Eläketurvakeskuksen tutkimustoiminta
Eläketurvakeskuksen tutkimus tuottaa luotettavaa ja ajantasaista tietoa päätöksentekijöille, asiantuntijoille ja kansalaisille eläkejärjestelmän toimivuudesta, eläkepoliittisten toimien vaikuttavuudesta ja uudistuksille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta.
Tutkimustoiminta on Eläketurvakeskuksen lakisääteinen tehtävä. Tutkimus perustuu monivuotiseen ohjelmaan, joka kuvaa tutkimustoimintaa ja sen sisällöllisiä painoalueita eläketurvan lähivuosien kehittämisen kannalta tärkeissä kysymyksissä.
Tutkimusohjelma 2020–2024
Tutkimuksen painoalueita ovat:
- työurat ja niiden kehitys
- eläkkeelle siirtyminen
- eläketurvan riittävyys
- eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys.
Ohjelmakaudella painottuu eläkeuudistusten arviointi, keskeisimpänä vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutusten seuranta. Uudistusten vaikutuksia arvioidaan kaikilla painoalueilla. Muita painoalueita läpileikkaavia ja yhdistäviä teemoja ovat väestöryhmittäiset, sosioekonomiset, sukupuolten, ikäryhmien ja alueiden väliset erot, sekä kansainväliset vertailut.
Korkeatasoista empiiristä tutkimusta ja aktiivista tutkimusyhteistyötä
Eläketurvakeskuksessa tehdään riippumatonta empiiristä sosiaali- ja taloustieteellistä tutkimusta. Aktiivinen tutkimusyhteistyö ja viestintä ovat keskeinen osa Eläketurvakeskuksen tutkimusta.
Eläketurvakeskuksen tutkimustoiminnan vahvuus on empiirisessä, monipuolisia ja kansainvälisesti ainutlaatuisia aineistoja hyödyntävässä tutkimuksessa.
Valtaosa Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta on vertaisarvioitua. Eläketurvakeskus on sitoutunut tutkimustoiminnassaan noudattamaan tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjetta hyvästä tieteellisestä käytännöstä sekä Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) vertaisarviointitunnuksen käytölle asetettuja ehtoja.
Aktiivinen tutkimusyhteistyö yliopistojen ja muiden tutkimus- ja asiantuntijalaitosten kanssa on tärkeä osa tutkimustoimintaa. Eläketurvakeskus muun muassa rahoittaa vuosittain muutamaa eläkejärjestelmän arviointiin ja kehittämiseen liittyvää tutkimushanketta ja luovuttaa aineistoja tutkimuskäyttöön.
Tutkimuksen toiminta-ajatukseen kuuluvat tutkimustiedon välittäminen ja asiantuntijana toimiminen erilaisissa päätöksentekoa tukevissa elimissä, julkisessa keskustelussa sekä kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimus- ja asiantuntijaverkostoissa.
Aiheesta muualla:
