Vanhuuseläkeiän määräytyminen
Elinajan odotteeseen sidottu ikärajojen tarkistussääntö
Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa alin vanhuuseläkeikä sidottiin elinajanodotteeseen vuonna 1965 syntyneistä alkaen. Uudistuksen tavoitteena oli, että eläkkeellä oloajan ja työssäoloajan suhde säilyy sellaisena, että se turvaa eläketurvan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden. Lisäksi alin vanhuuseläkeikä nousee 3 kuukautta jokaiselle ikäluokalle vuonna 1955 syntyneistä alkaen, kunnes alin eläkeikä on 65 vuotta vuosina 1962–1964 syntyneille.
Eläkeajan ja työssäoloajan suhteen säilyttämiseksi lakiin lisättiin elinajanodotteen kehityksen huomioon ottava ikärajojen tarkistussääntö. Se tarkoittaa, että kunkin ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää muutetaan siten, että työssäoloajan (ikäväli 18 vuodesta alimpaan vanhuuseläkeikään) ja eläkkeellä oloajan (elinajanodote alimmassa vanhuuseläkeiässä) suhde säilyy vuoden 2025 tasolla.
Tarkistus lasketaan ensimmäisen kerran vuodelle 2027 ja se koskee vuonna 1965 syntyneitä henkilöitä, joilla eläkeikä täyttyy aikaisintaan vuonna 2030. Tarkistukset toteutetaan täysinä kuukausina, enintään 2 kuukaudella vuodessa. Koska vuosina 1962—1964 syntyneillä henkilöillä alin vanhuuseläkeikä on 65 vuotta, vuonna 1965 syntyneiden henkilöiden alin vanhuuseläkeikä voi olla korkeintaan 65 vuotta ja 2 kuukautta ja vähintään 64 vuotta ja 10 kuukautta.
Alimman vanhuuseläkeiän lisäksi myös osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja ja työuraeläkkeen alaikäraja sopeutetaan elinajanodotteen muutokseen. Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ja työuraeläkkeen alaikärajat muuttuvat samassa yhteydessä yhtä monella kuukaudella kuin alin vanhuuseläkeikä muuttuu. Vahvistettaessa alaikärajoja ensimmäisen kerran vuonna 1965 syntyneille henkilöille (vuodelle 2027) osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikärajan lähtötaso on 62 vuotta ja työuraeläkkeen 63 vuotta.
Vakuuttamisvelvollisuuden yläikäraja on
- 68 vuotta ennen vuotta 1958 syntyneillä
- 69 vuotta vuosina 1958–1961 syntyneillä
- 70 vuotta vuonna 1962 syntyneille ja tätä nuoremmille.
Vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaa ei nykyisen lainsäädännön mukaan ole kytketty elinajanodotteen muutokseen. Yläikärajaa tarkastellaan uudelleen siinä vaiheessa, kun elinajanodote alkaa vaikuttaa alimpaan vanhuuseläkeikään. Vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan jälkeen työnantaja ei enää vakuuta työntekijää eläkelaitoksessa eikä hänelle enää kerry uutta työeläkettä työansioiden perusteella.
Lue lisää:
Alimman vanhuuseläkeiän määräytyminen
Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneen henkilön alin vanhuuseläkeikä määrätään syntymävuosiluokkakohtaisesti siten, että kunkin ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän ja 18 ikävuoden erotuksen suhde alimmassa vanhuuseläkeiässä laskettuun elinajanodotteeseen on sama kuin tämä suhde on vuonna 2025. Elinajanodote alimmassa vanhuuseläkeiässä lasketaan käyttämällä viiden viimeisen vuoden käytettävissä olevia Tilastokeskuksen kuolemanvaaralukuja. Vuoden 2025 suhdetta laskettaessa alimpana vanhuuseläkeikänä käytetään 65 vuoden ikää ja elinajanodote lasketaan Tilastokeskuksen vuosien 2020—2024 kuolevuustilastojen perusteella.
Kun alin vanhuuseläkeikä sidotaan elinajanodotteen muutokseen, myös elinaikakertoimen laskennassa käytettävän ikäluokkakohtaisen elinaikaluvun laskennan alkamisikää muutetaan, jotta elinajanodotteen muutosta ei otettaisi huomioon kahteen kertaan. Eläkkeiden pääoma-arvon laskennassa otetaan huomioon alimman vanhuuseläkeiän muuttuminen siten, että ikäluokkakohtaisen elinaikaluvun laskennan alkamisikä muuttuu vastaavasti kuin alin vanhuuseläkeikä muuttuu 65 vuodesta.
Viiden vuoden välein tehtävä kokonaisarviointi voi vaikuttaa alimman vanhuuseläkeiän kehitykseen
Työeläkejärjestelmän kehittämisen ja poliittisen päätöksenteon tueksi tuotetaan säännöllisesti kokonaisarvio työurien kehityksestä sekä työeläkejärjestelmän taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä. Arviointia voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi harkittaessa mahdollista poikkeamista eläkeikärajojen tarkistussäännöstä ja päätettäessä vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan tasosta.
Työurien kehityksen arvioinnissa yksi keskeinen mittari on työurasuhde. Työurasuhteella tarkoitetaan 18-vuotiaan työvoimaan kuulumisajan odotteen viiden vuoden keskiarvon ja 18-vuotiaan elinajanodotteen viiden vuoden keskiarvon välistä suhdetta. Työurasuhteen laskennassa käytetään Tilastokeskuksen työllisyys- ja kuolevuustilastoja. Työvoimaan kuulumisajan odotteen viiden vuoden keskiarvon laskee Eläketurvakeskus.
Lisäksi arvioidaan eri tekijöiden vaikutusta työurasuhteen kehitykseen. Tavoitteena on, että työurasuhde säilyisi vähintään vuoden 2025 tasolla. Vertailuvuoden 2025 työurasuhde lasketaan vuosien 2020—2024 tilastotietojen perusteella. Arvioinnissa huomioon otettavia tekijöitä olisivat muun muassa
- eläkkeellesiirtymisiän kehitys
- elinaikakertoimen ja ikärajojen tarkistussäännön toimivuus
- eri väestöryhmien väliset sosioekonomiset erot
- sukupuolten väliset erot
- työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus
- terveiden elinvuosien kehitys
- työurien pituus ja siihen eri työuran vaiheissa vaikuttavat tekijät
- työllisyys- ja työttömyysaste ikäryhmittäin
- eläkkeiden korvausaste ja suhde keskiansioihin.
Lisäksi arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota työeläkejärjestelmän kehitykseen eri näkökulmista, joita ovat muun muassa työurien pidentäminen, riittävä eläkkeiden taso, rahoituksen kestävyys ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus.
Ensimmäinen arviointi tehdään vuonna 2026, jonka jälkeen arviointi tehdään säännöllisesti joka viides vuosi.
Ikärajojen vahvistaminen
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa asetuksella tarkistussäännön mukaiset ikärajatarkistukset. Alin vanhuuseläkeikä ja muut ikärajat vahvistetaan sille vuodelle, jonka aikana ikäluokka täyttää 62 vuotta, viimeistään kahta kuukautta ennen tämän kalenterivuoden alkua. Alin vanhuuseläkeikä on siten tiedossa useita vuosia ennen eläkkeelle jäämistä, jolloin henkilö voi suunnitella tulevaisuuttaan ja varautua mahdolliseen eläkkeelle siirtymiseen hyvissä ajoin.
Elinaikakerroin vahvistetaan viimeistään kuukautta ennen sen kalenterivuoden alkua, jolle se määritellään. Siten vanhuuseläkkeen muuntamisessa käytettävä elinaikakerroin vahvistetaan kullekin ikäluokalle viimeistään marraskuussa sinä vuonna, jonka aikana työntekijät täyttävät 61 vuotta.
Alaikärajat vahvistetaan ennen elinaikakerrointa, jotta osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ikäraja olisi käytössä riittävän aikaisin. Samalle ikäluokalle vahvistetut ikärajat ja elinaikakerroin perustuvat samoihin tietoihin.
