Ajankohtaista eläkkeestä ja verotuksesta
Tämän sivun tiedot kuvaavat tilannetta vuoden 2022 alussa. Elokuussa 2022 Kelan eläkkeisiin tehtiin ylimääräinen indeksitarkistus, joka muuttaa eläkkeensaajan tulotasoa ja verotusta.
Työeläkkeen, kansaneläke-etuuksien sekä eläkkeiden verotuksen määräytyminen vaikuttavat kaikki osaltaan eläkkeensaajan käteen jäävään nettoeläkkeeseen. Työeläkkeet nousivat työeläkeindeksin mukaisesti 2,3 prosenttia vuoden 2022 alussa. Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen määrää korotettiin kansaneläkeindeksin mukaisesti 2,1 prosenttia.
Vuonna 2022 eläkkeensaajan verotusta keventävät hieman perusvähennyksen, ja eläketulovähennysten korotukset. Vähennysten johdosta pienituloinen eläkkeensaaja ei maksa kunnallisveroa alle 11 977 euron vuosieläkkeestä (998 €/kk). Eläketulovähennys ulottuu 28 127 euron vuosituloihin (2 344 €/kk) asti.
Eläketulovähennyksen täysi määrä vuonna 2022 sekä vuosituloraja, josta alkaen eläkkeensaaja alkaa maksaa veroa ja vuosituloraja, josta alkaen vähennystä ei saa enää lainkaan.
| Täysi vähennys, euroa/vuosi | Eläke, josta alkaen veroa, euroa/vuosi | Eläke, josta ei enää vähennystä, euroa/vuosi | |
|---|---|---|---|
| Kunnallisverotus | 9 500 | 11 977 | 28 127 |
| Valtionverotus | 11 190 | 25 104 | 40 638 |
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti vuonna 2022 on 20,01. Yleisradioveroa maksetaan 2,5 prosenttia 14 000 euroa ylittävästä vuositulosta, ja enimmäismäärä on 163 euroa. Eläke- ja etuustuloista perittävä sairaanhoitomaksumaksu on 1,5 prosenttia.
Pelkkää Kelan eläkettä saavalla nettoeläke nousi vuoden 2022 alussa edellisvuodesta 2,1 prosenttia kansan- ja takuueläkkeen indeksikorotusten seurauksena. Tätä korkeammilla tulotasoilla nettoeläke nousi 2,2–2,6 prosenttia.
Eläkkeensaajia on eniten tulotasolla, jolla eläkkeestä ei makseta veroa tai veroprosentti on pieni. Kolmanneksella eläkeläisistä eläke jää alle 1 250 euron ja verot siten alle kahdeksan prosentin. Noin 15 prosenttia eläkeläisistä saa yli 2 500 euron eläkettä, millä tulotasolla veroprosentti nousee yli 23:een. Yli 4 000 euron eläkettä saa 3,1 prosenttia eläkeläisistä, jolloin veroja maksetaan yli 30 prosenttia.
Verot ja maksut palkasta ja eläkkeestä
Alla olevassa kuvassa on verrattu palkansaajan ja eläkkeensaajan vero- ja maksurasitetta vuonna 2022 eri tulotasoilla (kuukausitulo on vuositulo/12). Palkansaajan kokonaismaksuprosentti on erilainen eri ikäisillä palkansaajilla, koska palkansaajan maksut muuttuvat iän mukaan. 68-vuotias ei maksa enää palkansaajan maksuja.
Eläkkeensaajan maksurasite on noin 1 500–2 400 euron tuloilla pari prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajalla, jolla on otettu huomioon myös työttömyysvakuutusmaksu sekä korotettu työeläkemaksu. Noin 3 800 euron tuloista alkaen maksurasite on hieman palkansaajaa matalampi.
Sekä eläkettä että palkkaa
Eläkkeensaajan palkkatuloa verotetaan kuten palkkatuloa yleensäkin. Veroprosentti on eläke- ja palkkatulon yhdistelmästä yleensä pienempi kuin jos sama kokonaistulo koostuisi pelkästään palkasta tai eläkkeestä.
Vanhuuseläkkeellä voi työskennellä vapaasti, ja työkyvyttömyyseläkkeellä ansiorajojen puitteissa. Palkka- ja eläketuloja voi saada yhtä aikaa myös, jos jatkaa palkkatyössä ja ottaa osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen. Progressiivinen verotus lieventää kokonaistulojen pienentymistä, jos työtulot vähenevät. Vastaavasti verotus kiristyy, jos osittaisen vanhuuseläkkeen ottaa aiemman palkkatason päälle.
Alla olevissa taulukoissa on laskettu vero- ja maksuprosentti eri tasoisilla eläkkeen ja palkan yhdistelmillä.
Taulukossa näkyy eläkkeensaajan vero- ja maksuprosentti, kun hänellä on eläkkeen lisäksi palkkatuloja. Taulukosta näkyy myös, kuinka suuri osa eläkkeen lisäksi tulevasta palkasta menee veroihin ja maksuihin.
Esimerkiksi 1 500 euron eläkkeestä veroprosentti on 13,4. Jos palkkatuloja on tämän lisäksi 6 000 euroa vuodessa, menee lisätuloista veroihin 26,7 prosenttia. Kokonaistulon vero- ja maksuprosentti on 16,7.
Verot ja maksut on laskettu 63-vuotiaalle eläkkeensaajalle, joka maksaa palkasta alempaa työeläkevakuutusmaksua (7,15 %) sekä työttömyysvakuutusmaksua ja sairausvakuutuksen päivärahamaksua.
| Eläke €/vuosi | Palkka €/vuosi | Kokonaistulot €/vuosi | Verot ja maksut palkasta | Vero- ja maksu-prosentti | Vero-%, jos tulot vain eläkettä | Vero-%, jos tulot vain palkkaa |
| 12 000 | 0 | 12 000 | – | 0,1 | 0,1 | 12,9 |
| 12 000 | 6 000 | 18 000 | 25,9 | 8,7 | 13,4 | 10,8 |
| 12 000 | 12 000 | 24 000 | 25,8 | 12,9 | 19,9 | 17,1 |
| 12 000 | 18 000 | 30 000 | 29,7 | 17,9 | 23,4 | 21,3 |
| 18 000 | 0 | 18 000 | – | 13,4 | 13,4 | 10,8 |
| 18 000 | 6 000 | 24 000 | 26,7 | 16,7 | 19,9 | 17,1 |
| 18 000 | 12 000 | 30 000 | 26,5 | 18,6 | 23,4 | 21,3 |
| 18 000 | 18 000 | 36 000 | 28,6 | 21,0 | 26,2 | 24,7 |
| 24 000 | 0 | 24 000 | – | 19,9 | 19,9 | 17,1 |
| 24 000 | 6 000 | 30 000 | 27,7 | 21,4 | 23,4 | 21,3 |
| 24 000 | 12 000 | 36 000 | 25,8 | 21,9 | 26,2 | 24,7 |
| 24 000 | 18 000 | 42 000 | 31,4 | 24,8 | 28,7 | 27,9 |
| 30 000 | 0 | 30 000 | – | 23,4 | 23,4 | 21,3 |
| 30 000 | 6 000 | 36 000 | 29,0 | 24,4 | 26,2 | 24,7 |
| 30 000 | 12 000 | 42 000 | 30,8 | 25,5 | 28,7 | 27,9 |
| 30 000 | 18 000 | 48 000 | 32,7 | 26,9 | 30,2 | 30,2 |
| 36 000 | 0 | 36 000 | – | 26,2 | 26,2 | 24,7 |
| 36 000 | 6 000 | 42 000 | 36,4 | 27,7 | 28,7 | 27,9 |
| 36 000 | 12 000 | 48 000 | 31,5 | 27,5 | 30,2 | 30,2 |
| 36 000 | 18 000 | 54 000 | 34,1 | 28,9 | 32,2 | 32,1 |
Taulukossa ansaittu eläke on 1 500, 2 000 tai 3 000 euroa kuukaudessa, josta otetaan osittaisena varhennettuna vanhuuseläkkeenä (OVE) 50 prosenttia. Varhennus vuonna 1961 syntyneen ikäluokan alimmasta vanhuuseläkeiästä (64 v 9 kk) on 45 kuukautta ja varhennusvähennys yhteensä 18 prosenttia. OVE kerrotaan vielä alkamisvuodelle vahvistetulla elinaikakertoimella.
Taulukossa on esitetty vaihtoehdot, joissa henkilö ei työskentele OVE:n rinnalla, vähentää työskentelyä puoleen aiemmasta, tai jatkaa työskentelyä aiemmalla palkkatasolla. Esimerkissä OVE alkaa 61-vuotiaana, joten henkilö maksaa palkastaan korkeampaa työeläkevakuutusmaksua (8,65 %).
| OVE:n alkamiseen mennessä ansaittu eläke | OVE | Palkka OVE:n aikana | Bruttotulot yhteensä | Nettotulot | Vero-% | Vero-% palkasta ilman OVE:a |
| 1 500 | 582 | 0 | 582 | 582 | 0,0 | 0,0 |
| 1 500 | 582 | 1 500 | 2 082 | 1 798 | 13,6 | 11,8 |
| 1 500 | 582 | 3 000 | 3 582 | 2 594 | 27,6 | 25,4 |
| 2 000 | 776 | 0 | 776 | 776 | 0,0 | 0,0 |
| 2 000 | 776 | 2 000 | 2 776 | 2 200 | 20,8 | 17,7 |
| 2 000 | 776 | 4 000 | 4 776 | 3 218 | 32,6 | 30,7 |
| 3 000 | 1 164 | 0 | 1 164 | 1 101 | 5,5 | 0,0 |
| 3 000 | 1 164 | 3 000 | 4 164 | 2 934 | 29,6 | 25,4 |
| 3 000 | 1 164 | 6 000 | 7 164 | 4 405 | 38,5 | 37,3 |
Nettoeläkkeen muutos ja eläkkeen ostovoima
Pelkkää Kelan eläkettä saavalla nettoeläke nousee vuonna 2022 edellisvuodesta 2,1 prosenttia kansan- ja takuueläkkeen indeksikorotusten seurauksena. Tätä korkeammilla tulotasoilla nettoeläke nousee 2,2–2,6 prosenttia.
Kun inflaation oletetaan olevan 2,5 prosenttia vuonna 2022 (ETK:n suhdanne-ennuste 17.1.2022), takuueläkettä saavan eläke alenee reaalisesti noin 0,4 prosenttia. Korkeammat eläkkeet nousevat suunnilleen saman verran kuin hintataso, jolloin eläkkeen ostovoima pysyy ennellaan. Hintojen nousu on kuitenkin ollut voimakkaampaa kuin alkuvuodesta ennustettiin, joten ostovoima on laskenut.
