Työeläkekuntoutus 2017
Tilastosta on olemassa uudempi julkistus: Työeläkekuntoutus
Työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneilla naisilla kuntoutus onnistui miehiä paremmin
Vuoden 2017 aikana päättyi 6 871 kuntoutusta. Kuntoutujista lähes 70 prosenttia palasi takaisin työelämään tai jatkoi opiskelua ja 6 prosenttia siirtyi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutusta pidetään onnistuneena, jos henkilö työllistyy tai jatkaa opiskelua. Tavoitteena on, että työkyvyttömyyseläke voidaan estää tai siirtää myöhemmäksi.
Kuntoutujan taustatekijöillä, sillä hakeutuiko kuntoutukseen suoraan työelämästä vai kuntoutustuelta, hakiko kuntoutukseen itse vai tuliko oikeus työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä, on merkitystä kuntoutuksen jälkeiseen tilanteeseen.
Jos kuntoutusta oltiin haettu itse, ei miesten ja naisten välillä ollut kuntoutuksen jälkeen eroa työhön sijoittumissa eikä eläkkeelle siirtymisessä. Sen sijaan, jos oikeus kuntoutukseen oli tullut työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä, oli sukupuolten välillä eroa. Miehistä joka kolmas ja naisista lähes puolet palasi työelämään. Joka kuudes mies siirtyi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle ja naisista joka kymmenes.
Päättyneiden kuntoutuksien kustannukset
Vuonna 2017 päättyneiden kuntoutusohjelmien kokonaiskustannukset olivat 120 milj. euroa. Toimeentulokorvausten osuus kustannuksista oli 111 milj. euroa. Päättyneiden kuntoutuksien kustannukset ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes kolminkertaistuneet. Vuonna 2017 päättynyt kuntoutus maksoi keskimäärin 17 500 euroa. Onnistuneen kuntoutuksen kustannukset eli sellaisen, jossa henkilö kuntoutuksen jälkeen työllistyi tai jatkoi opiskelua, oli keskimäärin 21 900 euroa.
Onnistuneen kuntoutuksen kustannukset suhteessa työkyvyttömyyseläkkeeseen
Kuntoutukseen osallistuneiden keskimääräinen työkyvyttömyyseläke olisi vuonna 2017 ollut 1 505 euroa kuukaudessa eli 18 100 euroa vuositasolla. Onnistunut kuntoutus vastaa kustannuksiltaan keskimäärin 1 vuoden ja 3 kuukauden työkyvyttömyyseläkemenoa.
Lähes 17 000 kuntoutujaa
Vuonna 2017 työeläkekuntoutujia oli 16 938. Kuntoutujien lukumäärät ovat kasvaneet tasaisesti koko 25 vuotisen tilastoseurannan ajan. Kuntoutujia on nyt 32 kertaa enemmän kuin vuonna 1992.
Vuodesta 2015 lähtien oikeuden työeläkekuntoutukseen on voinut saada joko itse hakemalla tai työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä, sitä itse hakematta. Vuonna 2017 kuntoutujista 4 280 eli 25 prosenttia oli sellaisia, joiden alkuperäisenä suunnitelmana oli eläke eikä kuntoutus.
Työeläkekuntoutus painottuu ikääntyviin, yli 45-vuotiaisiin. Vuoden 2017 tyypillinen työeläkekuntoutuja oli 47-vuotias, joka haki itse kuntoutukseen suoraan työelämästä ja diagnoosina oli jokin tuki- ja liikuntaelinten sairaus. Itse kuntoutuminen toteutui yleensä työpaikalla työkokeiluna ja kuntoutuksen ajalta maksettiin keskimäärin toimeentulokorvausta 2 800 € kuukaudessa.
Vuoden 2017 aikana päättyi 7 525 kuntoutusta, 11 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kuntoutujista 61 prosenttia palasi takaisin työelämään, eläkkeelle siirtyi 12 prosenttia ja 20 prosentilla kuntoutus jäi kesken. Kuntoutujista 7 prosentilla itse kuntoutus onnistui, mutta he jatkoivat edelleen opiskelua tai eivät työllistyneet heti kuntoutuksen jälkeen.
Puolessa vuodessa kuntoutuskulut 76 miljoonaa
Puolenvuoden aikana, kesäkuun loppuun mennessä vuonna 2017, työeläkekuntoutuksen kokonaiskustannukset olivat 76 milj. euroa, 55 prosenttia edellisvuoden kuntoutuskuluista. Palvelukulujen osuus oli 11 milj. euroa ja toimeentulokorvausten 65 miljoonaa euroa.
Palvelukuluista erilaisten selvitysten osuus oli 7 milj. euroa. Kuluvan puolenvuoden aikana yleisin kuntoutustoimenpide oli selvitysten tekeminen kuntoutussuunnitelman laatimisen yhteydessä (42 prosenttia). Erityisesti työkyvyttömyysratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneille tehdään selvityksiä, koska heillä ei yleensä ole valmista kuntoutussuunnitelmaa. Heidän ensisijaisena tavoitteena oli saada eläke.
Tiedot perustuvat uuteen työeläkekuntoutuksen puolivuotistilaston kokeiluun ajalta 1.1–30.6.2017. Tilastossa on tietoa hakemuksista, päätöksistä, kuntoutustoimenpiteistä, kuntoutuskustannuksista ja päättyneistä kuntoutuksista. Kuntoutujien lukumääristä ei saatu vertailukelpoista tietoa. Puolivuotistilastointia kehitetään edelleen vuonna 2018.
Tilaston taulukot ja kuviot:
Uusin julkaisu:
Tietoa tilastopalvelusta:
Laatuseloste: Työeläkekuntoutus 2017
Työeläkekuntoutustilasto tuotetaan Eläketurvakeskuksessa.
Eläketurvakeskuksen (ETK) yhtenä lakisääteisenä tehtävänä on harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilasto-toimintaa(397/2006). Tilastojen tuottamisesta vastaa ETK:ssa suunnitteluosasto.
Työeläkekuntoutuksen tilastointi perustuu vuoden 1991 kuntoutuslainsäädännön uudistukseen (työnteki-jäin eläkelain TEL muutos 612/1991) liittyvään seurantavelvoitteeseen.
ETK ja työeläkelaitokset vastaavat itse tilastoinnista aiheutuvista omista kustannuksista.
Tilastotietojen relevanssi
Työeläkekuntoutustilasto kattaa koko työeläkejärjestelmää koskevan kuntoutuksen. Oikeudesta työeläkekuntoutukseen säädetään työeläkelaeissa, jotka on lueteltu työntekijän eläkelain (395/2006) 3 §:ssä. Työeläkekuntoutustilasto antaa kokonaiskuvan yksityisen sektorin työeläkeyhtiöiden, -säätiöiden ja -kassojen sekä julkisen sektorin kustantamasta ammatillisesta kuntoutuksesta. Kansaneläkelaitoksen järjestämä kuntoutus ei kuulu tilaston piiriin.
Tilasto sisältää koko kuntoutusprosessin, kuntoutuksen hakemisesta kuntoutuksen päättymiseen ja kuntoutuksen jälkeiseen seurantaan asti. Tilastossa on tietoa kuntoutushakemuksista, kuntoutuspäätöksistä, kuntoutujista, kuntoutustoimenpiteistä ja kustannuksista, päättyneistä kuntoutusohjelmista ja kuntoutuksen hinnasta.
Keskeiset tiedot on jaoteltu kuntoutujan taustan mukaan, eli oliko henkilö työssä vai eläkkeellä aloittaessaan kuntoutuksen. Vuodesta 2016 lähtien kuntoutujat on jaoteltu myös kuntoutusta itse hakeneisiin ja työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneisiin. Muina luokittelijoina tilastossa käytetään henkilön ikää, sukupuolta ja diagnoosia.
Tilaston kehittämisessä on otettu huomioon käyttäjien, lähinnä työeläkelaitosten tarpeet ja mahdolliset lainmuutokset.
Tilastossa käytetyt käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla osoitteessa www.etk.fi/tilastot kohdassa Työeläkekuntoutus.
Tilasto palvelee kuntoutuksen asiantuntijoita, tutkijoita, tiedotusvälineitä ja muita aihealueesta tietoa tarvitsevia.
Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
Tilaston tiedot perustuvat ETK:n tilastorekistereihin sekä kuntoutuspalvelutietojen osalta työeläkelaitoksilta erikseen kerättäviin yksilötason tietoihin. Tietojenkeruusta vastaa ETK:n suunnitteluosasto. Tiedot toimitetaan ETK:n laatimien ohjeiden mukaisesti.
Työeläkelaitoksilta suoraan kerättäviä tietoja ovat kuntoutuspalvelulajit, kuntoutuspalvelukustannukset, kuntoutujalle pakolliseksi säädetyt tapaturmavakuutusmaksut ja kuntoutuksen jälkeinen tilanne eli mihin kuntoutus johti.
Eläketilastorekisteristä poimitaan kuntoutuspäätöstilastoihin liittyvät tiedot, joita tarvitaan tilaston tuottamisessa. Näitä ovat kuntoutuksen ennakkopäätökset, hylyt ja myönnöt, vireilletulo, kuntoutusratkaisun päivämäärä, kuntoutujan eläketausta, työkyvyttömyysdiagnoosit ja kuntoutuksen toimeentulokustannukset.
Työsuhdetilastorekisteristä poimitaan kuntoutuksen vaikuttavuuteen liittyviä tietoja. Näitä ovat työssäolo-tiedot kuntoutuksen jälkeen. Rekisteri sisältää tiedot työeläkettä kartuttavasta työurasta: työ- ja yrittäjä-jaksot sekä työttömyyteen, koulutukseen ja vanhemmuuteen yms. liittyvät palkattomat ajat.
Eläketurvakeskus yhdistää kuntoutustilaston pohja-aineistoksi työeläkelaitoksilta kerättävät tiedot sekä tilaston tuottamiseen tarvittavat rekisteritiedot.
Eläketurvakeskuksen rekisteripalveluosasto vastaa yhdessä työeläkelaitosten kanssa ansaintarekisterin sisällöstä, eläketurvan toimeenpanossa tarvittavien tietojen saatavuudesta, kattavuudesta, lainmukaisuudesta ja oikeellisuudesta sekä sisällön virhetilanteiden selvittelystä. Rekisterin käsittelyjärjestelmät sisältävät luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii korjaamaan tai tarkistamaan tiedot. Virheilmoitukset voivat olla myös huomautuksia, jotka eivät estä tietojen rekisteröitymistä.
Tietoteknisesti eläke- ja ansaintarekistereistä vastaa Arek Oy. Se on eläkevakuuttajien ja ETK:n yhteisesti omistama yhtiö.
Tilastossa havaitut virheet korjataan verkkopalvelussa välittömästi. Korjauskäytännöissä noudatetaan Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan antamaa ohjeistusta.
Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilaston ennakkotiedot ilmestyvät tilastovuotta seuraavan vuoden keväällä ja lopulliset tiedot kesäkuussa. Tilaston julkistamisajankohta on esitetty ETK:n kotisivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot kohdassa Julkistamiskalenteri.
Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa on tuotettu vuodesta 1992 lähtien samoin perustein, joten tiedot ovat vertailukelpoisia kyseisestä ajankohdasta lähtien.
Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston tiedot julkaistaan vuosittain sähköisenä versiona (PDF) ETK:n internetsivuilla. Osa tilaston tie-doista julkaistaan myös ETK:n tilastotietokannassa osoitteessa www.etk.fi/tilastot > Eläketurvakeskuksen tilastotietokanta.
Tilaston kuvaus on esitetty ETK:n internetsivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot.
Lisätietoja tilastosta antaa ETK:n tilastopalvelu tilastot(at)etk.fi.