2024.

Ulkomailla asuvat eläkkeensaajat

Suomesta maksettiin eläkettä ulkomaille 50 800 henkilölle vuoden 2024 lopussa. Tämä on 3 prosenttia kaikista eläkkeensaajista, joille maksetaan eläkettä Suomesta. Ulkomailla asuvista eläkkeensaajista runsas puolet (53 %) oli Suomen kansalaisia.

Valtaosa eläkkeistä vanhuuseläkkeitä

Vuonna 2024 ulkomailla asuvista eläkkeensaajista 91 prosenttia (46 500) sai vanhuuseläkettä. Työkyvyttömyyseläkettä sai 3 prosenttia (1 700) ja perhe-eläkettä 9 prosenttia (4 600). Enemmistö (60 %) ulkomailla asuvista eläkkeensaajista oli naisia.

Eläkejärjestelmän mukaan tarkasteltuna ulkomailla asuvista eläkkeensaajista 26 300 (52 %) sai vain työeläkettä. Pelkkää kansaneläkettä sai 15 100 (30 %) eläkkeensaajaa ja eläkettä molemmista järjestelmistä sai 9 500 (19 %) eläkkeensaajaa.

Maiden välillä on isoja eroja siinä, mistä eläkejärjestelmästä eläkettä maksetaan. Ruotsissa asuvista eläkkeensaajista reilu kolmannes sai pelkkää työeläkettä ja lähes puolet sai pelkkää 16 kansaneläkettä. Virossa asuvista puolestaan 51 prosenttia sai pelkkää työeläkettä ja vain 4 prosenttia sai pelkkää kansaneläkettä. Useimmissa maissa vain työeläkettä saavien osuus oli selvästi suurin.

Yli puolet eläkkeistä maksettiin Ruotsiin

Suomesta maksettiin eläkettä yli 100 maahan vuonna 2024. Maita, joihin Suomesta maksettiin eläkettä yli 400 henkilölle oli 13. Eläkkeistä 53 prosenttia (26 800) maksettiin Ruotsiin. Seuraavaksi eniten eläkkeitä maksettiin Viroon (5 100), Saksaan (3 000), Espanjaan (2 100) ja Australiaan (1 400). (graafi)

Keskieläkkeessä suuria vaihteluita maittain Suomesta ulkomaille maksettu keskimääräinen ko-konaiseläke oli 535 euroa kuukaudessa vuonna 2024. Keskieläkkeen suuruudessa oli kuitenkin suurta vaihtelua maiden välillä.

Jos tarkastellaan maita, joihin eläkettä maksettiin vähintään 400 henkilölle, niin Espanjassa asuneiden eläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke oli suurin, 1 703 euroa kuukaudessa. Seuraavaksi suurin keskieläke oli Ranskassa asuneilla eläkkeensaajilla, 1 571 euroa kuukaudessa.

Ruotsissa asuneiden eläkkeensaajien keskieläke puolestaan oli pienin, 298 euroa kuukaudessa. Seuraavaksi pienin keskieläke oli Puolassa (316 €) ja Australiassa (385 €) asuneilla eläkkeensaajilla.