Tutkimusten mukaan eläkeläisten toimeentulo on työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta parantunut useimmilla keskeisillä tulomittareilla tarkasteltuna 20 vuoden aikana. Eläkeläisten asema suhteessa palkansaajiin on parantunut lievästi. Pienituloisuus on yleisintä työkyvyttömyyseläkeläisillä, yksinasuvilla ja iäkkäimmillä naisilla.

Vuonna 2021 eläkkeensaajan keskimääräinen kokonaiseläke oli 21 408 euroa vuodessa eli noin 1 784 euroa kuukautta kohden. Vuoteen 2000 verrattuna eläkeläisten tulot kasvoivat reaalisesti noin 40 prosenttia.

Suhteessa palkansaajiin ja yrittäjiin eläkeläisten tulotaso (ekvivalentti rahatulo) on 69 prosenttia, ja suhteessa koko väestöön 84 prosenttia. Parhaiten Suomessa tulevat toimeen työssäkäyvät. Heikoimmassa asemassa ovat ammatissa toimimattomat, kuten opiskelijat ja pitkäaikaistyöttömät.

Eläkkeensaajan tulotason mittaamiseen eri tapoja

Eläketurvan tasoa voidaan mitata tarkastelemalla esimerkiksi keskimääräisiä eläkkeitä. Keskimääräiset eläkkeet ovat nousseet työeläkejärjestelmän voimaantulon, palkkojen kasvun ja työurien pidentymisen myötä.

Eläketurvan tasoa voidaan myös tarkastella suhteuttamalla eläke ennen eläkettä ansaittuihin tuloihin. Tällöin puhutaan korvaussuhteesta.

Kun näkökulmaa laajennetaan eläkkeen tasosta eläkkeensaajan toimeentuloon, kotitalouden koolla, rakenteella sekä asumismuodolla on suuri merkitys. Kahden eläkkeensaajan talous tulee toimeen vähemmällä rahalla kuin kaksi yksin asuvaa eläkkeensaajaa. Myös omassa asunnossa asuminen on usein edullisempaa kuin vastaavassa vuokra-asunnossa asuminen.