Työeläkekuntoutus
Marjon testejä kuntoutuksen verkkojulkaisuksi.
Tilasto sisältää tietoja työeläkelaitosten järjestämästä ammatillisesta kuntoutuksesta. Tilasto kattaa koko työeläkealan kuntoutuksen.
Otsikko (Tulokset pähkinänkuoressa/Faktat pähkinänkuoressa/Yhteenveto/Tulokset tiivistettynä/Tärkeimmät havainnot/Tärkeimmät luvut/Keskeiset havainnot)
- Vuonna 2024 työeläkekuntoutujia oli 11 800. Kuntoutujien määrä väheni 12 prosenttia edellisvuodesta.
- Kuntoutuksen kokonaiskustannukset olivat 138 miljoonaa euroa ja ne vähenivät 10 prosenttia.
- Toimeentulokorvauksia maksettiin kaikkiaan 121 miljoonaa euroa ja kuntoutustoimenpidekustannukset olivat vajaat 18 miljoonaa euroa. Toimeentulokorvaukset sisältävät kuntoutusrahan, kuntoutuskorotuksen ja kuntoutusavustuksen.
- Tyypillinen kuntoutuja oli 47-vuotias ja hän työskenteli yksityisellä sektorilla. Kuntoutuja oli itse hakenut kuntoutukseen ja syynä oli tuki- ja liikuntaelinten sairaus.
- Kuntoutus toteutui useimmiten työkokeiluna tai koulutuksena.
- Kuntoutujille maksettiin toimeentulokorvausta keskimäärin 2 316 euroa kuukaudessa.
- Vuonna 2024 kuntoutuksen päättäneistä 65 prosenttia palasi töihin ja 6 prosenttia siirtyi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Lähes joka kymmenes kuntoutuksen päättänyt jäi työttömäksi ja pieni osa jatkoi opiskeluja kuntoutuksen jälkeen. Kuntoutuksen keskeyttäneitä oli 13 prosenttia.
Tästä alkaa varsinainen verkkojulkaisu, johon digi-julkaisun sisältö viedään.
Kuntoutujien määrä laski
Vuoden 2024 aikana työeläkekuntoutujia oli 11 800. Kuntoutujien lukumäärä väheni edellisestä vuodesta yli 1 600 henkilöllä. Lasku näkyi sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Kuntoutujista lähes 8 400 (71 %) oli hakenut kuntoutusta itse ja 3 500 (29 %) oli saanut oikeuden työeläkekuntoutukseen työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä.
Suurin osa kuntoutujista, 9 000 (76 %), oli työelämässä aloittaessaan kuntoutuksen. Työeläkekuntoutujista 9 300, eli 78 prosenttia tuli yksityiseltä sektorilta. Kuntoutujista hieman yli puolet (51 %) oli naisia.
Kuntoutujien keski-ikä 47 vuotta
Kuntoutujien keski-ikä oli edellisvuosien tapaan 47 vuotta. Keski-ikä on noussut jonkin verran 1990-luvulta, jolloin se oli 42 vuotta. Erityisesti 55 vuotta täyttäneiden kuntoutujien osuus on kasvanut. Nykyään yli neljännes kuntoutujista on vähintään 55-vuotias.
Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneilla kuntoutujilla keski-ikä oli korkeampi, 49 vuotta. Heistä puolet oli vähintään 50-vuotiaita. Kuntoutusta itse hakeneista kolme viidestä oli puolestaan alle 50-vuotiaita.
Työeläkekuntoutujat iän ja kuntoutukseen hakeutumisen mukaan vuonna 2024
| Ikäryhmä | Kuntoutusta itse hakeneet | Työkyvyttömyyseläkepäätöksen yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneet | Kaikki | Ikäryhmän osuus, % |
|---|---|---|---|---|
| Alle 35 | 1 200 | 400 | 1 500 | 13 |
| 35–44 | 2 400 | 800 | 3 200 | 27 |
| 45–54 | 2 800 | 1 200 | 4 000 | 34 |
| 55–64 | 2 000 | 1 100 | 3 100 | 27 |
| Kaikki | 8 400 | 3 500 | 11 800 | 100 |
Vuonna 2024 kuntoutujista 45 prosentilla oli jokin tuki- ja liikuntaelinten sairaus ja 26 prosentilla oli mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö.
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat alusta asti olleet kuntoutujien yleisin diagnoosi. Mielenterveyssairauksien osuus kasvoi 2010-luvulla, mutta kasvu pysähtyi 2020-luvulle tultaessa.
Naisilla mielenterveyssairaus oli kuntoutukseen hakeutumisen syynä 34 prosentilla kun taas miehillä vastaava osuus oli 18 prosenttia vuonna 2024.
Mielenterveyssyyt olivat keskimääräistä yleisempiä työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneilla kuntoutujilla. Mielenterveyssyyt korostuivat myös nuoremmilla. Alle 35-vuotiailla ne olivat yleisempiä kuin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
Huom! Kaikki kuviot manuaalisia.
Työkokeilu ensisijainen kuntoutustoimenpide
Vuonna 2024 työeläkekuntoutuksen piirissä toteutettiin yhteensä kaikkiaan 16 600 kuntoutustoimenpidettä. Kuntoutustoimenpiteistä 41 prosenttia oli selvityksiä, joita käytetään kuntoutussuunnitelman laatimisessa. Koulutusten osuus kuntoutustoimenpiteistä oli 29 prosenttia.
Työkokeilun avulla kuntoutuja voi palata omaan työpaikkaansa entisiin tai uusiin tehtäviin. Vaihtoehtoisesti kuntoutuja voi kokeilla työhön paluuta kokonaan toisella työnantajalla.
Uudella työnantajalla toteutettuja työkokeiluja oli 15 prosenttia kuntoutustoimenpiteistä. Työkokeiluja omaan työhön omalle työnantajalle oli 8 prosenttia ja toisessa tehtävässä omalla työnantajalla toteutettujen työkokeilujen osuus oli 5 prosenttia. Työhönvalmennuksia kaikista toimenpiteistä oli vain 2 prosenttia. Muun kuntoutuksen, eli lähinnä elinkeinotuen osuus jäi alle prosenttiin.
Vuoden 2024 aikana 11 700 kuntoutujaa osallistui ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteisiin. Heistä joka kolmas sai useampaa eri kuntoutustoimenpidettä. Lähes 60 prosenttia kuntoutujista hyödynsi uravalmentajan ohjausta tai muuta palveluntuottajan selvitystä kuntoutussuunnitelman tekemisessä.
Koulutukseen ja työpaikkakuntoutukseen osallistuneiden osuus oli samalla tasolla, noin 40 prosentissa. Muun kuntoutuksen, lähinnä elinkeinotuen käyttö, oli vähäistä.
Selvitysten käyttö yleistä työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneilla
Kuntoutusta itse hakeneilla koulutukseen osallistuminen oli yleisempää ja selvitysten käyttö vähäisempää verrattuna työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneisiin.Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneilla ei usein ollut kuntoutussuunnitelmaa valmiina, koska tarkoituksena oli alun perin päästä eläkkeelle. Tämän vuoksi he tarvitsivat muita useammin selvityksiä kuntoutussuunnitelman laatimisen tueksi.
Yli 55-vuotiaat kuntoutuksessa useimmiten työpaikalla
Iältään vanhimpien kuntoutus toteutettiin useimmin työpaikkakuntoutuksena. Yli puolet 55 vuotta täyttäneistä kuntoutujista osallistui työkokeiluun vuoden 2024 aikana.
Nuoremmilla kuntoutujilla koulutus oli yleisempää. Joka toisella alle 45-vuotiaista kuntoutus sisälsi koulutusta. 55 vuotta täyttäneistä puolestaan vain yksi viidestä osallistui koulutukseen vuoden 2024 aikana.
Huom! Kaikki kuviot tehtävä manuaalisesti.
Kuntoutuskustannukset 138 miljoonaa euroa
Vuonna 2024 työeläkejärjestelmän kuntoutuskustannukset olivat 138 miljoonaa euroa. Kustannukset vähenivät edellisvuodesta 10 prosenttia. Reaalinen lasku kustannuksissa oli 12 prosenttia.
Kustannuksista toimeentulokorvauksia oli 121 miljoonaa euroa (87 %) ja toimenpidekustannuksia oli vajaat 18 miljoonaa euroa (13 %).
Toimeentulokorvauksiin sisältyvät kuntoutusraha, kuntoutuskorotus ja kuntoutusavustus. Toimenpidekustannukset koostuvat kuntoutuksesta aiheutuneista muista kuluista, kuten selvityksiin, opiskeluun tai matkoihin liittyvistä kustannuksista.
Keskimääräinen toimeentulokorvaus 2 316 €/kk
Vuonna 2024 keskimääräinen toimeentulokorvaus oli 2 316 euroa kuukaudessa, miehillä 2 684 euroa ja naisilla 1 939 euroa. Sukupuolten välinen ero toimeentulokorvauksessa johtuu pääosin miesten keskimäärin korkeammasta ansiotasosta. Kuntoutuksen ajalta maksettiin toimeentulokorvausta 8 200 kuntoutujalle.
Suurin osa toimenpidekustannuksista kului selvityksiin
Vuonna 2024 kuntoutustoimenpidekustannukset olivat 18 miljoonaa euroa. Niistä erilaisiin selvityksiin käytettiin 12 miljoonaa euroa (69 %). Koulutuksiin liittyvät toimenpidekustannukset olivat 5 miljoonaa euroa (26 %) ja työpaikkakuntoutuksen kustannukset 0,7 miljoonaa euroa (4 %).
Nuoremmilla korkeimmat kuntoutuskustannukset
Keskimääräiset kuntoutuskustannukset olivat korkeimmat alle 45-vuotiailla. Tässä ikäryhmässä kuntoutus toteutui usein koulutuksena, mikä on kalleinta johtuen koulutusten pituuksista. Pienimmät kustannukset olivat 55 vuotta täyttäneillä. Heidän kuntoutuksensa järjestyi muita useammin alhaisin kustannuksin työpaikalla.
Kuntoutuskustannukset ikäryhmittäin vuonna 2024
| Ikäryhmä | Toimenpidekustannukset, milj. € | Kuntoutusajan toimeentulokorvaukset, milj. € | Kokonaiskustannukset, milj. € | Keskimääräiset kuntoutuskustannukset/kuntoutuja, € |
|---|---|---|---|---|
| Alle 45 | 7 | 61 | 68 | 14 380 |
| 45–54 | 6 | 40 | 46 | 11 500 |
| 55–64 | 4 | 20 | 25 | 7 900 |
| Kaikki | 18 | 121 | 138 | 11 690 |
Vuonna 2024 päättyneiden kuntoutusten kokonaiskustannukset olivat 143 miljoonaa euroa. Summaan sisältyvät kustannukset koko kuntoutuksen ajalta, eli myös aikaisemmilta vuosilta, mikäli kuntoutus on jakautunut useamman vuodelle. Kustannuksista toimeentulokorvausten osuus oli 135 miljoonaa euroa eli 94 prosenttia. Päättyneitä kuntoutuksia oli kaikkiaan 5 800, joista pelkästään selvitys oli tehty 1 100 kuntoutujalle.
TÄHÄN VÄLIIN PX-WEB-KUVIO
Kuntoutusten keskimääräiset kustannukset
Vuonna 2024 kuntoutuksen päättäneistä työmarkkinoille palasi 3 500 henkilöä. Heillä kuntoutuksen keskimääräinen kustannus oli 35 250 euroa. Kaikkien vuonna 2024 päättyneiden kuntoutusten keskimääräinen kustannus oli 30 600 euroa.
Työmarkkinoille palanneilla henkilöillä tarkoitetaan tässä kuntoutujia, jotka työllistyivät, olivat työnhakijoina tai jatkoivat opiskelua heti kuntoutuksen jälkeen.
Koulutus kuntoutusmuotona kalleinta
Työpaikoilla toteutetut kuntoutukset ovat kustannuksiltaan alhaisimpia. Työkokeilu kestää yleensä muutaman kuukauden. Vuonna 2024 työpaikkakuntoutuksia päättyi noin 2 300 ja niiden kokonaiskustannukset olivat keskimäärin 10 300 euroa/henkilö
Koulutuksen päätti lähes 1 600 kuntoutujaa ja koulutusten kokonaiskustannukset olivat keskimäärin 59 200 euroa/henkilö. Koulutus on kuntoutusmuotona kalleinta sen pituuden takia. Koulutuksen kesto vaihtelee muutaman kuukauden kurssista pidempikestoiseen, jopa nelivuotiseen koulutukseen. Näin ollen koulutusten aikana toimeentulokorvauksia voidaan maksaa kuntoutujalle useamman vuoden ajan.
Kuntoutuksen päättäneistä 1 100 henkilölle oli tehty ainoastaan selvitys. Selvityksen keskimääräinen kustannus oli 10 200 euroa/henkilö. Selvitysten kesto vaihtelee muutamasta päivästä pariin kuukauteen, mikä vaikuttaa kustannuksiin. Selvityksen ajalta ei makseta toimeentulokorvausta.
Vuonna 2024 päättyneiden kuntoutusten kustannukset pääasiallisen kuntoutustoimenpiteen mukaan, €
| Kuntoutustoimenpide | Keskimääräiset kustannukset sisältäen toimenpidekustannukset ja toimeentulokorvauksen |
|---|---|
| Selvitys | 10 200 |
| Työpaikkakuntoutus | 10 300 |
| Koulutus | 59 200 |
| Muu kuntoutus | 9 600 |
Taulukossa pääasiallinen kuntoutusmuoto on työpaikkakuntoutus, jos henkilön kuntoutusohjelmaan kuului esimerkiksi selvitystä ja työkokeilua. Jos henkilö oli saanut työpaikkakuntoutusta ja koulutusta sekä muuta kuntoutustua, katsottiin hänet koulutusta saaneeksi.
Vuonna 2024 kuntoutuksen päätti 4 700 henkilöä. Heistä 65 prosenttia palasi työhön. Työhön palanneisiin sisältyvät myös henkilöt, jotka jatkoivat työssä työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla kuntoutuksen päättyessä.
Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 6 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 5 prosenttia kuntoutuksen päättäneistä.
Suoraan työelämästä kuntoutukseen tulleet palasivat kuntoutuksen jälkeen useammin töihin ja siirtyivät selvästi harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle verrattuna kuntoutustuelta kuntoutukseen päätyneisiin.
Tiedot perustuvat henkilön omaan ilmoitukseen kuntoutuksen jälkeisestä tilanteesta.
Kuntoutusta itse hakeneista 70 prosenttia palasi töihin
Vuonna 2024 kuntoutuksen päättäneistä 3 400 oli hakenut kuntoutusta itse ja 1 300 oli saanut oikeuden kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä.
Kuntoutusta itse hakeneista 70 prosenttia palasi kuntoutuksen jälkeen töihin ja 4 prosenttia jäi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle kuntoutuksen päätyttyä. Kuntoutus keskeytyi 12 prosentilla.
Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneista 52 prosenttia palasi töihin ja 11 prosenttia jäi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle kuntoutuksen päättyessä. Tässä ryhmässä 16 prosenttia keskeytti kuntoutuksen.
Valtaosa kuntoutukseen itse hakeneista oli työssä juuri ennen kuntoutusta, kun taas työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneista puolella kuntoutusta edelsi määräaikainen työkyvyttömyyseläke.
Joka kymmenes kuntoutuja jäi työttömäksi ja pieni osa jatkoi opiskeluja kuntoutuksen jälkeen.
Työhön paluu ikäryhmittäin
55 vuotta täyttäneillä työmarkkinoille palanneiden osuus oli pienempi ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyineiden osuus suurempi kuin nuoremmilla vuonna 2024 kuntoutuksen päättäneillä. Kuntoutuksen keskeyttäneiden osuuksissa ei ollut merkittäviä eroja ikäryhmien välillä.
Työhön paluu sairauspääryhmittäin
Vuonna 2024 tuki- ja liikuntaelinten sairauden vuoksi kuntoutuksessa olleista 70 prosenttia palasi työhön ja 4 prosenttia jäi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle kuntoutuksen päättyessä. Mielenterveyssyistä kuntoutuksessa olleista työssä jatkoi pienempi osuus, vajaat 60 prosenttia ja 8 prosenttia siirtyi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveyskuntoutujat keskeyttivät kuntoutuksen jonkin verran muita useammin.
Työhön paluu kuntoutustoimenpiteen mukaan
Huom! Kaikki kuviot tehtävä manuaalisesti.
Työeläkekuntoutuksen tavoite on, että työelämässä pystytään jatkamaan mahdollisimman pitkään. Seuraavassa tarkastellaan vuonna 2019 kuntoutuksen päättäneiden tilannetta viiden vuoden ajan. Tiedot kuntoutuksen jälkeisestä työ- tai eläketilanteesta on poimittu Eläketurvakeskuksen rekistereistä.
Työssä pysyminen kuntoutustaustan mukaan
Vuonna 2019 kuntoutuksen päätti 8 900 henkilöä. Kolme neljästä oli hakeutunut kuntoutukseen työstä ja yksi neljästä kuntoutustuelta.
Työstä kuntoutukseen tulleista 62 prosenttia työskenteli kuntoutuksen päättymisvuoden lopussa. Viiden vuoden jälkeen noin puolet oli edelleen työssä. Töitä eläkkeen rinnalla tehneiden osuus pysyi vajaassa 10 prosentissa. Samalla työttömänä olevien osuus laski ja eläkkeelle siirtyneiden osuus nousi. Vuoden 2024 lopussa täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oli 13 prosenttia.
Kuntoutustuelta kuntoutukseen tulleista kolmannes palasi töihin päätoimisesti. Heidän osuus laski lievästi viiden vuoden aikana. Töitä eläkkeen rinnalla tehneiden osuus laski reilummin, 24 prosentista 15 prosenttiin. Neljännes oli täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä viiden vuoden jälkeen kuntoutuksen päättymisestä.
Työstä kuntoutukseen tulleiksi luetaan henkilöt, jotka olivat työssä, työttömänä tai sairauslomalla ennen kuntoutusta.
Työssä pysyminen iän mukaan
Vajaa puolet kuntoutuksen vuonna 2019 päättäneistä oli alle 50-vuotiaita. Heistä yli 60 prosenttia oli töissä päätoimisesti kuntoutuksen jälkeen ja lähes 10 prosenttia työskenteli eläkkeen rinnalla. Osuudet pysyivät samalla tasolla viiden vuoden ajan. Seurannan lopussa täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oli 11 prosenttia.
50 vuotta täyttäneillä päätoimisesti työssä käyvien osuus laski viiden seurantavuoden aikana noin 50 prosentista alle kolmannekseen. Työskentelyn rinnalla osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen (OVE) ottaneiden osuus oli 3 prosenttia vuoden 2024 lopussa.
Iältään vanhempien ryhmässä työssä käyvien eläkeläisten (pl. OVE) osuus laski 12 prosenttiin seurannan lopussa. Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oli viidennes ja vanhuuseläkkeellä oli 16 prosenttia.
Vuonna 2019 kuntoutuksen päättäneistä 50 vuotta täyttäneitä henkilöitä oli kaikkiaan 4 700. Heistä suurin osa, yli 60 prosenttia oli vähintään 60-vuotiaita vuoden 2024 lopussa.
Kaikki kuviot tehtävä manuaalisesti.
Yrittäjät kuntoutujina
Vuonna 2024 työeläkekuntoutujista 580 oli yrittäjiä. Heidän määränsä väheni 50 henkilöä, eli 8 prosenttia edellisvuodesta. Yrittäjien osuus kuntoutujista oli nyt 5 prosenttia.
Taustatietoja työeläkekuntoutujista vuonna 2024
| Tiedot | Yrittäjä | Työntekijä |
|---|---|---|
| Kuntoutujien lukumäärä | 580 | 11 260 |
| Miehiä, % | 59 | 48 |
| Keski-ikä, vuotta | 51 | 47 |
| Kuntoutusoikeus tk-eläkeratkaisun yhteydessä, % | 43 | 29 |
| Työssä ennen kuntoutusta, % | 78 | XX |
| Kuntoutuksen keskimääräinen kokonaiskustannus, €* | 26 200 | 35 600 |
* Vuonna 2024 kuntoutuksen päättäneiden kokonaiskustannukset
1 kuvio px-web, loput kuviot tehtävä manuaalisesti.
Kuntoutuspäätökset
Oikeus työeläkekuntoutukseen voi perustua joko kuntoutushakemukseen tai työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annettuun päätökseen. Kuntoutushakemukseen perustuva päätös voi olla joko myöntö tai hylkäys. Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutuksesta annetaan ainoastaan myönteinen päätös.
Kuntoutushakemukseen perustuvat päätökset
Vuoden 2024 aikana työeläkelaitokset antoivat 9 000 kuntoutushakemukseen perustuvaa päätöstä. Päätöksistä 3 900 (43 %) oli myönteisiä. Annettujen kuntoutuspäätösten kokonaismäärä pysyi edellisvuoden tasossa. Myönteiset päätökset vähenivät ja hylkäykset lisääntyivät.
UUSI TESTIKUVIO
Hylkäysten osuus 57 prosenttia
Vuonna 2024 annetuista kuntoutuspäätöksistä 57 prosenttia oli hylkäyksiä. Hylkäysprosentti nousi edellisvuodesta 5 prosenttiyksikköä. Hylkäysprosentti on noussut selvästi viimeisen kuuden vuoden ajan. Aikaisemmin osuus oli pitkään noin 20 prosentissa.
Ikäryhmistä alhaisin hylkäysprosentti oli 55 vuotta täyttäneillä, 46 prosenttia ja korkein alle 35-vuotiailla, 74 prosenttia. Hylkäysprosentti oli naisilla miehiä korkeampi. Julkisella sektorilla kuntoutushakemusten hylkäysprosentti oli 58 ja yksityisellä puolella se oli 56 prosenttia.
UUSI TESTIKUVIO
Tuki- ja liikuntaelintensairauden takia kuntoutusta hakeneilla hylkäysprosentti 45
Vuonna 2024 tuki- ja liikuntaelinten sairaus oli reilulla kolmanneksella kaikista kuntoutuspäätöksen saaneista. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriö oli yhtä usealla hakijalla. Mielenterveyssyyt kuntoutushakemuksissa korostuivat alle 45-vuotiailla.
Tuki- ja liikuntaelinten sairauksissa hylkäysprosentti oli 45. Mielenterveyden häiriöissä hylkäyspäätökset ovat yleisempiä ja hylättyjen hakemusten osuus kohosi 69 prosenttiin vuonna 2024.
Korkein hylkäysosuus oli hengityselinsairauksissa, 70 prosenttia ja alhaisin verenkiertoelinten sairauksissa, 35 prosenttia. Näiden sairauksien osuus kuntoutuspäätöksistä oli kuitenkin vähäinen, vain viisi prosenttia.
Vuonna 2024 kaikista hylkäyspäätöksen saaneista 67 prosentilla ei ollut riittävää työkyvyttömyyden uhkaa. Heillä lääketieteelliset löydökset olivat käytettävissä olevien lausuntojen perusteella vähäisempiä, eikä niiden katsottu aiheuttavan pidempiaikaista työkyvyttömyyden uhkaa.
Vuoden 2024 aikana työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annettiin 3 810 kuntoutuksen ennakkopäätöstä.
Myönteisen eläkepäätöksen ja oikeuden kuntoutukseen sai 2 440 henkilöä. Heistä 15 prosenttia aloitti kuntoutuksen saman vuoden aikana. Vastaavasti 1 370 henkilölle myönnettiin oikeus kuntoutukseen, mutta työkyvyttömyyseläke hylättiin. Heistä 23 prosenttia aloitti kuntoutuksen vuoden 2024 loppuun mennessä.
| Työkyvyttömyys-eläkeratkaisu | Ennakko-päätökset | Vuonna 2024 alkaneet kuntoutukset | Vuonna 2024 alkaneet kuntoutukset, % |
|---|---|---|---|
| Myöntö | 2 440 | 360 | 15 |
| Hylkäys | 1 370 | 320 | 23 |
| Kaikki | 3 810 | 680 | 18 |
Alkaneiksi kuntoutuksiksi katsotaan tapaukset, joissa henkilö on saanut päätöksen joko kuntoutusrahasta, -korotuksesta tai -avustuksesta.
Kuntoutusoikeuden hyödyntäneiden osuutta arvioitiin tarkastelemalla vuonna 2023 myönteisen kuntoutuspäätöksen saaneiden osallistumista kuntoutukseen vuosien 2023–2024 aikana.
Kuntoutusoikeuden käyttäneet tutkittiin kahden vuoden ajanjaksolta, jotta myös hitaammin käynnistyneet kuntoutukset saatiin mukaan tarkasteluun. Kuntoutuksen ennakkopäätös on voimassa yhdeksän kuukautta.
Yli 80 prosenttia hakijoista hyödynsi kuntoutusoikeuden
Vuonna 2023 kuntoutukseen itse hakeneista 4 360 sai myönteisen kuntoutuspäätöksen. Heistä 84 prosenttia aloitti kuntoutuksen vuoden 2024 loppuun mennessä.
Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä annettu kuntoutuksen ennakkopäätös johti harvemmin kuntoutuksen toteutumiseen verrattuna kuntoutusta itse hakeneisiin. Ennakkopäätös annettiin 4 150 henkilölle ja heistä 49 prosenttia aloitti kuntoutuksen.
Työkyvyttömyyseläkehakemukseen hylkäävän päätöksen saaneista 60 prosenttia hyödynsi kuntoutusmahdollisuuden. Työkyvyttömyyseläkkeen saaneilla sen sijaan kuntoutusoikeuden hyödyntäneiden osuus oli pienempi, 44 prosenttia.
Yksityisellä sektorilla kuntoutus käynnistyi julkista sektoria useammin
Vuonna 2023 yksityisellä sektorilla kuntoutushakemuksen perusteella myönnettiin kuntoutusoikeus 2 970 henkilölle. Heistä 86 prosenttia aloitti kuntoutuksessa vuoden 2024 loppuun mennessä. Julkisella sektorilla kuntoutushakemus hyväksyttiin 1 390 henkilöllä ja heistä kuntoutuksen aloitti 79 prosenttia.
Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä myönnettiin kuntoutusoikeus yksityisellä puolella 2 930 henkilölle, joista 54 prosenttia aloitti kuntoutuksessa. Julkisella sektorilla kuntoutuksen ennakkopäätöksen saaneesta 1 220 henkilöstä 38 prosentilla kuntoutus käynnistyi.
Alle 55-vuotiaat hyödynsivät kuntoutusoikeuden jonkin verran useammin verrattuna vanhempiin, erityisesti silloin, kun myönteinen kuntoutuspäätös oli annettu työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä.
Kaikki kuviot tehtävä manuaalisesti.
Tähän loppuu verkkojulkaisu. Alla pari kuviota upotettavaksi haitariin.
UUSI TESTIKUVIO
UUSI TESTIKUVIO
(Päivitetty 20.5.2025)
Tilaston taulukot ja kuviot:
Lue lisää:
Tietoa tilastopalvelusta:
Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: Työeläkekuntoutus
Aihealue: Sosiaaliturva, Työeläkekuntoutus
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Ei
Kuvaus
Tilasto sisältää tietoa työeläkelakien mukaisesta ammatillisesta kuntoutuksesta.
Tietosisältö
Tilastossa on tietoa kuntoutuspäätöksistä kuntoutujista, kuntoutustoimenpiteistä, kustannuksista ja päättyneistä kuntoutusohjelmista.
Käytetyt luokitukset
Tiedot on luokiteltu kuntoutujan iän, sukupuolen, kuntoutustaustan, diagnoosin ja sektorin mukaan.
Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde
Tiedot kuntoutustilastoon saadaan suoraan työeläkelaitoksilta sekä Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Työeläkelaitoksilta kerättäviä tietoja ovat kuntoutustausta, kuntoutustoimenpiteet, kuntoutustoimenpidekustannukset ja kuntoutusohjelman päättymissyy.
Päivitystiheys
Tiedot päivitetään kerran vuodessa.
Valmistumis- tai julkistamisaika
Tarkempi aika on ilmoitettu Julkistamiskalenterissa.
Aikasarja
Ensimmäiset kuntoutustiedot ovat vuodelta 1992.
Asiasanat
Työeläkekuntoutus, kuntoutustoimenpide, kuntoutuskustannus, kuntoutuspäätös