Suomessa on lukuisia suhdanne-ennusteita julkaisevia laitoksia. Esimerkiksi ETK:n suhdannekatsauksessa seurataan yhdentoista laitoksen ennusteita. Miksi siis pitää tehdä lainkaan omia ennusteita kansantalouden kehityksestä?

Ennustelaitokset eivät tee ennusteita eläkeindekseistä, jotka kuitenkin pitkälti määräävät eläkemenojen kehityksen. ETK tekee vuosittain sosiaali- ja terveysministeriölle laskelman työeläketurvan indekseistä, joten indeksien laskenta kuuluu ETK:n rutiineihin.

Kaikki laitokset eivät edes ennusta ansiotasoindeksin kehitystä. Ja mikäli ennustavat, ne eivät kuitenkaan julkaise ansiotaso- ja kuluttajahintaindeksin neljännesvuosittaisia pistelukuja. Eläkeindeksit määräytyvät kolmannen vuosineljänneksen pistelukujen perusteella.

Taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ennuste on kokonaisuus, jossa ennustelukujen täytyy olla keskenään johdonmukaisia. Esimerkiksi ennuste ansiotasoindeksin muutoksesta määrittelee samalla suurelta osin myös palkkasumman muutoksen.

Ennustelaitokset julkaisevat ennusteitaan 2-4 kertaa vuodessa. Ennusteet kuitenkin vanhenevat nopeasti, koska kuukausittain saadaan runsaasti uutta tilastotietoa ja muuta informaatiota talousmuuttujien kehityksestä. ETK:n suhdanne-ennuste laaditaan lyhyellä varoitusajalla aina tarvittaessa viimeisimmän käytettävissä olevan tilastomateriaalin pohjalta.

Eri ennustelaitosten ennusteiden vaihteluväli on usein huomattava (katso suhdannekatsaus). Tämä johtaa kysymykseen, kenen ennusteita ETK:n tulisi käyttää eläkemeno- ja maksutasoennusteita laatiessaan? Laatimalla oma ennuste vältetään sitoutuminen jonkin tietyn laitoksen ennusteisiin.