Venäjän lakisääteinen työeläke kattaa palkansaajat, yrittäjät ja itsenäiset maanviljelijät. Vähimmäiseläkkeenä myönnetään sosiaaliavustusta niille, joilla ei ole oikeutta yleisestä eläkejärjestelmästä myönnettävään työeläkkeeseen. Lisäksi esimerkiksi valtion virkamiehillä, poliisi- ja puolustusvoimien henkilökunnalla on omat eläkelakinsa.

Vuonna 2019 voimaan tulleessa eläkeuudistuksessa miesten eläkeikää nostetaan asteittain nykyisestä 60 vuodesta 65 vuoteen ja naisilla 55 vuodesta 60 vuoteen. Vanhuuseläkeikä saavutetaan vuoteen 2028 mennessä. Valtion ja kuntien palveluksessa olevilla naisten eläkeikä nostetaan 63:een vuoteen 2034 mennessä, joka oli alkuperäinen tavoite myös yksityisellä puolella.

Eläkkeen määräytymisessä on siirrytty nykyiseen eläkepisteiden perusteella karttuvaan työeläkkeeseen vuodesta 2015 lähtien. Samalla vuonna 2002 käyttöön otettu yksilöllisiin eläketileihin perustuva rahastoeläkejärjestelmä on muutettu vapaaehtoiseksi. Rahastoeläke oli tätä ennen pakollinen vuonna 1967 tai sen jälkeen syntyneille. Vuosien 2015 ja 2020 välisenä aikana maksuja ei kuitenkaan tilitetä rahastoeläkejärjestelmään, vaan eläke määräytyy ansiosidonnaisen työeläkeosan mukaisesti myös valinnan tehneiden vakuutettujen osalta.

Keskimääräinen vanhuuseläke oli noin 14 100 ruplaa (n. 200 €) kuukaudessa vuonna 2018. Alueellinen vaihtelu keskimääräisissä vanhuuseläkkeissä on suuri: 11 400­­­­­­­­­­–25 200 RUB (160–350 €).

Tämä Venäjän eläkejärjestelmän kuvaus on päivitetty vuonna 2019.

Vanhuuseläke

Vanhuuseläkeikä

Vanhuuseläkeikä on miehillä 60 vuotta ja naisilla 55 vuotta. Vanhuuseläkeikä nostetaan asteittain miehillä 65:een ja naisilla 60 vuoteen vuodesta 2019 lähtien. Ensimmäinen ikäluokka, jolla eläkeikä nousee on naisilla vuonna 1964 syntyneet ja miehillä vuonna 1959 syntyneet.

Naiset			Miehet
Syntymävuosi	Eläkeikä	Vuosi	Syntymävuosi	Eläkeikä	Vuosi
1964	55,5	2019-20	1959	60,5	2019-20
1965	56,5	2021-22	1960	61,5	2021-22
1966	58	2024	1961	63	2024
1967	59	2026	1962	64	2026
1968	60	2028	1963	65	2028

Varhaiseläke

Vanhuuseläkettä ei myönnetä varhennettuna, mutta Venäjällä on useita varhaiseläkeväyliä. Pitkän työuran perusteella (37 v naisilla ja 42 v miehillä) vanhuuseläke voidaan myöntää 2 vuotta ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Eläkkeelle siirtyminen ennen varsinaista vanhuuseläkeikää on mahdollista myös raskaaksi luokiteltujen ammattien osalta. Lisäksi on joukko ammatteja (lääkärit, opettajat, taiteilijat jne.), joille eläke voidaan myöntää työuran ammatillisen pituuden perusteella (25-30 vuotta). Naisten eläkeikä voi lasten lukumäärän perusteella olla 3 tai 4 vuotta alempi, mikäli lapsia on vähintään kolme tai neljä. Määrätyillä alueilla, kuten pohjoisen alueen työntekijöillä on oikeus vanhuuseläkkeeseen 5 vuotta ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Lisäksi työttömät, joille vakuutusaikaa on kertynyt vähintään 20 (naiset) tai 25 (miehet) vuotta, voivat siirtyä eläkkeelle 2 vuotta ennen varsinaista eläkeikää.

Vanhuuseläkkeen määräytyminen

Työeläke muodostuu tasasuuruisesta perusmäärästä ja ansiosidonnaisesta osasta sekä mahdollisesta rahastoeläkkeestä. Vanhuuseläkkeen ansiosidonnainen osa määräytyy koko työuran ajalta kertyvien eläkepisteiden määrän mukaan. Eläkkeeseen vaaditaan vähintään 10 vuotta vakuutusaikaa (2019). Vaadittavaa vähimmäisvakuutusaikaa pidennetään asteittain 15 vuoteen (2024). Myös vaadittavien eläkepisteiden vähimmäismäärä nousee 16,2 eläkepisteestä 30 eläkepisteeseen.

Eläkkeen perusmäärä ja ansiosidonnainen osa määräytyvät seuraavan kaavan mukaan:

Työeläke = SPP*PPV + FP, jossa

• SPP = eläkepisteiden summa koko työuralta
• PPV = eläkepisteen arvo eläkkeelle siirryttäessä: 87,24 RUB (1,22 €) (2019)
• FP = eläkkeen perusosa: 5 334,19 RUB (75 €) (2019)

Eläkepisteet määräytyvät suhteuttamalla vuoden aikana palkasta perityt eläkemaksut (SV) ansiokatosta (1 150 000 RUB) perittävän eläkemaksun määrään (SVmax):

(SV x 12 kk) / SVmax x 10 (vakio)

Esimerkiksi 40 000 RUB keskimääräisestä kuukausipalkasta eläkepisteitä kertyy 4,174. Tällöin eläkemaksu on 8 800 RUB/kk (22 % x 40 000) ja enimmäismaksu on vuositasolla vastaavasti 253 000 RUB (1 150 000 x 22 %):

(8 800 RUB x 12) / 253 000 x 10 = 4,174

Eläkepisteiden enimmäismäärä on 8,7 vuonna 2019 ja nousee asteittain 10:een. Eläkepisteiden enimmäismäärä on pienempi (6,25) vuodesta 2021 eteenpäin, mikäli vakuutettu on valinnut rahastoeläkkeen. Eläkepisteitä kertyy työskentelyaikojen lisäksi myös niin sanotuilta palkattomilta ajanjaksoilta, kuten lastenhoitoajalta, asepalvelusajalta ja työttömyyskorvauksen maksuajalta. Esimerkiksi asepalvelusajalta ja lastenhoitoajalta (18 kk) kutakin lasta kohden karttuu 1,8 pistettä.

Vuosi	Vähimmäisvakuutusaika, vuosia	Eläkepisteiden vähimmäismäärä	Eläkepisteet enintään/vuosi
2019	10	16,2	9,13
2020	11	18,6	9,57
2021	12	21	10
2022	13	23,4	10
2023	14	25,8	10
2024	15	28,2	10
2025-	15	30	10

Yli 80-vuotiaille perusosa maksetaan kaksinkertaisena (10 668 RUB). Peruseläkkeen suuruuteen vaikuttaa myös huollettavien määrä. Huollettavasta maksettava korotus on 1 778 RUB. Korotus maksetaan enintään kolmesta huollettavasta.

Kuukausittaiset tasasuuruisen osan perustasot alle 80-vuotiaalle eläkeläiselle ovat:

• ei huollettavia: 5 334,19 RUB (n. 75 €)
• 1 huollettava: 7 112 RUB (n. 100 €)
• 2 huollettavaa: 8 890 RUB (n. 125 €)
• 3 tai useampi huollettava: 10 668 RUB (n. 150 €).

Kuukausittaiset tasasuuruisen osan perustasot yli 80-vuotiaalle eläkeläiselle ovat:

• ei huollettavia: 10 668 RUB (n. 150 €)
• 1 huollettava: 12 446 RUB (n. 174 €)
• 2 huollettavaa: 14 224 RUB (n. 199 €)
• 3 tai useampi huollettava: 16002 RUB (n. 224 €).

Lykkäyskorotus

Vanhuuseläkkeen lykkääminen vaikuttaa eläkkeen perusmäärään ja ansiosidonnaiseen osaan. Esimerkiksi eläkkeen lykkääminen vuodella korottaa tasasuuruista osaa 5,6 prosenttia ja ansiosidonnaista osaa 7 prosenttia. Viiden vuoden lykkäys korottaa eläkettä vastaavasti 36 ja 45 prosenttia.

Rahastoeläke

Mahdollinen rahastoeläke määräytyy maksuperusteisesti ja eläkkeen suuruus riippuu vakuutetun eläkemaksuilleen saamista sijoitustuotoista. Rahastoeläkemaksu on kuusi prosenttia ansiokaton alittavista bruttotuloista. Eläkkeelle siirryttäessä kertynyt pääoma jaetaan odotettavissa olevalla eliniällä.

Rahastoeläkejärjestelmään liittyminen on ollut pakollista vuonna 1967 ja myöhemmin syntyneille, mutta järjestelmään liittyminen on muutettu vapaaehtoiseksi vuodesta 2015 alkaen. Vuosina 2015-2020 eläkemaksua ei ohjata rahastoeläkejärjestelmään, vaan eläke määräytyy ansiosidonnaisen työeläkeosan mukaisesti myös valinnan tehneiden vakuutettujen osalta.

Oletusrahastona toimii valtion eläkekassa, jonka sijoitustoimintaa hoitaa Valtion pankki, VEB (Vnescheconombank). Halutessaan vakuutettu voi valita yksityisen rahastoyhtiön.

Oletusrahastossa oli noin 42 miljoona eläkesäästäjää, joka oli yli puolet kaikista (n. 77 miljoonaa) säästäjistä vuoden 2017 lopussa. Oletusrahasto hallinnoi 43 prosenttia rahastoeläkevaroista. Venäjän keskuspankin tilastojen mukaan oletusrahaston eläkevarat olivat noin 26 mrd. euroa (1 891 mrd. RUB) ja yksityisten rahastojen noin 34 mrd. euroa (2 435 mrd. RUB) vuonna 2017.

Rahastojen yhdistyminen yhä suurempiin toimijoihin on ollut selkeä trendi viime vuosina. Rahastoja oli noin 70 vuoden 2017 lopulla, kun niitä vuoden 2016 alussa oli yli 100 ja vuonna 2004 lähes 300. Toiminta on lisäksi keskittynyt muutamalle suurelle rahastolle.

Työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläkkeen vakuutusosan saamiseksi vaadittava vähimmäisvakuutusaika on yksi päivä. Mikäli vakuutusaikaa ei ole tai henkilö on alle 18-vuotias, myönnetään työkyvyttömyyseläke vähimmäiseläkkeenä. Työkyvyttömyyseläke lasketaan kolmen eri tason perusteella:

• Sadan prosentin työkyvyttömyys, joka vaatii jatkuvaa hoitajan läsnäoloa (kategoria I)
• Sadan prosentin työkyvyttömyys, joka ei vaadi jatkuvaa hoitajan läsnäoloa (kategoria II)
• vähintään 50 prosentin työkyvyttömyys, joka ei vaadi jatkuvaa hoitajan läsnäoloa (kategoria III).

Eläke määräytyy samoin kun vanhuuseläke. Tasasuuruinen osa riippuu eläkkeensaajan huollettavien määrästä ja työkyvyttömyyskategoriasta.

Perhe-eläke

Edunsaajia ovat:

• yli 55-vuotiaat naislesket
• yli 60-vuotiaat mieslesket tai vanhemmat
• työttömät, jotka hoitavat alle 14-vuotiasta tai vammaista lasta
• alle 18-vuotiaat lapset (opiskelevat lapset 23 vuoden täyttämiseen saakka)
• alle 18-vuotiaana vammautuneet lapset (perhe-eläke kestää koko elämän)
• alle 18-vuotiaat veljet ja siskot
• yli 60-vuotiaat isoisät
• yli 55-vuotiaat isoäidit
• työkyvyttömät isoisät ja -äidit.

Perhe-eläkettä maksetaan riippumatta edunjättäjän vakuutusajan pituudesta. Perhe-eläke määräytyy vanhuuseläkkeen tavoin tasasuuruisesta osasta ja ansiosidonnaisesta vakuutusosasta. Tasasuuruinen osa on puolet vanhuuseläkkeen perusmäärästä eli 2 667 RUB (n. 37 €) kuukaudessa. Täysorvoille maksettava tasasuuruinen osa on 5 334 RUB (n. 75 €) per lapsi.

Vakuutusosan määrään vaikuttaa edunjättäjän kartuttama eläkeoikeus ja edunsaajien lukumäärä. Kuolleen yksinhuoltajaäidin lapsille maksetaan karttunut eläkeoikeus kaksinkertaisena. Eläke jaetaan tasan etuisuuteen oikeutettujen kesken. Uudelleenavioituminen ei lakkauta leskeneläkettä.

Vähimmäiseläke

Vähimmäiseläkkeenä myönnetään vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä, mikäli oikeutta vakuutuskausille perustuvaan työeläkkeeseen ei ole. Vanhuuseläke myönnetään siirtymäajan jälkeen naisille 65 ja miehille 70 vuoden iässä. Aiemmin eläkeikä oli vastaavasti 60 vuotta ja 65 vuotta.

Vähimmäiseläkkeitä ei makseta ulkomaille. Eläkkeen myöntäminen ei edellytä työnteon lopettamista.

Eläkeläisten toimeentulolle on lisäksi asetettu vähimmäistaso, joka on koko federaation tasolla määritelty 8 846 ruplaan. Määrät vaihtelevat osavaltioiden välillä. Vähimmäistoimeentulotason määrittelyssä otetaan huomioon kaikki eläkeläisen saamat etuudet.

Indeksisuoja

Eläkkeitä, eläkepisteitä ja ansioeläkkeen perusmäärää tarkistetaan helmikuussa vähintään hintaindeksin mukaan ja mahdollisesti huhtikuussa valtion eläkekassan tulokehityksen mukaan. Elokuussa tarkistetaan vielä erikseen työssäkäyvien eläkeläisten eläkkeitä. Lisäksi hallitus päättää erillisistä kertakorotuksista.

Vuoden 2019 alussa työeläkkeitä tarkistettiin 7 prosentilla, joka ylittää vuoden 2018 hintakehityksen (4,3 %). Taustalla on hallituksen lupaus eläketason nostamisesta.

Rahoitus

Venäjällä työeläketurva rahoitetaan työnantajamaksuin sekä yleisin verovaroin. Palkansaajalta ei peritä eläke- tai sosiaalivakuutusmaksuja. Venäjän eläkekassa kerää maksut.

Työnantajan eläkemaksu on 22 prosenttia ansiokaton alittavista vuosituloista (1 150 000 RUB; 16 100 € vuonna 2019). Lisäksi ansiokaton ylittävältä osalta peritään 10 % maksua, jolla rahoitetaan jakojärjestelmärahoitteisen vakuutusosan tasasuuruista osaa

Eläkemaksusta 16 prosenttiyksikköä menee jakojärjestelmärahoitteisen työeläkkeen ansiosidonnaisen osan rahoittamiseen ja 6 prosenttiyksikköä rahastoituun rahastoeläkkeeseen, mikäli vakuutettu on valinnut rahastoeläkkeen. Muutoin koko maksu ohjautuu ansiosidonnaiseen osaan.

Valtio rahoittaa vähimmäiseläkkeet. Paikallishallinto voi maksaa lisäetuisuuksia omista budjeteistaan.

Työnantajilta peritään lisävakuutusmaksua niiden työntekijöiden osalta, jotka ovat oikeutettuja varhaiseläkkeeseen. Lisämaksu on enintään 9 prosenttia työolosuhteista riippuen. Työnantaja voi alentaa maksuaan työolosuhteita parantamalla.

Yrittäjä maksaa pääsääntöisesti 29 354 RUB:n (411 €) tasasuuruista eläkemaksua 300 000 RUB (4200 €) vuosituloihin asti ja tämän ylittävältä osalta maksu on 1 prosentti tuloista. Määrätyillä yrittäjäryhmillä eläkemaksu eroaa edellä mainitusta.

Vapaaehtoiset työmarkkinaeläkkeet

Lisäeläketurva on pääsääntöisesti järjestetty vapaaehtoisissa eläkerahastoissa (Non-State Pension Funds, NPF). Presidentin asetus lisäeläkerahastoista tuli voimaan 1992 ja laki lisäeläkerahastoista 1998. Lisäeläkesäästämisen suosiota on viime vuosina pyritty kasvattamaan ja tämä on tuonut myös muutoksia sitä koskevaan lainsäädäntöön.

Lisäeläkejärjestelmien kattavuudessa on suuria yhtiö- ja toimialakohtaisia eroja.

Lisäeläkejärjestelmät ovat pääsääntöisesti maksuperusteisia. Etuudet myönnetään elinikäisenä tai määräaikaisena annuiteettina. Lisäeläkejärjestelmistä maksetaan kertasuoritteisia työkyvyttömyyseläkkeitä. Etuus määräytyy työkyvyttömyyden asteen mukaan. Lisäksi kuolemantapauksissa eläke maksetaan edunsaajille tai kuolinpesälle.

Hallinto

• Venäjän eläkekassa hallinnoi yleistä eläkejärjestelmää
• Työ- ja sosiaaliministeriö säätää lait ja valvoo mm. Venäjän eläkekassaa
• Vnesheconombank (VEB) toimii rahastoeläkejärjestelmän oletusrahastona
• Keskuspankki valvoo eläkerahastoja

Aiheesta muualla: 

• Venäjän eläkejärjestelmän kuvaus SSA:n sivuilla