Työeläkekuntoutus
Marjon testejä kuntoutuksen verkkojulkaisuksi.
Tilasto sisältää tietoja työeläkelaitosten järjestämästä ammatillisesta kuntoutuksesta. Tilasto kattaa koko työeläkealan kuntoutuksen.
Otsikko (perusfaktat)
- Vuonna 2024 työeläkekuntoutujia oli 11 800. Kuntoutujien määrä väheni 12 prosenttia edellisvuodesta. Reilu puolet kuntoutujista oli naisia.
- Kuntoutuksen kokonaiskustannukset olivat 138 miljoonaa euroa ja ne vähenivät 10 prosenttia.
- Toimeentulokorvauksia maksettiin kaikkiaan 121 miljoonaa euroa. Toimeentulokorvaukset sisältävät kuntoutusrahan, kuntoutuskorotuksen ja kuntoutusavustuksen.
- Kuntoutustoimenpidekustannukset olivat vajaat 18 miljoonaa euroa. Tällaisia ovat mm. kuntoutussuunnitelmaa varten tehtyjen selvitysten kustannukset ja opiskeluun tai matkoihin liittyvät kulut.
- Vuonna 2024 kuntoutuksen päätti 4 700 henkilöä. Heistä 65 prosenttia palasi töihin ja 6 prosenttia siirtyi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Lähes joka kymmenes kuntoutuja jäi työttömäksi ja pieni osa jatkoi opiskeluja kuntoutuksen jälkeen. Kuntoutuksen keskeyttäneitä oli 13 prosenttia.
Tästä alkaa varsinainen verkkojulkaisu, johon digi-julkaisun sisältö viedään.
Kuntoutujat
Vuoden 2024 aikana työeläkekuntoutujia oli 11 800. Kuntoutujien lukumäärä väheni edellisestä vuodesta yli 1 600 henkilöllä. Tämä oli kolmas peräkkäinen vuosi, kun kuntoutujien määrä laski selvästi.
Kuntoutujista lähes 8 400 (71 %) oli hakenut kuntoutusta itse ja 3 500 (29 %) oli saanut oikeuden työeläkekuntoutukseen työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä. Suurin osa kuntoutujista, 9 000 (76 %), oli työelämässä aloittaessaan kuntoutuksen. Kuntoutujista hieman yli puolet (51 %) oli naisia.
Kuntoutujien keski-ikä 47 vuotta
Vuonna 2024 työeläkekuntoutujista 9 300, eli 78 prosenttia tuli yksityiseltä sektorilta. Kuntoutujien määrä laski selvästi edellisvuodesta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Laskua oli kaikissa ikäryhmissä.
Kuntoutujien keski-ikä oli edellisvuosien tapaan 47 vuotta. Keski-ikä on noussut jonkin verran 1990-luvulta, jolloin se oli 42 vuotta. Erityisesti 55 vuotta täyttäneiden kuntoutujien osuus on kasvanut. Nykyään yli neljännes kuntoutujista on vähintään 55 vuotta.
Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneet olivat keskimäärin vanhempia keski-iän ollessa 49 vuotta. Heistä puolet oli vähintään 50-vuotiaita. Kuntoutusta itse hakeneista kolme viidesta oli puolestaan alle 50-vuotiaita.
Työeläkekuntoutujat iän ja kuntoutukseen hakeutumisen mukaan vuonna 2024
| Ikäryhmä | Kuntoutusta itse hakeneet | Työkyvyttömyyseläkepäätöksen yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneet | Kaikki | Ikäryhmän osuus, % |
|---|---|---|---|---|
| Alle 35 | 1 200 | 400 | 1 500 | 13 |
| 35–44 | 2 400 | 800 | 3 200 | 27 |
| 45–54 | 2 800 | 1 200 | 4 000 | 34 |
| 55–64 | 2 000 | 1 100 | 3 100 | 27 |
| Kaikki | 8 400 | 3 500 | 11 800 | 100 |
Tuki- ja liikuntaelinten sairaus kuntoutujien yleisin diagnoosi
Vuonna 2024 kuntoutujista 45 prosentilla oli jokin tuki- ja liikuntaelinten sairaus ja 26 prosentilla oli mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriö.
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat alusta asti olleet kuntoutujien yleisin diagnoosi. Mielenterveyssairauksien osuus kasvoi 2010-luvulla, mutta kasvu pysähtyi 2020-luvulle tultaessa.
Naisilla mielenterveyssairaus oli kuntoutukseen hakeutumisen syynä 34 prosentilla kun taas miehillä vastaava osuus oli 18 prosenttia vuonna 2024.
Mielenterveyssyyt olivat keskimääräistä yleisempiä työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneilla kuntoutujilla. Mielenterveyssyyt korostuivat myös nuoremmilla. Alle 35-vuotiailla ne olivat yleisempiä kuin tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
(Staattinen kuvio)
(Staattinen kuvio)
Kuntoutustoimenpiteet
Työeläkekuntoutus voi sisältää selvityksen, jota käytetään kuntoutussuunnitelman laatimisen apuna. Kuntoutus toteutetaan ensisijaisesti työpaikalla työkokeiluna. Kuntoutus voi sisältää myös uudelleenkoulutusta, työhönvalmennusta tai elinkeinotukea.
Vuonna 2024 työeläkelaitosten järjestämänä toteutettiin yhteensä kaikkiaan 16 600 kuntoutustoimenpidettä. Kuntoutustoimenpiteistä 41 prosenttia oli selvityksiä. Sekä työpaikkakuntoutusten että koulutusten osuus oli 29 prosenttia. Muun kuntoutuksen osuus jäi alle prosenttiin.
Työkokeilun avulla kuntoutuja voi palata omaan työpaikkaansa entisiin tai uusiin tehtäviin. Vaihtoehtoisesti kuntoutuja voi kokeilla työhön paluuta kokonaan toisella työnantajalla.
Uudella työnantajalla toteutettuja työkokeiluja oli 15 prosenttia kuntoutustoimenpiteistä. Työkokeiluja omaan työhön omalle työnantajalle oli 8 prosenttia ja toisessa tehtävässä omalla työnantajalla toteutettujen työkokeilujen osuus oli 5 prosenttia. Työhönvalmennuksia kaikista toimenpiteistä oli vain 2 prosenttia.
Vuoden 2024 aikana 11 700 kuntoutujaa osallistui ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteisiin. Heistä joka kolmas sai useampaa eri kuntoutustoimenpidettä. Lähes 60 prosenttia kuntoutujista hyödynsi uravalmentajan ohjausta tai muuta palveluntuottajan selvitystä kuntoutussuunnitelman tekemisessä.
Koulutukseen ja työpaikkakuntoutukseen osallistuneiden osuus oli samalla tasolla, noin 40 prosentissa. Muun kuntoutuksen, lähinnä elinkeinotuen käyttö, oli vähäistä.
Koulutus yleisempää kuntoutusta itse hakeneilla
Kuntoutusta itse hakeneilla koulutus oli yleisempää ja selvitysten käyttö vähäisempää verrattuna työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneisiin.Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneilla ei useimmiten ollut kuntoutussuunnitelmaa valmiina, koska tarkoituksena oli alun perin päästä eläkkeelle. Tämän vuoksi he tarvitsivat muita useammin erilaisia selvityksiä kuntoutussuunnitelman laatimisen tueksi.
Yli 55-vuotiaat kuntoutuivat useimmiten työpaikalla
Iältään vanhimpien kuntoutus toteutettiin useimmin työpaikkakuntoutuksena. Yli puolet 55 vuotta täyttäneistä kuntoutujista osallistui työkokeiluun vuoden 2024 aikana.
Nuoremmilla kuntoutujilla koulutus oli suositumpaa. Joka toisella alle 45-vuotiaista kuntoutus sisälsi koulutusta. 55 vuotta täyttäneistä puolestaan vain yksi viidestä osallistui koulutukseen vuoden 2024 aikana.
Huom! Kaikki kuviot tehtävä manuaalisesti.
Kuntoutuskustannukset vuonna 2024
Vuonna 2024 työeläkejärjestelmän kuntoutuskustannukset olivat 138 miljoonaa euroa. Miesten osuus oli 80 miljoonaa euroa ja naisten osuus 58 miljoonaa euroa. Kustannukset vähenivät edellisvuodesta 10 prosenttia. Reaalinen lasku kustannuksissa oli 12 prosenttia.
Kustannuksista toimeentulokorvauksia oli 121 miljoonaa euroa (87 %) ja toimenpidekustannuksia oli vajaat 18 miljoonaa euroa (13 %). Toimeentulokorvauksiin sisältyvät kuntoutusraha, kuntoutuskorotus ja kuntoutusavustus. Toimenpidekustannukset koostuvat kuntoutuksesta aiheutuneista muista kuluista, kuten selvityksiin, opiskeluun tai matkoihin liittyvistä kustannuksista.
Keskimääräinen toimeentulokorvaus 2 316 €/kk
Vuonna 2024 kuntoutuksen ajalta maksettiin toimeentulokorvausta 8 200 kuntoutujalle (69 %). Keskimääräinen korvaus oli 2 316 euroa kuukaudessa, miehillä 2 684 euroa ja naisilla 1 939 euroa. Sukupuolten välinen ero toimeentulokorvauksessa johtuu pääosin miesten keskimäärin korkeammasta ansiotasosta.
Korkeimmat kuntoutuskustannukset alle 45-vuotiailla
Keskimääräiset kuntoutuskustannukset olivat korkeimmat alle 45-vuotiailla. Tässä ikäryhmässä kuntoutus toteutui usein koulutuksena, mikä on kalleinta johtuen koulutusten pituuksista. Pienimmät kustannukset olivat 55 vuotta täyttäneillä. Heidän kuntoutuksensa järjestyi muita useammin alhaisin kustannuksin työpaikalla.
Kuntoutuskustannukset ikäryhmittäin vuonna 2024
| Ikäryhmä | Toimenpidekustannukset, milj. € | Kuntoutusajan toimeentulokorvaukset, milj. € | Kokonaiskustannukset, milj. € | Keskimääräiset kuntoutuskustannukset/kuntoutuja, € |
|---|---|---|---|---|
| Alle 45 | 7 | 61 | 68 | 14 380 |
| 45–54 | 6 | 40 | 46 | 11 500 |
| 55–64 | 4 | 20 | 25 | 7 900 |
| Kaikki | 18 | 121 | 138 | 11 690 |
Suurin osa toimenpidekustannuksista kului selvityksiin
Vuonna 2024 kuntoutustoimenpidekustannukset olivat 18 miljoonaa euroa. Niistä erilaisiin selvityksiin käytettiin 12 miljoonaa euroa (69 %). Koulutusten toimenpidekustannukset olivat 5 miljoonaa euroa (26 %) ja työpaikkakuntoutuksen kustannukset 0,7 miljoonaa euroa (4 %).
Vuonna 2024 päättyneiden kuntoutusten kustannukset
Vuonna 2024 päättyneiden kuntoutusten kokonaiskustannukset olivat 143 miljoonaa euroa. Summaan sisältyvät kustannukset koko kuntoutuksen ajalta, eli myös aikaisemmilta vuosilta, mikäli kuntoutus on jakautunut useamman vuodelle. Kustannuksista toimeentulokorvausten osuus oli 135 miljoonaa euroa eli 94 prosenttia. Päättyneitä kuntoutuksia oli kaikkiaan 5 800, joista pelkästään selvitys oli tehty 1 100 kuntoutujalle.
Koulutus kuntoutusmuotona kallein
Työpaikoilla toteutetut kuntoutukset ovat kustannuksiltaan alhaisimpia. Työkokeilu kestää yleensä muutaman kuukauden. Vuonna 2024 työpaikkakuntoutuksia päättyi noin 2 300 ja niiden kokonaiskustannukset olivat keskimäärin 10 300 euroa/henkilö
Koulutuksen päätti lähes 1 600 kuntoutujaa ja koulutusten kokonaiskustannukset olivat keskimäärin 59 200 euroa/henkilö. Koulutus on kuntoutusmuotona kalleinta sen pituuden takia. Koulutuksen kesto vaihtelee muutaman kuukauden kurssista pidempikestoiseen, jopa nelivuotiseen koulutukseen. Näin ollen koulutusten aikana toimeentulokorvauksia voidaan maksaa kuntoutujalle useamman vuoden ajan.
Kuntoutuksen päättäneistä 1 100 henkilölle oli tehty ainoastaan selvitys. Selvityksen keskimääräinen kustannus oli 10 200 euroa/henkilö. Selvitysten kesto vaihtelee muutamasta päivästä pariin kuukauteen, mikä vaikuttaa kustannuksiin. Selvityksen ajalta ei pääsääntöisesti makseta toimeentulokorvausta.
Vuonna 2024 päättyneiden kuntoutusten kustannukset pääasiallisen kuntoutustoimenpiteen mukaan, €
| Kuntoutustoimenpide | Kuntoutustoimenpiteen keskimääräiset kustannukset sisältäen toimenpidekustannukset ja toimeentulokorvauksen |
|---|---|
| Selvitys | 10 200 |
| Työpaikkakuntoutus | 10 300 |
| Koulutus | 59 200 |
| Muu kuntoutus | 9 600 |
Kuntoutuksen keskimääräinen kokonaiskustannus
Vuonna 2024 kuntoutuksen päättäneistä työmarkkinoille palasi 3 500 henkilöä. Heillä kuntoutuksen keskimääräinen kustannus oli 35 250 euroa. Kaikkien vuonna 2024 päättyneiden kuntoutusten keskimääräinen kustannus oli 30 600 euroa.
Työmarkkinoille palanneilla henkilöillä tarkoitetaan tässä kuntoutujia, jotka työllistyivät, olivat työnhakijoina tai jatkoivat opiskelua heti kuntoutuksen jälkeen.
Vuonna 2024 kuntoutuksen päätti 4 700 henkilöä. Heistä 65 prosenttia palasi työhön. Työhön palanneisiin sisältyvät myös henkilöt, jotka jatkoivat työssä työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla kuntoutuksen päättyessä.
Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 6 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 5 prosenttia kuntoutuksen päättäneistä. Osuudet ovat pysyneet samalla tasolla useamman vuoden ajan.
Suoraan työelämästä kuntoutukseen tulleet palasivat kuntoutuksen jälkeen useammin töihin ja siirtyivät selvästi harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle verrattuna kuntoutustuelta kuntoutukseen päätyneisiin.
Tiedot perustuvat henkilön omaan ilmoitukseen kuntoutuksen jälkeisestä tilanteesta.
Kuntoutusta itse hakeneista 70 prosenttia palasi töihin
Vuonna 2024 kuntoutuksen päättäneistä 3 400 oli hakenut kuntoutusta itse ja 1 300 oli saanut oikeuden kuntoutukseen työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä.
Kuntoutusta itse hakeneista 70 prosenttia palasi kuntoutuksen jälkeen töihin ja 4 prosenttia jäi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle kuntoutuksen päätyttyä. Kuntoutus keskeytyi 12 prosentilla.
Työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneista 52 prosenttia palasi töihin ja 11 prosenttia jäi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle kuntoutuksen päättyessä. Tässä ryhmässä 16 prosenttia keskeytti kuntoutuksen.
Valtaosa kuntoutukseen itse hakeneista oli työssä juuri ennen kuntoutusta, kun taas työkyvyttömyyseläkeratkaisun yhteydessä kuntoutusoikeuden saaneista puolella kuntoutusta edelsi määräaikainen työkyvyttömyyseläke.
Joka kymmenes kuntoutuja jäi työttömäksi ja pieni osa jatkoi opiskeluja kuntoutuksen jälkeen.
Työhön paluu ikäryhmittäin ja eri sairausryhmissä
Vuonna 2024 kuntoutuksen päättäneistä alle 45-vuotiaista 70 prosenttia palasi kuntoutuksen jälkeen työhön ja 7 prosenttia jäi työttömäksi. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 4 prosenttia. 55 vuotta täyttäneillä työmarkkinoille palanneiden osuus oli pienempi ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyineiden osuus suurempi kuin nuoremmilla. Kuntoutuksen keskeyttäneiden osuuksissa ei ollut merkittäviä eroja ikäryhmien välillä.
Vuonna 2024 tuki- ja liikuntaelinten sairaus oli kahdella viidestä kuntoutuksen päättäneestä. Heistä 70 prosenttia palasi työmarkkinoille kuntoutuksen päättyessä ja 4 prosenttia jäi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveyssyistä kuntoutuksessa olleista työssä jatkoi pienempi osuus, vajaat 60 prosenttia ja 8 prosenttia jäi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveyskuntoutujat keskeyttivät kuntoutuksen jonkin verran muita useammin.
Huom! Kaikki kuviot tehtävä manuaalisesti.
Tänne kuntoutuksen päättäneiden seurannan tekstit ja kuviot. Kaikki kuviot tehtävä manuaalisesti.
Yrittäjät kuntoutujina
UUSI TESTIKUVIO
Kuntoutuspäätökset
UUSI TESTIKUVIO
UUSI TESTIKUVIO
UUSI TESTIKUVIO
UUSI TESTIKUVIO
Tänne kuntoutusoikeuden käyttäneiden osuus-osion tekstit ja kuviot. Kaikki kuviot tehtävä manuaalisesti.
Tähän loppuu verkkojulkaisun kuviotestit. Alla muita testikuvioita.
(Päivitetty 20.5.2025)
Tilaston taulukot ja kuviot:
Lue lisää:
Tietoa tilastopalvelusta:
Tuottaja: Eläketurvakeskus
Tilaston kotisivu: Työeläkekuntoutus
Aihealue: Sosiaaliturva, Työeläkekuntoutus
Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT): Ei
Kuvaus
Tilasto sisältää tietoa työeläkelakien mukaisesta ammatillisesta kuntoutuksesta.
Tietosisältö
Tilastossa on tietoa kuntoutuspäätöksistä kuntoutujista, kuntoutustoimenpiteistä, kustannuksista ja päättyneistä kuntoutusohjelmista.
Käytetyt luokitukset
Tiedot on luokiteltu kuntoutujan iän, sukupuolen, kuntoutustaustan, diagnoosin ja sektorin mukaan.
Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde
Tiedot kuntoutustilastoon saadaan suoraan työeläkelaitoksilta sekä Eläketurvakeskuksen rekistereistä. Työeläkelaitoksilta kerättäviä tietoja ovat kuntoutustausta, kuntoutustoimenpiteet, kuntoutustoimenpidekustannukset ja kuntoutusohjelman päättymissyy.
Päivitystiheys
Tiedot päivitetään kerran vuodessa.
Valmistumis- tai julkistamisaika
Tarkempi aika on ilmoitettu Julkistamiskalenterissa.
Aikasarja
Ensimmäiset kuntoutustiedot ovat vuodelta 1992.
Asiasanat
Työeläkekuntoutus, kuntoutustoimenpide, kuntoutuskustannus, kuntoutuspäätös