Laaturaportti: Tilasto Suomen eläkkeensaajista
1. Yhteystieto
1.1 Organisaatio
Eläketurvakeskus (ETK) ja Kela
1.2 Organisaatioyksikkö
ETK: suunnitteluosasto, Kela: tietopalvelut.
1.3 Yhteyshenkilön nimi
Joonas Hautamäki (ETK)
Jari Kannisto (ETK)
Reeta Pösö (Kela)
1.4 Yhteyshenkilön tehtävä
Tilastoasiantuntija
1.5 Yhteyspostiosoite
Eläketurvakeskus
00065 ELÄKETURVAKESKUS
1.6 Yhteyssähköposti
etunimi.sukunimi@etk.fi
etunimi.sukunimi@kela.fi
Tilastopalvelun yhteydenottolomake (ETK)
1.7 Yhteyspuhelinnumero
029 411 20 (ETK)
1.8 Yhteysfaksinumero
Faksi: 09 148 1172 (ETK)
2. Metatiedon päivitys
2.1 Metatieto viimeksi varmennettu
27.3.2024
2.2 Metatietoa viimeksi lisätty
27.3.2024
2.3 Metatiedon viimeisin päivitys
27.3.2024
3. Tilaston kuvaus
3.1 Tilaston yleiskuvaus
Tilasto kuvaa Suomen työ- ja kansaneläkejärjestelmistä eläkettä saaneiden sekä eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumääriä ja keskieläkkeitä.
3.2 Luokitukset
Eläkejärjestelmä, eläkelaji, eläkkeen suuruus, eläkkeensaajan sukupuoli ja ikä, tautiluokitus ICD-10, alueluokitus: kunta, maakunta, hyvinvointialue ja asuinmaa.
3.3 Kattavuus
Tilasto kattaa kaikki Suomen työ- ja kansaneläkejärjestelmistä maksetut lakisääteiset eläkkeet. Se kokoaa henkilön eri tahoilta saamat eläkkeet yhdeksi kokonaisuudeksi.
3.4 Tilastolliset käsitteet ja määritelmät
Käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla.
3.5 Tilastoyksikkö
Henkilö/eläkkeensaaja.
3.6 Tilaston perusjoukko
Suomen työ- ja kansaneläkejärjestelmistä eläkettä saavat henkilöt.
3.7 Viitealue
Kunta, maakunta, hyvinvointialue, asuinmaa.
3.8 Ajallinen kattavuus
Tilaston perustiedot ovat saatavissa vuodesta 1981 lähtien. Tiedot eläkkeelle siirtyneistä ovat saatavissa vuodesta 2001 lähtien.
4. Mittayksikkö
Henkilöiden lukumäärä.
Eläkkeen suuruus: €/kk (bruttomääräinen).
Väestöosuus: %-osuus Kelan sosiaalivakuutetusta väestöstä.
5. Viiteajankohta
Eläkkeensaajien kohdalla tilastovuoden viimeinen päivä. Eläkkeelle siirtyneiden kohdalla kalenterivuosi.
6. Toimintavaltuudet
6.1 Lainsäädäntö ja muut sopimukset
Sekä Eläketurvakeskukselle että Kelalle on säädetty velvollisuus laatia tilastoja. Laissa Eläketurvakeskuksesta todetaan ETK:n tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa. Samoin laissa Kansaneläkelaitoksesta todetaan, että Kelan tehtävänä on laatia tilastoja, arvioita ja ennusteita.
Laki Eläketurvakeskuksesta (Finlex)
Laki Kansaneläkelaitoksesta (Finlex)
6.2 Tietojen jakaminen
Samat tietoaineistot jaetaan ETK:n ja Kelan kesken. Osa tietoaineistosta toimitetaan myös Tilastokeskukselle mm. työssäkäyntitilastoa varten.
Tilaston tietoja toimitetaan vuosittain pohjoismaiselle sosiaalitilastokomitea NOSOSKO:lle sekä THL:lle EU:n sosiaaliturvan tilastointijärjestelmän (ESSPROS) tilastoja varten.
7. Tilastollinen tietosuoja
7.1 Tietosuojaperiaatteet
Eläketurvakeskus on sitoutunut tilastotoimen perusperiaatteen mukaiseen tietosuojaan, jolla varmistetaan tiedon luottamuksellinen käsittely.
7.2 Tietosuoja ja -turva tietoja käsiteltäessä
Tietoaineistot on suojattu käsittelyn eri vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa aineistoja käsitellään, ei ole pääsyä ulkopuolisilla. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan.
8. Julkistamispolitiikka
Tilasto Suomen eläkkeensaajista on Eläketurvakeskuksen ja Kelan tuottama yhteistilasto, joka julkaistaan ETK:n verkkopalvelussa.
Eläketurvakeskuksen tilastot julkaistaan arkipäivisin kello 9.00 Eläketurvakeskuksen verkkosivuilla. Mahdollisista poikkeuksista julkistuksen kellonajassa ilmoitetaan erikseen.
Tilastotietokannan tiedot julkaistaan avoimena datana. Tietokannan avointa rajapintaa voi hyödyntää CC BY 4.0-lisenssin puitteissa vapaasti mainitsemalla tilastotietojen lähteeksi Eläketurvakeskuksen.
8.1 Julkistamiskalenteri
Tilaston julkistamisajankohdat ilmoitetaan julkistamiskalenterissa. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan loppuvuodesta.
8.2 Pääsy julkistamiskalenteriin
Tilastojen julkistamiskalenteri
8.3 Käyttäjien käyttöoikeudet
Tilaston tiedot ovat kaikkien käytettävissä, kun ne ovat ilmestyneet ETK:n verkkosivuilla aiemmin ilmoitettuna ajankohtana.
Embargokäytäntö: Journalistin ohjeisiin sitoutuneet mediat voivat tiedustella aineistoja ETK:n viestinnästä.
9. Jakelutiheys
Eläkkeensaajia koskevat tiedot ilmestyvät vuosittain maaliskuussa. Eläkkeelle siirtyneitä koskevat tiedot ilmestyvät kesäkuussa.
Erillinen julkaisu ilmestyy vuosittain syksyllä.
10. Saatavuus ja selkeys
10.1 Lehdistötiedote (Tilastojulkistus)
Tilaston julkistukset sijaitsevat julkaisuarkisto Julkarissa: Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Julkari).
Aiheen lehdistötiedotteet löytyvät tilaston verkkosivulta.
10.2 Julkaisut (laajemmat/muut)
Tilasto Suomen eläkkeensaajista (Julkari)
10.3 Verkkotietokanta
Eläkkeensaajien lukumäärä (PxWeb)
Eläkkeensaajien eläkkeen suuruus (PxWeb)
Eläkkeensaajien väestöosuus (PxWeb)
Ulkomailla asuvat eläkkeensaajat (PxWeb)
Eläkkeelle siirtyneiden lukumäärä (PxWeb)
Eläkkeelle siirtyneiden eläkkeen suuruus (PxWeb)
10.4 Yksikkötason aineistojen saatavuus
Eläketurvakeskus voi poimia rekistereistään tutkimusaineistoja tieteelliseen tutkimukseen. Tietoja luovutetaan noudattaen julkisuus- ja tietosuojalain periaatteita. Rekisteritietoja ei luovuteta pääsääntöisesti kaupalliseen tarkoitukseen. Tieteellisen tutkimuksen tulee olla yksilöity.
Eläketurvakeskuksen rekisteriaineistojen luovuttaminen tieteelliseen tutkimukseen (pdf)
11. Laadunhallinta
11.1 Laadunvarmistus
ETK on sitoutunut Suomen virallisen tilaston laatulupauksen periaatteisiin. Tilastotuotannossa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteereitä, jotka ovat yhteensopivia Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.
11.2 Laadun arviointi
Tilaston laatua arvioidaan useassa eri vaiheessa tilastoprosessin aikana.
12. Relevanssi
12.1 Käyttäjien tarpeet
Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta asiakaskyselyillä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan, ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.
13. Tarkkuus ja luotettavuus
13.1 Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti
Tiedot perustuvat hallinnollisiin rekistereihin. Lähtötiedot ovat yksilötasoisia, ja niiden perusteella maksetaan eläkkeitä.
13.2 Otantavirhe
–
13.3 Muut virhelähteet
Rekisterivedokset poimitaan alkuvuodesta, jolloin osa takautuvista eläkepäätöksistä voi puuttua tilastoaineistosta.
14. Oikea-aikaisuus ja täsmällisyys
14.1 Oikea-aikaisuus
Tilastoaineisto valmistuu useassa osassa, jotka julkaistaan tietojen laatutarkistuksen jälkeen kolmena erillisenä julkistuksena.
Ensimmäinen osa julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden maaliskuussa ja viimeinen syyskuussa.
15. Johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus
15.1 Maantieteellinen vertailukelpoisuus
Tilastossa käytetään kunakin tilastovuonna voimassa olevaa alueluokitusta (kunnat, maakunnnat, hyvinvointialueet).
15.2 Ajallinen vertailukelpoisuus
Tilastoa on tuotettu vuodesta 1981 lähtien. Se on alusta alkaen kuvannut työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä eläkettä saaneiden henkilöiden lukumääriä ja keskieläkkeitä. Kumpaankin eläkejärjestelmään on tänä aikana tehty useita lakimuutoksia, ja tilaston kattavuus on vuosien varrella laajentunut. Tilaston aikasarjat ovat kuitenkin pääpiirteissään vertailukelpoisia.
Aikasarjojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat mm. seuraavat muutokset:
Vuonna 1991 tilastoa täydennettiin lisäämällä työ- ja/tai kansaneläkettä saavien henkilöiden eläkkeisiin SOLITA-eläkkeiden rahamäärät. SOLITA-eläkkeet ovat mukana keskieläkkeissä ja eläkkeiden suuruusjakaumissa. Ne ovat ensisijaisia työ- ja kansaneläkkeeseen nähden, joten lisäys täydentää näiden henkilöiden eläketurvaa olennaisesti.
Vuonna 1996 tilastossa otettiin käyttöön uusi käsite ’omaa eläkettä saava’, joka vastasi aiempaa käsitettä ’oma- ja/tai erityiseläkettä saava’.
Vuoden 2001 alusta lähtien ei enää maksettu kansaneläkkeen pohjaosaa. Muutos ei vaikuttanut eläkkeensaajien kokonaislukumäärään, mutta se siirsi sekä työ- että kansaneläkettä saavia pelkkää työeläkettä saaviin. Pohjaosan poistuminen johtui kansaneläkkeen muuttamisesta työeläkevähenteiseksi vuoden 1996 alussa, kun kansaneläkettä ei enää myönnetty ilman lisäosaa. Ennen 1.1.1996 ilman lisäosaa maksussa olleita kansaneläkkeitä pienennettiin asteittain 5 vuoden ajan. Pohjaosan poistumisen myötä, vuodesta 1996 lähtien, pelkkänä eläkkeensaajan asumis- tai hoitotukena, lapsikorotuksena tai rintamalisänä maksettua kansaneläkettä ei tässä tilastossa ole luettu kansaneläkkeeksi.
Vuodesta 2008 lähtien kansaneläkkeen käsite muuttui siten, että eläkkeensaajan asumis- tai hoitotukea ei enää lueta eläkkeeksi. Ne eivät siten sisälly tämän tilaston eivätkä myöskään Kelan muiden tilastojen eläkkeitä koskeviin lukuihin. Muutos pienensi hieman eläkkeiden keskimääriä.
Vuodesta 2011 lähtien, takuueläkelain tultua voimaan, takuueläkkeen rahamäärä lisättiin työ- ja/tai kansaneläkettä saavien henkilöiden kokonaiseläkkeeseen (ei oma- eikä perhe-eläkkeeseen). Muutos kasvatti kokonaiseläkkeiden keskimääriä.
Tilastovuodesta 2020 lähtien nollan euron suuruiset perhe-eläkkeet (leskeneläke ja lapseneläke) eivät enää sisälly tilaston lukuihin. Muutos vaikuttaa perhe-eläkettä saavien lukumääriin ja keskimääräiseen eläkkeen tasoon. Maksettavan perhe-eläkkeen määrään vaikuttavat lesken oma työeläke (tai laskennallinen karttunut työeläke) sekä liikenne- ja tapaturmavakuutuksen mukaiset etuudet. Niiden huomioon ottaminen voi johtaa nollan suuruiseen perhe-eläkkeeseen.
15.3 Yhtenäisyys yli tilastoalueiden
Erot käsitteiden määrittelyissä vaikeuttavat vertailua muiden samaa tilastoaluetta koskevien tilastojen kanssa.
Tämä tilasto sisältää vain lakisääteiset eläkkeet, joihin eivät kuulu esim. vapaaehtoiset lisäeläkevakuutukset.
15.4 Sisäinen yhtenäisyys
Tilaston työeläkkeitä koskevat tiedot ovat yhteneväisiä ETK:n tuottaman Suomen työeläkkeensaajat -tilaston tietojen kanssa.
Kansaneläkkeitä koskevat tiedot poikkeavat Kelan eläketilastosta käsitteen ’eläkkeelle siirtynyt’ osalta. Kelan tilastoissa käytetään käsitettä ’alkanut eläke’.
16. Kustannukset ja vastausrasite
Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Eläketurvakeskuksen ja Kelan varoista.
17. Tietojen revisoituminen
–
18. Tilastoprosessi
18.1 Lähdeaineistot
Tilasto perustuu Eläketurvakeskuksen ja Kelan rekistereihin.
18.2 Tiedonkeruun tiheys
–
18.3 Tiedonkeruumenetelmä
Hallinnolliset rekisterit.
18.4 Aineiston/datan validointi
ETK:n tuotantoprosessien mukaiset tarkistukset tehdään tilastotuotannon eri vaiheissa. Lisäksi tuloksia peilataan lakimuutoksiin ja aiempien tilastovuosien tietoihin.
18.5 Tiedon käsittely
Yhdistetään ETK:n ja Kelan rekistereistä poimitut henkilötasoiset eläketiedot. Jatkokäsittelyssä muodostetaan summatason tiedot ja tehdään tilastotaulukot.