Historia

Vanhuksia alkaa olla yhä enemmän, myös kaupungeissa. Siksi kauan kestäneet vaatimukset yleisestä työeläkkeestä kiihtyvät 1960-lukua lähestyttäessä.

Tämän kiihtymisvaiheen tärkein ilmentymä oli syksystä 1956 toimintansa aloittaneen eläkekomitean mietintö 1960. Työeläketurvan suuntaviivat määrittäneessä asiakirjassa eläketurvakeskus mainittiin tiettävästi ensimmäisen kerran, vielä pienellä alkukirjaimella kirjoitettuna: eläketurvakeskus.

Kesällä 1961 hyväksytyssä työntekijän eläkelaki (TEL) 14. pykälän mukaan mm. yhteisten rekisterien pitäminen, eläkelaitosten yhteistoimintaa edellyttävät tehtävät, luottovakuutuksen antaminen.

Eläketurvakeskuksen tehtävät määriteltiin tarkoituksella väljästi, kun järjestelmästäkin oli päätetty tehdä hajautettu. ETK kuitenkin ainoa etukäteen suunniteltu osa työeläkettä.

5.10.1961 lähtien Eläketurvakeskus muuttuu suunnitelmista todellisuudeksi. Aiemmin oli jo muodostettu edustajisto ja hallitus.

ETK:n hallinnossa mukana alusta lähtien työmarkkinoiden etujärjestöt, kun eläkeyhtiöihin ne tulivat vasta 15 vuotta myöhemmin.

Työntekijöiden määrä yksi eli toimitusjohtaja. Hänellä oli jo kokemusta aikansa tietotekniikasta. Lisäksi hän oli kirjoittanut ja puhunut toimivamman eläketurvan tarpeesta jo ollessaan Kansaneläkelaitoksessa. Samoin ETK:n kansainväliset yhteydet alkoivat hänen suhteidensa ja kokemuksensa kautta.

Eläketurva ja eläke-edut laajenevat vauhdilla: MYEL, YEL ja työttömyyseläke ja aiemmin oli tullut jo perhe-eläke (1967). Työeläkkeet ovat keskimäärin juuri kasvaneet kansaneläkettä suuremmiksi.

Työeläke-edut saivat vauhtia eläkesodista – järjestelmäkilpailusta.

ETK:een perustetaan 1971 oma Henkilökuntayhdistys.

Edustajistossa päätettiin rakentaa oma toimitalo, johon tulisi tilat myös työeläkealan palveluyhtiöille Tietokonepalvelu Oy TKP:lle.

Henkilöstöä vähän yli 200.

Tiedotuspäällikkö Yrjö Larmola luonnehti Eläketurvakeskusta aikuiseksi, mutta vielä varsin tuntemattomaksi kansalaisille.

Silti valtaosa eläkehakemuksista tulee ETK:een laajan pankkien kanssa tehdyn yhteistyön kautta. Miljoonan eläkeläisen Suomi on vielä henkilökohtaisen palvelun maa.

Ammatilliset eläkeiät vaimenevat kansan vaatimuksissa ja käytännössä kääntyvät yksilöllisiksi eduiksi: varhaiseläkkeiksi ja työttömyyseläkkeen ikärajaksi 55.

Henkilömäärä liki 400 ja kasvaa, mutta tietokonepäätteitä vielä alle 50. Automaatiotyöryhmä 1981 valmisteli tietokoneistumisen ETK:n henkilöstön työhön tuottamia muutoksia.

Tilanahtauden takia osa joutuu pian taas työhön oman konttorin ulkopuolelle.

Luottovakuutus lopetetaan ja toiminto siirretään muualle.

Työttömyyseläke marginaalista tärkeäksi eläke-eduksi, mikä nostaa voimakkaasti eläkekustannuksia. Etuuden ikärajaksi taas 60 vuotta.

Halpenevan markan Suomessa työeläkkeissä myös sisäistä devalvaatiota, kun työntekijöille osa eläkemaksusta 1993 alusta. Samoin maksettavia etuuksia hillitään indeksimuutoksin ja pohjaosan poistolla.

Henkilöstöä vajaa 400, jonka työhyvinvointia aletaan 1990 lähtien kartoittaa pian säännöllisiksi muuttuvilla ilmapiiritutkimuksilla.

Koska työeläkejärjestelmä on kypsynyt täysi-ikäiseksi ja kaikilla voi olla 40 vuoden tavoitekertymä, rekisteröidyt lisäturvat sulkeutuvat ETK:ssakin 2001 alusta.

Tietojärjestelmät saatiin uudistettua ennen vuosituhannen vaihdetta, mutta IT-muutokset eivät päättyneet, kun Suomessa siirrytään euroon ja perustetaan AREK Oy työeläkejärjestelmän yhteisiä IT-tarpeita varten.

Ainutlaatuinen takautuva korvaus pohjaosan poistosta voimaan 2003 lähtien.

Etujärjestöt tekivät periaatesopimuksen marraskuussa 2001 työeläkkeiden kehittämisestä.

Koko työeläkejärjestelmän näkyvimmäksi käyntikortiksi kansalaisille ETK:n ylläpitämä Työeläke.fi ja asiantuntijoille Työeläkelakipalvelu.

Matti Uimosen 27-vuotinen kausi toimitusjohtajana päättyy. Jukka Rantalasta toimitusjohtaja.

ETK:ssa 2005 työeläkeuudistuksen valmistelu ja ulkomaanpalvelujen kasvattavat vielä henkilömäärää, joka alle 350. Henkilöstö mukaan laatimaan strategiaa.

Laki ETK:sta 2006 ja ETK:sta on tullut koko työeläkejärjestelmän, myös julkisten laitosten, yhteisten asioiden keskus. Kaikki työeläkkeet, myös julkiset, on voinut hakea yhdellä hakemuksella 2004 lähtien.

Vuosittainen työeläkeote vielä kaikille työikäisille kansalaisille, mutta IT-palvelut kehittyvät vauhdilla. Otteiden postittaminen oli valtaosin työeläkelaitosten tehtävä, mutta aiemmin ETK oli lähettänyt otteita ensimmäiseen työsuhteeseen tulleille ja työsuhteen päättäneille.

Tutkimukset ja tilastot palvelevat yhä paremmin eläketurvan seurantaa uusilla innovaatioilla, kuten esimerkiksi eläkkeelle siirtymisajan odotteen tunnusluvulla.

Etenkin suora kotimainen asiakaspalvelu ohenee, mutta ulkomaan palvelu noussut yhä tärkeämpään osaan kansainvälistyvässä ympäristössä. Samoin valvonta toimii uusin välinein yhä vakaammin tuloksin.

Henkilöstöä yli 350 ja pitkien työsuhteiden ETK:ssa eläköityminen kiihtyy.

ETK on muuttanut uusiin toimitiloihinsa Kalasatamaan, mutta suojautuu pandemiaa vastaan etätyössä.

Parannetaan kansalaisten tietoisuutta työeläketurvan merkityksestä, joita ovat mm. yrittäjät ja pätkätyötä tekevät.

Jatkuvaa uuden opettelua ja selvittämistä niin työn muutoksessa kuin viranomaisten hallintovälineiden integraatiossa ja ulkomaisten toimijoiden välillä, kuten esim. tulorekisteri ja EESSI.