Työeläkekuntoutus
Marjon testejä kuntoutuksen verkkojulkaisuksi.
Tilasto sisältää tietoja työeläkelaitosten järjestämästä ammatillisesta kuntoutuksesta. Tilasto kattaa koko työeläkealan kuntoutuksen.
Otsikko (perusfaktat)
- Vuonna 2024 työeläkekuntoutujia oli 11 800. Kuntoutujien määrä väheni 12 prosenttia edellisvuodesta. Reilu puolet kuntoutujista oli naisia.
- Kuntoutuksen kokonaiskustannukset olivat 138 miljoonaa euroa ja ne vähenivät 10 prosenttia. Valtaosa kustannuksista oli toimeentulokorvauksia, joita maksettiin kaikkiaan 121 miljoonaa euroa. Toimeentulokorvaukset sisältävät kuntoutusrahan, kuntoutuskorotuksen ja kuntoutusavustuksen.
- Kuntoutustoimenpidekustannukset olivat vajaat 18 miljoonaa euroa. Tällaisia ovat mm. kuntoutussuunnitelmaa varten tehtyjen selvitysten kustannukset ja opiskeluun tai matkoihin liittyvät kulut.
- Vuonna 2024 kuntoutuksen päätti 4 700 henkilöä. Heistä 65 prosenttia palasi töihin ja 6 prosenttia siirtyi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Lähes joka kymmenes kuntoutuja jäi työttömäksi ja pieni osa jatkoi opiskeluja kuntoutuksen jälkeen. Kuntoutuksen keskeyttäneitä oli 13 prosenttia.
Tästä alkaa varsinainen verkkojulkaisu, johon digi-julkaisun sisältö viedään.
Kuntoutujat
Vuoden 2024 aikana työeläkekuntoutujia oli 11 800. Kuntoutujien lukumäärä väheni edellisestä vuodesta yli 1 600 henkilöllä. Tämä oli kolmas peräkkäinen vuosi, kun kuntoutujien määrä laski selvästi.
Kuntoutujista lähes 8 400 (71 %) oli hakenut kuntoutusta itse ja 3 500 (29 %) oli saanut oikeuden työeläkekuntoutukseen työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä. Suurin osa kuntoutujista, 9 000 (76 %), oli työelämässä aloittaessaan kuntoutuksen. Kuntoutujista hieman yli puolet (51 %) oli naisia.
Kuntoutujien keski-ikä oli edellisvuosien tapaan 47 vuotta. Keski-ikä on noussut jonkin verran 1990-luvulta, jolloin se oli 42 vuotta. Erityisesti 55 vuotta täyttäneiden kuntoutujien osuus on kasvanut. Nykyään yli neljännes kuntoutujista on vähintään 55 vuotta.
Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneet olivat keskimäärin vanhempia keski-iän ollessa 49 vuotta. Heistä puolet oli vähintään 50-vuotiaita. Kuntoutusta itse hakeneista kolme viidesta oli puolestaan alle 50-vuotiaita.
Työeläkekuntoutujat iän ja kuntoutukseen hakeutumisen mukaan vuonna 2024
| Ikäryhmä | Kuntoutusta itse hakeneet | Työkyvyttömyyseläkepäätöksen yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneet | Kaikki | Ikäryhmän osuus, % |
|---|---|---|---|---|
| Alle 35 | 1 200 | 400 | 1 500 | 13 |
| 35–44 | 2 400 | 800 | 3 200 | 27 |
| 45–54 | 2 800 | 1 200 | 4 000 | 34 |
| 55–64 | 2 000 | 1 100 | 3 100 | 27 |
| Kaikki | 8 400 | 3 500 | 11 800 | 100 |
Vuonna 2024 kuntoutujista 45 prosentilla oli jokin tuki- ja liikuntaelinten sairaus ja 26 prosentilla oli mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö.
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat alusta asti olleet kuntoutujien yleisin diagnoosi. Mielenterveyssairauksien osuus kasvoi 2010-luvulla, mutta kasvu pysähtyi 2020-luvulle tultaessa.
Naisilla mielenterveyssairaus oli kuntoutukseen hakeutumisen syynä 34 prosentilla kun taas miehillä vastaava osuus oli 18 prosenttia vuonna 2024.
Mielenterveyssyyt olivat keskimääräistä yleisempiä työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneilla kuntoutujilla. Mielenterveyssyyt korostuivat myös nuoremmilla. Alle 35-vuotiailla ne olivat yleisempiä kuin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
(Staattinen testikuvio-pinottu pylväs)
Staattinen testikuvio-pinottu vaakapylväs
Kuntoutustoimenpiteet
Kuntoutuskustannukset
Vuonna 2024 päättyneiden kuntoutusten kustannukset pääasiallisen kuntoutustoimenpiteen mukaan, €
| Kuntoutustoimenpide | Kuntoutustoimenpiteen keskimääräiset kustannukset sisältäen toimenpidekustannukset ja toimeentulokorvauksen |
|---|---|
| Selvitys | 10 200 |
| Työpaikkakuntoutus | 10 300 |
| Koulutus | 59 200 |
| Muu kuntoutus | 9 600 |
Vuonna 2024 kuntoutuksen päätti 4 700 henkilöä. Heistä 65 prosenttia palasi työhön. Työhön palanneisiin sisältyvät myös henkilöt, jotka jatkoivat työssä työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla kuntoutuksen päättyessä.
Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 6 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 5 prosenttia kuntoutuksen päättäneistä. Osuudet ovat pysyneet samalla tasolla useamman vuoden ajan.
Suoraan työelämästä kuntoutukseen tulleet palasivat kuntoutuksen jälkeen useammin töihin ja siirtyivät selvästi harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle verrattuna kuntoutustuelta kuntoutukseen päätyneisiin.
Tiedot perustuvat henkilön omaan ilmoitukseen kuntoutuksen jälkeisestä tilanteesta.
Kuntoutusta itse hakeneista 70 prosenttia palasi töihin
Vuonna 2024 kuntoutuksen päättäneistä 3 400 oli hakenut kuntoutusta itse ja 1 300 oli saanut oikeuden kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä.
Kuntoutusta itse hakeneista 70 prosenttia palasi kuntoutuksen jälkeen töihin ja 4 prosenttia jäi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle kuntoutuksen päätyttyä. Kuntoutus keskeytyi 12 prosentilla.
Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneista 52 prosenttia palasi töihin ja 11 prosenttia jäi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle kuntoutuksen päättyessä. Tässä ryhmässä 16 prosenttia keskeytti kuntoutuksen.
Valtaosa kuntoutukseen itse hakeneista oli työssä juuri ennen kuntoutusta, kun taas työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneista puolella kuntoutusta edelsi määräaikainen työkyvyttömyyseläke.
Joka kymmenes kuntoutuja jäi työttömäksi ja pieni osa jatkoi opiskeluja kuntoutuksen jälkeen.
Työhön paluu ikäryhmittäin ja eri sairausryhmissä
Vuonna 2024 kuntoutuksen päättäneistä alle 45-vuotiaista 70 prosenttia palasi kuntoutuksen jälkeen työhön ja 7 prosenttia jäi työttömäksi. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 4 prosenttia. 55 vuotta täyttäneillä työmarkkinoille palanneiden osuus oli pienempi ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyineiden osuus suurempi kuin nuoremmilla. Kuntoutuksen keskeyttäneiden osuuksissa ei ollut merkittäviä eroja ikäryhmien välillä.
Vuonna 2024 tuki- ja liikuntaelinten sairaus oli kahdella viidestä kuntoutuksen päättäneestä. Heistä 70 prosenttia palasi työmarkkinoille kuntoutuksen päättyessä ja 4 prosenttia jäi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveyssyistä kuntoutuksessa olleista työssä jatkoi pienempi osuus, vajaat 60 prosenttia ja 8 prosenttia jäi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveyskuntoutujat keskeyttivät kuntoutuksen jonkin verran muita useammin.
Huom! Kaikki kuviot tehtävä manuaalisesti.
Tänne kuntoutuksen päättäneiden seurannan tekstit ja kuviot. Kaikki kuviot tehtävä manuaalisesti.
Yrittäjät kuntoutujina
UUSI TESTIKUVIO
Kuntoutuspäätökset
UUSI TESTIKUVIO
UUSI TESTIKUVIO
UUSI TESTIKUVIO
UUSI TESTIKUVIO
Tänne kuntoutusoikeuden käyttäneiden osuus-osion tekstit ja kuviot. Kaikki kuviot tehtävä manuaalisesti.
Tähän loppuu verkkojulkaisun kuviotestit. Alla muita testikuvioita.
Työeläkekuntoutujat sukupuolen mukaan vuosina 2000–2024 (testi px-web-taulukosta), Huom! tämä vaatii vuosittain uuden linkin px-webiin
(Päivitetty 20.5.2025)
Tilaston taulukot ja kuviot:
- Työeläkekuntoutus puolivuositilasto 2022, kuvapaketti (pdf)
Tilaston taulukot ja kuviot:
- Työeläkekuntoutus puolivuositilasto 2021, kuvapaketti (pdf)
- Työeläkekuntoutus 2020, kuvapaketti (pdf)
- Työeläkekuntoutus 2019, kuvapaketti (pdf)
- Taulukot ETK:n tilastotietokannassa
Lue lisää:
Uusin julkaisu:
Tietoa tilastopalvelusta:
Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: Työeläkekuntoutus
Aihealue: Sosiaaliturva, Työeläkekuntoutus
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Ei
Kuvaus
Tilasto sisältää tietoa työeläkelakien mukaisesta ammatillisesta kuntoutuksesta.
Tietosisältö
Tilastossa on tietoa kuntoutuspäätöksistä kuntoutujista, kuntoutustoimenpiteistä, kustannuksista ja päättyneistä kuntoutusohjelmista.
Käytetyt luokitukset
Tiedot on luokiteltu kuntoutujan iän, sukupuolen, kuntoutustaustan, diagnoosin ja sektorin mukaan.
Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde
Tiedot kuntoutustilastoon saadaan suoraan työeläkelaitoksilta sekä Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Työeläkelaitoksilta kerättäviä tietoja ovat kuntoutustausta, kuntoutustoimenpiteet, kuntoutustoimenpidekustannukset ja kuntoutusohjelman päättymissyy.
Päivitystiheys
Tiedot päivitetään kerran vuodessa.
Valmistumis- tai julkistamisaika
Tarkempi aika on ilmoitettu Julkistamiskalenterissa.
Aikasarja
Ensimmäiset kuntoutustiedot ovat vuodelta 1992.
Asiasanat
Työeläkekuntoutus, kuntoutustoimenpide, kuntoutuskustannus, kuntoutuspäätös