Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2017

Laatuseloste: Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2017

Tilasto Suomen eläkkeensaajista tuotetaan Eläketurvakeskuksen (ETK) suunnitteluosaston tilastoyksikössä yhteistyössä Kelan tieto- ja viestintäyksikön tilasto- ja tietovarastoryhmän kanssa.

Sekä Eläketurvakeskukselle että Kelalle on säädetty velvollisuus laatia tilastoja. Laissa Eläketurvakeskuksesta todetaan ETK:n tehtäväksi harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilastotoimintaa. ETK:ssa tilastojen tuottamisesta vastaa suunnitteluosasto. Samoin laissa Kansaneläkelaitoksesta todetaan, että Kelan tehtävänä on laatia tilastoja, arvioita ja ennusteita.

Tilaston tuottaminen rahoitetaan vuosittain Eläketurvakeskuksen ja Kelan varoista.

Tilastotietojen relevanssi

Suomen lakisääteinen eläketurva koostuu pääpiirteissään kahdesta lakisääteisestä eläkejärjestelmästä, työ- ja kansaneläkejärjestelmästä. Tilasto Suomen eläkkeensaajista antaa kattavan kokonaiskuvan Suomen työ- ja kansaneläkejärjestelmän maksamista eläkkeistä. Se kokoaa henkilön eri tahoilta saamat eläkkeet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tilasto on lakisääteisen eläketurvan osalta lähes tyhjentävä.

Työeläkkeitä hoitavat yksityisellä sektorilla työeläkeyhtiöt, -säätiöt ja -kassat sekä julkisella sektorilla pääasiassa Keva. Eläketurvakeskus toimii työeläkejärjestelmän keskuksena ja kerää mm. työeläkeasioiden hoidon edellyttämät tiedot sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten. Kansaneläkejärjestelmää hoitaa Kela.

Lakisääteistä eläketurvaa ovat myös liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien sekä sotilasvamma- ja sotilastapaturmalakien mukaiset eläkkeiksi luokiteltavat SOLITA-korvaukset, ns. SOLITA-eläkkeet. Näistä tilaston luvuissa ovat mukana ainoastaan työ- tai kansaneläkkeen kanssa samanaikaisesti SOLITA-eläkettä saavat. Pelkkää SOLITA-eläkettä saavat henkilöt eivät sisälly tilastoon. Liikennevakuutuskeskus ja Tapaturmavakuutuskeskus keräävät tilastointia varten tarvittavat tiedot liikenne- ja tapaturmavakuutuslaitoksilta.

1.3.2011 tuli voimaan Laki takuueläkkeestä. Se turvaa Suomessa asuvalle henkilölle vähimmäiseläkkeen. Takuueläkettä saavista ovat tässä tilastossa mukana ainoastaan työ- tai kansaneläkkeen kanssa samanaikaisesti takuueläkettä saavat. Pelkkää takuueläkettä saavat henkilöt eivät sisälly tilastoon. Takuueläkkeen maksamisesta huolehtii Kela.

Lakisääteisten eläkkeiden lisäksi tilastossa on mukana myös työnantajan kustantama vapaaehtoinen rekisteröity lisäeläketurva. Sen sijaan työnantajan kustantama vapaaehtoinen rekisteröimätön lisäeläketurva tai henkilöiden itsensä kustantama vapaaehtoinen eläketurva eivät sisälly tämän tilaston lukuihin.

Tilasto sisältää lukumäärä-, keskieläke- ja eläkkeiden suuruusjakaumatietoja vuoden lopussa eläkettä saaneista sekä vuoden aikana eläkkeelle siirtyneistä henkilöistä.

Tilastossa käytetään seuraavia luokituksia: eläkejärjestelmä, eläkelaji, eläkkeensaajan sukupuoli ja ikä, eläkkeen suuruus, alue, kansalaisuus sekä sairausryhmä (työkyvyttömyyseläkkeissä).

Tilasto on tarkoitettu sosiaaliturvan päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille ja eläkealan ammattihenkilöille. Tiedot kiinnostanevat myös tiedotusvälineitä, eläkeläisjärjestöjä ja muita aihealueesta tietoa tarvitsevia. Suomen eläkkeensaajista ei ole muualta saatavissa näin kattavaa tilastotietoa.

Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

Tilaston tiedot perustuvat kokonaisaineistoon Kelan ja työeläkejärjestelmän maksamista eläkkeistä ja niiden saajista. Tilaston tiedot muodostetaan yhteistilastotietovarastosta (eläkkeensaajat) ja eläkkeelle siirtyneiden tilastorekisteristä (eläkkeelle siirtyneet).

Yhteistilastotietovarastossa on tiedot kaikista vuoden viimeisenä päivänä eläkettä työ- tai kansaneläkejärjestelmästä saaneista henkilöistä sekä vuotuisesta eläkemenosta. Eläkkeelle siirtyneiden tilastorekisterissä on tiedot kaikista vuoden aikana alkaneista eläkkeistä. ETK ja Kela ylläpitävät yhdessä näitä tilastorekistereitä.

Yhteistilastotietovarastoon on koottu ETK:n perustilastorekisteristä tiedot työeläkkeistä (ml. valtion vanhat työeläkkeet) ja Kelan eläke-etuuskannan tilastointirekisteristä Kelan etuudet (ml. takuueläkkeet). Kelan eläketietokannasta saadaan sotilasvamma- ja sotilastapaturmaeläkkeet sekä ns. vanhojen sääntöjen mukaiset työeläkkeet (pl. valtion vanhat työeläkkeet). Liikennevakuutuskeskuksen ja Tapaturmavakuutuskeskuksen vuosittain lähettämästä aineistosta saadaan liikenne- ja tapaturmavakuutuslain mukaiset eläkkeet.

Eläkkeelle siirtyneiden tilastorekisterin tiedot on koottu ETK:n eläkerekisteristä ja Kelan eläkkeiden tilastorekistereistä.

ETK:n perustilastorekisterin tiedot saadaan ETK:n eläkerekisteristä, mihin tiedot välittyvät työeläkelaitoksista, joissa eläkepäätökset tehdään. Eläkerekisteriä hoitaa eläkevakuuttajien ja ETK:n yhteisesti omistama Arek Oy. ETK:n rekisteripalveluosasto vastaa eläkerekisterin sisällöstä. Eläkerekisterin käsittelyjärjestelmät sisältävät luvallisuus- ja loogisuustarkistuksia, joissa ohjelma vaatii korjaamaan tai tarkistamaan tiedot. Virheilmoitukset voivat olla myös huomautuksia, jotka eivät estä päätöksen rekisteröitymistä.

Kelan tilastorekisterien tiedot perustuvat Kelan toimistoissa sekä keskushallinnossa tehtäviin eläkepäätöksiin. Kelan eläketietokannasta otettavat yhteistilaston tiedot ovat muiden Kelalle toimittamia tietoja.

Kelassa eläkkeiden käsittelyjärjestelmät on tehty ensisijaisesti eläkkeiden maksamista varten. Virheiden syntymistä pyritään ehkäisemään tiiviillä yhteistyöllä etuuksista ja tilastoista vastaavien asiantuntijoiden välillä.

Tilastossa havaitut virheet korjataan verkkopalvelussa välittömästi. Painettuihin jakamattomiin julkaisuihin liitetään korjaussivu. Isoista virheistä laaditaan erillinen tiedote julkaisun jo aiemmin saaneille.

Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto Suomen eläkkeensaajista julkaistaan kerran vuodessa. Tilaston julkistamisajankohta ilmoitetaan julkistamiskalenterissa ETK:n kotisivuilla osoitteessa www.etk.fi/tilastot ja Kelan kotisivuilla osoitteessa www.kela.fi/tilastot. Tilastossa esitettävät tiedot ovat lopullisia tietoja.

Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastoa on tuotettu vuodesta 1981 lähtien. Se on alusta alkaen kuvannut työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä eläkettä saaneiden henkilöiden lukumääriä ja keskieläkkeitä. Tilastoon on lisätty vuonna 2001 tietoja eläkkeelle siirtyneistä. Kumpaankin eläkejärjestelmään on tänä aikana tehty useita lakimuutoksia ja tilaston kattavuus on vuosien varrella laajentunut. Tilaston aikasarjat ovat pääpiirteissään vertailukelpoisia.

Aikasarjojen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat mm. seuraavat muutokset:

• Vuonna 1991 tilastoa täydennettiin lisäämällä työ- ja/tai kansaneläkettä saavien henkilöiden eläkkeisiin SOLITA-eläkkeiden rahamäärät. SOLITA-eläkkeet ovat mukana keskieläkkeissä ja eläkkeiden suuruusjakaumissa. Ne ovat ensisijaisia työ- ja kansaneläkkeeseen nähden, joten lisäys täydentää näiden henkilöiden eläketurvaa olennaisesti.
• Vuonna 1996 tilastossa otettiin käyttöön uusi käsite ’omaa eläkettä saavat’, joka vastasi aiempaa käsitettä ’oma- ja/tai erityiseläkettä saavat’.
• Vuoden 2001 alusta lähtien ei enää maksettu kansaneläkkeen pohjaosaa. Muutos ei vaikuttanut eläkkeensaajien kokonaislukumäärään, mutta se siirsi sekä työ- että kansaneläkettä saavia pelkkää työeläkettä saaviin. Pohjaosan poistuminen johtui kansaneläkkeen muuttamisesta työeläkevähenteiseksi vuoden 1996 alussa, kun kansaneläkettä ei enää myönnetty ilman lisäosaa. Ennen 1.1.1996 ilman lisäosaa maksussa olleita kansaneläkkeitä pienennettiin asteittain 5 vuoden ajan. Pohjaosan poistumisen myötä, vuodesta 1996 lähtien, pelkkänä eläkkeensaajan asumis- tai hoitotukena, lapsikorotuksena tai rintamalisänä maksettua kansaneläkettä ei tässä tilastossa ole luettu kansaneläkkeeksi.
• Vuodesta 2008 lähtien kansaneläkkeen käsite muuttui siten, että eläkkeensaajan asumis- tai hoitotukea ei enää lueta eläkkeeksi. Ne eivät siten sisälly tämän tilaston eivätkä myöskään Kelan muiden tilastojen eläkkeitä koskeviin lukuihin. Muutos pienensi hieman eläkkeiden keskimääriä.
• Vuodesta 2011 lähtien, takuueläkelain tultua voimaan, takuueläkkeen rahamäärä lisättiin työ- ja/tai kansaneläkettä saavien henkilöiden kokonaiseläkkeeseen (ei oma- eikä perhe-eläkkeeseen). Muutos kasvatti kokonaiseläkkeiden keskimääriä.

Käsitteet ja määritelmät on esitetty tilaston kotisivulla osoitteessa www.etk.fi/tilastot. Ne on kerrottu myös kunkin vuoden tilastojulkaisussa kyseisen tilastovuoden osalta. Tilastolukujen tulkintaan vaikuttavia lainsäädännön muutoksia on koottu vuosijulkaisun liitteeksi.

Tilastossa käytetään yleisiä standardiluokituksia, esim. alue- ja tautiluokitukset (ICD-10).

Tilaston työeläkkeitä koskevat tiedot ovat yhteneväisiä ETK:n tuottaman ’Suomen työeläkkeensaajat ja vakuutetut’ -tilaston tietojen kanssa.

Kansaneläkkeitä koskevat tiedot poikkeavat Kelan eläketilastosta käsitteen ’eläkkeelle siirtynyt’ osalta. Kelan tilastoissa käytetään käsitettä ’alkanut eläke’.

Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilaston tiedot julkaistaan ETK:n verkkosivuilla (www.etk.fi/tilastot) sekä ETK:n tilastotietokannassa (tilastot.etk.fi) ja Kelan tilastotietokanta Kelastossa (www.kela.fi/kelasto). Tilastosta tuotetaan vuosittain julkaisu Tilasto Suomen eläkkeensaajista, joka on saatavilla ETK:n verkkosivuilla osoitteessa www.etk.fi/julkaisut.

Tilaston kuvaus on esitetty ETK:n internetsivuilla osoitteessa www.etk.fi > tilastot.

Lisätietoja tilastosta antavat ETK:n tilastopalvelu tilastot(at)etk.fi sekä Kelan tilastotietopalvelu tilastot(at)kela.fi.

Aiheesta muualla:

• Kela