Puolan eläkejärjestelmä
Valtaosa työikäisestä väestöstä on vakuutettuna palkansaajien ja yrittäjien yleisessä eläkejärjestelmässä, jota hallinnoi ZUS (Zaklad Ubezpieczen Spolecznych). ZUSin vastuulle kuuluu myös laajasti muuta sosiaaliturvaa. Maatalousyrittäjät on vakuutettu heidän omassa sosiaalivakuutusjärjestelmässään, jota hallinnoi KRUS (Kasa Rolniczego Ubezpieczenia Spolecznego). Tämän lisäksi tietyillä valtion viranhaltijoilla (poliisi, puolustusvoimat, palomiehet, vanginvartijat, rajavartijat ja tuomarit) on oma eläkejärjestelmänsä.
Vuonna 2014 yleisessä järjestelmässä oli noin 14,5 miljoonaa vakuutettua ja maatalousyrittäjien järjestelmässä 1,5 miljoonaa.
Puolan vanhuuseläketurva koostuu lakisääteisestä eläkejärjestelmästä ja vapaaehtoisesta lisäeläkevakuuttamisesta. Vuonna 1999 maassa tehtiin mittava eläkeuudistus, jonka myötä siirryttiin nimellisesti maksuperusteiseen (NDC, notional defined contribution) järjestelmään. Lakisääteinen eläkejärjestelmä jakautuu vanhaan (ennen vuotta 1999 voimassa olleeseen) etuusperusteiseen eläkejärjestelmään, uuteen jakojärjestelmäperiaatteella toimivaan laskennallisiin tileihin perustuvaan (NDC) eläketurvaan sekä vapaaehtoiseen rahastoeläkkeeseen (Otwarty Fundusz Emerytalny, OFE).
Rahastoeläke oli pakollinen tammikuusta 1999 elokuuhun 2014, josta alkaen siitä tuli vapaaehtoinen. Lainmuutoksen jälkeen valtaosa rahastoeläkesäästäjistä siirsi karttuneen eläkepääomansa ja tulevat eläkemaksunsa ZUSin hallinnoimalle rahastoeläketilille. Vain 18 prosenttia vakuutetuista päätti jättää varansa toisen pilarin eläkerahastoihin.
Työeläketurvan ulkopuolelle jääville eläkeläisille maksetaan tarveharkintaista vähimmäisetuutta.
Tämä Puolan eläkejärjestelmän kuvaus on päivitetty vuonna 2015.
| Väkiluku: | 38,4 miljoonaa | 4/2018 |
| Odotettavissa oleva elinikä | ||
| – Miehet: | 73,9 vuotta | 2016 |
| – Naiset: | 82,0 vuotta | 2016 |
| Vanhuushuoltosuhde (65+/15-64 v.): | 24,2 | 2017 |
| BKT / henkilö | 11 361 € | 2016 |
| BKT:n reaalikasvu (arvio): | 2,7 % | 2016 |
| Vuosi-inflaatio: | 2,0 % | 2017 |
| Keskipalkka: | 1 148 €/kk | 2018 |
| Keskimääräinen lakisääteinen vanhuuseläke: | 494 €/kk | 2017 |
| Lakisääteiset eläkemenot BKT:sta: | 11,2 % | 2016 |
| Valuuttakurssi: | 1 € = 4,257 PLN | 2017 |
| Lähteet: Eurostat, GUS, OECD, EKP | ||
Hallinto
Puolan eläkejärjestelmä kuuluu työ- ja sosiaaliministeriön (Ministerstwo Pracy i Polityki Spolecznej) hallinnonalaan. Yleisestä sosiaaliturvajärjestelmästä vastaava ZUS on jaettu alueellisiin toimipisteisiin. Paikallistoimistot vastaavat muun muassa eläke-etuuksista, sairausvakuutusetuuksista ja työtapaturmaetuuksista.
ZUS kerää kaikki sosiaaliturvamaksut ja siirtää ne eri laitoksille. Tämä koskee myös rahastoeläkemaksua, jonka se välittää eläkerahastoyhtiöille. ZUS vastaa myös yleisen järjestelmän etuuksien maksamisesta.
Rahoitus
Yleisestä järjestelmästä maksettava työeläke jakautuu jakojärjestelmäperiaatteella rahoitettavaan laskennallisiin tileihin perustuvaan eläkkeeseen (NDC) ja mahdolliseen rahastoeläkkeeseen. Vuonna 1999 tehty reformi koski kokonaisuudessaan vain vanhuuseläkkeitä. Työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeet määräytyvät jakojärjestelmän mukaan, ja rahastoeläke maksetaan vasta vanhuuseläkkeen yhteydessä. Työkyvyttömyyseläke rahoitetaan erillisellä työkyvyttömyys- ja perhe-eläkemaksulla.
Eläkejärjestelmä sisältää myös verorahoitteiset vähimmäiseläkkeet. Ennen 1.1.1949 syntyneet jäivät uuden lainsäädännön mukaisen järjestelmän ulkopuolelle. Vuosien 1949 ja 1969 välisenä aikana syntyneet saivat valita vakuutetaanko heidät uudessa vai vanhassa järjestelemässä. Vuonna 1969 ja sen jälkeen syntyneet on vakuutettu uudessa järjestelmässä.
Vakuutusmaksutaulukko
| Yhteensä | Työntekijä | Työnantaja | Palkkakatto | |
|---|---|---|---|---|
| Sairausvakuutus- ja terveydenhoitomaksu (kattaa vanhempainrahat) | 11,45 % | 1,45 % | – | – |
| Työkyvyttömyys- ja perhe-eläkemaksu | 8 % | 1,50 % | 6,50 % | 2,5 kertaa keskipalkka* |
| Vanhuuseläkemaksu | 19,52 % | 9,76 % | 9,76 % | 2,5 kertaa keskipalkka* |
| Työtapaturma- ja ammattisairausmaksu | 0,67 – 3,86 % | – | 0,67 -3,86 % | – |
| Työttömyysvakuutusmaksu | 2,45 % | – | 2,45 % | – |
| Työuraeläkemaksu | 1,5 %** | – | 1,5 %** | – |
| Yhteensä | 42,09 – 45,3 % | 22,71 % | 19,38 – 22,59 % | – |
| *sovelletaan vuositasolla; **jokaisesta raskasta työtä tekevästä |
Lisäksi työnantajat maksavat 0,10 prosentin palkkaturvamaksua takuurahastoon (Guaranteed Employee Benefits Fund).
Sosiaalivakuutusrahasto (Fundusz Ubezpieczen Spolecznych, FUS) hallinnoi vakuutusmaksuja. Rahasto koostuu neljästä eri erillisestä rahastosta, jotka vastaavat eri riskeihin liittyvistä etuuksista. Vanhuuseläkerahasto vastaa nimensä mukaisesti sekä jakojärjestelmäperusteisesta että rahastoidun vanhuuseläkkeen rahoittamisesta.
Työkyvyttömyysrahasto vastaa työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeistä, täysorvon hyvityksestä, kuntoutusrahasta, työkyvyttömyyden jälkeisestä vanhuuseläkkeestä, hautausavustuksesta sekä työttömien varhaiseläke-etuudesta. Sairausvakuutusrahasto vastaa sairauteen, vanhempainvapaisiin sekä kuntoutukseen liittyvistä etuuksista. Tapaturmarahasto vastaa työtapaturmia ja ammattitauteja koskevista etuuksista.
Vanhuuseläkemaksu jakautuu seuraavalla tavalla riippuen siitä, onko vakuutettu valinnut rahastoeläkkeen vai ei.
Vanhuuseläkemaksun jakautuminen
| ZUS | FUS | OFE | Yhteensä | |
|---|---|---|---|---|
| Vain rahastotili | 12,22 % | 7,3 % | – | 19,76 % |
| Rahastoeläke ja rahastoeläketili | 12,22 % | 4,38 % | 2,92 % | 19,76 % |
Vanhuuseläkemaksu jakautuu kahteen osaan; jakojärjestelmäperusteiseen sekä rahastoeläkkeeseen. Jakojärjestelmäperusteiseen osaan ohjataan 12,22 prosenttiyksikköä. Rahastoeläkkeeseen ohjataan 7,3 prosenttiyksikköä, joka menee joko kokonaan FUSin hallinnoimalle rahastoeläketilille, tai sitten osittain FUSille (4,38 %) ja rahastoeläkeyhtiölle (OFE, Otwarty Fundusz Emerytalny) (2,92 %). Jälkimmäinen siinä tapauksessa, että vakuutettu on päättänyt vapaavalintaisesti sijoittaa osan rahastoeläkkeestään rahastoeläkeyhtiöön. Vakuutettu voi valita 14 eri rahastoeläkeyhtiön väliltä.
Vanhuuseläkemaksut kartuttavat henkilökohtaista laskennallista eläkepääomaa. Jakojärjestelmäperusteinen pääoma indeksoidaan yleisen kuluttajahintakehityksen mukaan, jonka lisäksi huomioidaan vähintään 20 prosenttia palkkakehityksestä. FUSin hallinnoimalle rahastoeläketilille karttunutta pääomaa ei tosiasiallisesti rahastoida, vaan se indeksoidaan nimellisen BKT:n viiden vuoden kehityksen mukaan. Pääoman arvo ei voi laskea. Rahastoeläkeyhtiöihin maksettujen vakuutusmaksujen arvo kehittyy sijoitustuottojen perusteella. Vakuutetun kuoleman yhteydessä voi leski periä rahastoeläkkeen suoraan omaan pääomaansa.
Kaikkien vakuutettujen rahastoeläke maksetaan lopulta ZUSin kautta, vaikka se olisi maksettu rahastoeläkeyhtiöön, sillä kymmenen vuotta ennen kuin vakuutettu jää vanhuuseläkkeelle hänen varoja ryhdytään siirtämään asteittain ZUSin hallintaan. Tähän menettelyyn viitataan termillä ”slider mechanism”. Samalla myös koko rahastoeläkemaksu ohjataan täysimääräisesti ZUSille. Eläkerahastojen on pidettävä huoli likviditeetistään, kun rahoja ryhdytään siirtämään ulos.
Rahastoeläkeyhtiöiden tulee maksaa ZUSille 0,4 prosenttia hallinnointipalkkiota saamastaan vakuutusmaksutulosta.
Valtio osallistuu eläketurvan rahoitukseen kattamalla vähimmäiseläkkeen kustannukset ja maksamalla vakuutusmaksuja palkattomilta ajoilta (mm. lastenhoitoaika ja työttömyysetuuksien saamisen aika). Valtio myös vastaa lakisääteisen eläkejärjestelmän rahoitusvajeesta jakojärjestelmäperiaatteella toimivan osuuden osalta (vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläke).
Vanhuuseläke (emerytura)
Vuonna 2013 tuli voimaan lakimuutos, jonka myötä eläkeikää olisi tultu nostamaan asteittain 67 vuoteen. Vuonna 2017 kuitenkin toinen lakimuutos tuli voimaan, jonka seurauksena jo eläkeiät alennettiin takaisin miesten 65 vuoteen ja naisten 60 vuoteen, niin kuin ne vanhassa järjestelmässä olivat olleet.
Vuoden 2013 uudistuksen yhteydessä luotiin myös mahdollisuus jäädä varhaiseläkkeelle ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Lainmuutoksen myötä vakuutetut voivat myös täydentää vakuutushistoriaansa maksamalla vapaaehtoisia vakuutusmaksuja, jos eläkeoikeuden ehdot eivät muuten täyttyisi.
Vanhuuseläkkeen määrä
Puolan lakisääteinen eläke määräytyy maksuperusteisesti. Ensimmäisen pilarin lakisääteinen ja sosiaaliturva-asetuksen 883/2004 alainen eläke on nimellisesti maksuperusteinen (NDC), ja sitä hallinnoi ZUS (Zaklad Ubezpieczen Spolecznych). Toisen pilarin täysin rahastoituja maksuperusteisia eläkkeitä hallinnoivat sekä ZUS että yksityiset vakuutuslaitokset (Powszechne Towarzystwa Emerytalne, PTE). Vanhuuseläkkeen maksaa kuitenkin ZUS, jolle siirretään yksityisille vakuutuslaitoksille maksettu rahastoeläkkeen osuus, ennen kuin vakuutettu jää vanhuuseläkkeelle.
Vanhuuseläkkeen määrä saadaan jakamalla vakuutetun eläkepääoma ikäkohortin odotettavissa olevalla elinajalla, joka ilmaistaan kuukausina. Eläkepääomaan lasketaan mukaan sekä nimellisesti maksuperusteisesti karttunut eläke että rahastoeläke.
Eläkkeen vähimmäismäärä
Vähimmäiseläke vuonna 2014 on 845 PLN (210 €) kuukaudessa. Tämä on vähimmäismäärä myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeelle. Jotta henkilöllä on oikeus vähimmäiseläkkeeseen, tulee hänellä olla vähintään 25 vuotta (miehet) tai 21 vuotta (naiset) vakuutettua aikaa.
Yli 75-vuotiaalle vakuutetulle myönnetään eläkkeeseen 207 PLN:n hoivalisä.
Varhaiseläkkeet
Vanhassa eläkejärjestelmässä oleville henkilöille voidaan myöntää eläke viisi vuotta ennen eläkeikää seuraavissa tapauksissa.
Ennen vuotta 1954 syntyneet naiset, joilla täyttyi ennen vuotta 2009 vakuutusaikavaatimus:
- Vähintään 30 vuotta
- Vähintään 20 vuotta, jos heillä on täysi työkyvyttömyys
Ennen vuotta 1949 syntyneet miehet, joilla täyttyi ennen vuotta 2009 vakuutusaikavaatimus:
- Vähintään 35 vuotta
- Vähintään 25 vuotta, jos heillä on täysi työkyvyttömyys
Tämän lisäksi maatalousyrittäjien eläkejärjestelmässä (KRUS) eläkeiät
ovat yleistä eläkejärjestelmää alhaisemmat. Myös tietyillä
ammattiryhmillä, kuten kaivostyöläisillä ja rautatietyöläisillä on
yleistä eläkeikää alhaisemmat eläkeiät.
Osa-aikaeläke (emerytura czesciowa)
Vuodesta 2014 alkaen Puolassa on ollut mahdollista jäädä osa-aikaeläkkeelle. Saadakseen osa-aikaeläkettä vakuutetun on täytettävä seuraavat ehdot:
- Vähintään 62 (naiset) tai 65 (miehet) vuoden ikä
- Vähintään 35 (naiset) tai 40 (miehet) vuoden vakuutushistoria
Eläkkeen määrä on 50 prosenttia karttuneesta eläkeoikeudesta. Osa-aikaeläkkeen saamiseksi ei vaadita työnteon lopettamista, eikä se edellytä palkkatulojen seurantaa.
Osa-aikaeläkkeen voi muuttaa vanhuuseläkkeeksi eläkeiän täyttämisen jälkeen. Edellytyksenä on työnteon lopettaminen. Osa-aikaeläke vähentää pysyvästi vanhuuseläkkeen määrää.
Jos vakuutettu on tehnyt urallaan raskaaksi luokiteltavia töitä vähintään 15 vuotta, voidaan hänelle maksaa työuraeläkettä ennen varsinaista vanhuuseläkeikää. Työuraeläkkeelle voi jäädä 55-vuotiaana (naiset) ja 60-vuotiaana (miehet). Työuraeläkettä lasketaan lakisääteiseen vanhuuseläkeikään asti.
Oikeus työuraeläkkeeseen koskee vain henkilöitä, jotka ovat tulleet työelämään ennen vuotta 2000. Raskaaksi työksi luetaan äärilämpötiloissa, ylipaineisessa tilassa tai raskaassa asennossa tehtävä työ. Tämän lisäksi raskaana työnä pidetään myös työtä, jossa ylittyy 6 300 kiloJoulen (miehet) tai 4 200 kiloJoulen (naiset) energiankulutus päivän aikana. Työnantajilla on vuosittainen ilmoitusvelvollisuus ZUSille kaikista raskaissa töissä työskentelevistä.
Työttömäksi tulleilla iäkkäillä vakuutetuilla on mahdollisuus saada pidennettyä tasasuuruista varhaiseläke-etuutta. Etuuteen syntyy oikeus, jos vakuutettu on työttömäksi jäädessään vähintään 56-vuotias (nainen) tai 61-vuotias (mies). Etuuden edellytyksenä on vähintään kuusi kuukautta jatkunut työttömyys. Etuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto.
Vanhuuseläkkeelle jäätyään henkilö voi jatkaa työskentelyä ilman minkäänlaisia tulorajoja. Työsuhde tulee kuitenkin katkaista, jotta vanhuuseläkkeen maksaminen voidaan aloittaa. Työssäkäynnin ja eläkkeen yhdistämiseen ei tämän jälkeen liity mitään rajoituksia.
Jos vakuutetulla ei täyty yleinen eläkeikä, voi hänellä olla tulorajat maksussa olevasta etuudesta riippuen. Jopa pienikin työskentely voi katkaista eläkkeen.
Työkyvyttömyyseläke (Renta z tytulu niezdolnosci do pracy)
Työkyvyttömyyseläke myönnetään henkilöille joiden työkyky on vähentynyt osittain tai täysin fyysistä tai henkisistä vaivoista johtuen. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää määräaikaisesti tai toistaiseksi. Työkyvyttömyyttä on kahta lajia:
- Täysi työkyvyttömyys, kun henkilön ei ole mahdollista tehdä mitään työtä.
- Osittainen työkyvyttömyys, kun henkilö ei kykene harjoittamaan vakiintunutta ammattiaan mutta kykenee muuhun työhön.
Sosiaalivakuutuslaitos ZUS tekee päätöksen vakuutetun työkyvyttömyydestä laitoksen vakuutuslääkärin näkemykseen perustuen. Hakija voi valittaa päätöksestä kahden viikon kuluessa.
Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää vain, jos työkyvyttömyys alkaa työn tai palkattomien aikojen aikana, tai korkeintaan 18 kuukautta näiden päättymisen jälkeen. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan ole, jos työkyvyttömyys on täysi, ja vakuutetuilla on takanaan vähintään 20 vuoden (naiset) tai 25 vuoden (miehet) vakuutushistoria.
Työkyvyttömyyteen vaaditaan tietyn mittainen vakuutushistoria, joka riippuu hakijan iästä:
| Ikä | Vakuutusaikavaatimus |
|---|---|
| <20 vuotta | 1 vuosi |
| 20 – 22 vuotta | 2 vuotta |
| 22 – 25 vuotta | 3 vuotta |
| 25 – 30 vuotta | 4 vuotta |
| yli 30 vuotta | 5 vuotta |
Yli 30-vuotiaalta vaaditaan, että viiden vuoden vakuutusaikavaatimus on täyttynyt työkyvyttömyyttä edeltävän kymmenen vuoden aikana.
Vakuutetun täyttäessä vanhuuseläkeiän muuttuu työkyvyttömyyseläke automaattisesti vanhuuseläkkeeksi. Tällöin vakuutettu saa myös rahastoeläkkeen maksuun.
Toisin kuin vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke määräytyy etuusperusteisesti. Työkyvyttömyyseläke rahoitetaan työkyvyttömyys- ja perhe-eläkemaksulla, joka on kahdeksan prosenttia palkasta.
Työkyvyttömyyseläkkeen määrä riippuu vakuutuksenalaisesta tulosta, vakuutusvuosien määrästä, rinnasteisten kausien määrästä sekä tuloperusmäärästä. Eläkkeen taso määräytyy seuraavan neljän tekijän mukaan:
- 24 % tuloperusmäärästä
- 1,3 % vakuutuksenalaista tuloista kerrottuna vakuutusvuosien määrällä
- 0,7 % vakuutuksenalaista tuloista kerrottuna rinnasteisten kausien määrällä
- 0,7 % perusmäärästä kerrottuna tulevan ajan vuosien määrällä, jos vakuutusvuosia on alle 25. Tuleva aika lasketaan 25 vuoteen asti. Jos vakuutusvuosia on yli 25, ei tulevaa aikaa ole.
Tuloperusmäärä vastaa edellisen vuoden kansallista keskipalkkaa sosiaaliturvamaksuilla vähennettynä.
Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä on 75 prosenttia täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen vähimmäismäärä on 650 PLN. Määräytymissäännöt ovat täysin samat kuin täydessä työkyvyttömyyseläkkeessä.
Työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuvan eläkkeen määrä on 60 prosenttia vakuutuksenalaisesta tulosta, jos kyseessä on osittainen työkyvyttömyys ja 80 prosenttia vakuutuksenalaisesta tulosta, jos kyseessä on täysi työkyvyttömyys.
Rinnasteisiin kausiin luetaan mukaan työttömyys, sairaus, lastenkasvatus sekä yliopisto-opinnot. Rinnasteisten kausien määrä voi olla korkeintaan yksi kolmasosa vakuutusvuosien määrästä.
Maaliskuussa 2014 eläkkeiden vähimmäismäärä korotettiin 845 PLN:iin (210 €). Tämä vastaa noin 50 prosenttia vähimmäispalkasta. Vähimmäiseläke on sama kuin vanhuuseläkkeessä.
Eläkkeen enimmäismäärä on sata prosenttia eläkkeen perusteena olevasta tulosta. Vanhan eläkejärjestelmän eläkkeen perusteena olevana tulona huomioidaan uran 20 vuoden keskipalkka tai sitten kymmenen vuoden keskipalkka 20 vuodelta ennen eläkeikää.
Eläkkeen perusteena olevaksi tuloksi huomioidaan tulot eläkepalkkakattoon asti, joka on noin 2,5-kertainen suhteessa maan keskipalkkaan.
Eläkkeen vähimmäismäärä on korkeampi, jos eläke johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.
Jos vakuutetun työkyvyttömyysaste on yli 75 prosenttia, voidaan vakuutetulle myöntää 203,5 PLN hoivalisä.
Vakuutettu voi tehdä työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla työtä, mutta säännöt ovat tiukasti rajoitetut. Jos kuukausiansiot ovat alle 70 prosenttia Puolan keskipalkasta, eläkkeeseen ei tule mitään vähennystä. Jos ansiotulot ovat 70 ja 130 prosentin välillä keskipalkasta, eläkettä vähennetään 24 prosenttia. Jos kyseessä on osatyökyvyttömyyseläke, vähennetään sitä 18 prosenttia.
Jos ansiotulot ovat yli 130 prosenttia Puolan keskipalkasta, lakkautetaan eläkkeen maksaminen. Rajat koskevat myös Suomessa asuvia.
Koulutuseläke myönnetään työkyvyttömyyskriteerit täyttävälle henkilölle, jolla on mahdollisuus uudelleenkouluttautua. Koulutuseläkkeen määrä on 75 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta palkasta. Koulutuseläkkeen määrä ei voi kuitenkaan jäädä alle osatyökyvyttömyyseläkkeen vähimmäismäärän. Koulutuseläkettä ei voida maksaa ansiotulojen rinnalla.
Koulutuseläke myönnetään pääsääntöisesti kuudeksi kuukaudeksi, mutta siihen voidaan myöntää jatko. Koulutuseläkettä ei voida kuitenkaan maksaa yli 36 kuukautta.
Perhe-eläke (Renta rodzinna)
Perhe-eläke voidaan myöntää edunjättäjän lapsille, leskelle, entiselle aviopuolisolle tai huollettavina olleille vanhemmille.
Jotta perhe-eläke voidaan myöntää, täytyi edunjättäjällä olla maksussa vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke tai hänellä olisi ollut oikeus näihin eläkkeisiin. Jos kuoleman syy on työtapaturma tai ammattitauti, myönnetään eläke vaikka vakuutettu ei täyttäisi vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeen ehtoja.
Perhe-eläke määräytyy joko maksussa olevan vanhuus-, työkyvyttömyys- tai laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen mukaan.
Edunsaajat:
- Leskelle voidaan myöntää eläke, jos hän oli edunjättäjän kuollessa yli 50-vuotias tai työkyvytön tai hänellä on huollettavanaan lapseneläkkeeseen oikeutettu alle 16-vuotias lapsi tai alle 18-vuotias opiskeleva tai työkyvytön lapsi.
- Entiselle aviopuolisolle voidaan myöntää eläke, jos hän täyttää leskeneläkkeen ehdot ja edunjättäjä maksoi kuollessaan hänelle elatusapua.
- Edunjättäjän tai tämän aviopuolison lapsille (ml. adoptiolapset), jotka ovat alle 16-vuotiaita tai alle 25-vuotiaita mutta opiskelevat täyspäiväisesti. Lapsille, jotka ovat tulleet työkyvyttömiksi ennen 16 ikävuotta, myönnetään eläke ilman ikärajoituksia.
- Edunjättäjän huollettavana olleet vanhemmat, jos heidän kohdallaan täyttyy samat kriteerit kuin entisen aviopuolison osalta.
- Mikäli leski ei täytä ehtoja, muttei pysty elättämään itseään, voidaan myöntää tilapäinen leskeneläke vuodeksi.
- Tietyissä erityistapauksissa myös lastenlapsilla tai muilla huollettavina olleilla lapsilla voi olla oikeus perhe-eläkkeeseen.
Perhe-eläkkeen määrä on tietty osuus siitä vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeestä, jota vakuutetulle maksettiin. Jos edunjättäjä oli menehtyessään työelämässä, käytetään perhe-eläkkeen perustana edunjättäjän laskennallista työkyvyttömyyseläkettä
Jos perhe-eläkkeensaajia on yksi, saa hän 85 prosenttia edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaajia on kaksi, saavat he 90 prosenttia edunjättäjän eläkkeestä ja jos edunsaajia on kolme tai enemmän saavat he yhteensä 95 prosenttia edunjättäjän eläkkeestä. Perhe-eläke jaetaan tasan kaikkien edunsaajien kesken.
Eläkettä vähennetään, mikäli edunsaajan tulot ylittävät 70 prosenttia keskipalkasta eikä eläkettä makseta, mikäli ansiot ylittävät 130 prosenttia keskipalkasta.
Vuonna 2013 vähimmäisperhe-eläke oli 831,15 PLN kuukaudessa.
Täysorvoille myönnetään eläkekorotus, joka vuonna 2013 oli 382,50 PLN kuussa. Eläkekorotuksen taso on sidottu eläkeindeksiin.
Edunjättäjän rahastoeläkkeen pääomasta puolet siirretään lesken omaan rahastoeläkkeeseen, toinen puoli taas siirretään edunjättäjän nimittämälle henkilölle, joka voi myös olla leski. Jos edunjättäjä ei ole nimennyt henkilöä, kohdellaan tätä toista puolta pääomasta normaalien perimissääntöjen mukaan.
Hautausavustus voidaan myöntää edunjättäjän lähiomaiselle hautauskulujen kattamiseksi. Hautausavustus maksetaan kertasuorituksena ja se on määrältään 4 000 PLN. Avustus myönnetään vain jos edunjättäjällä oli kuollessaan oikeus työeläkkeeseen.
Lisäeläkkeet
Vapaaehtoinen eläkevakuuttaminen on mahdollista työnantajakohtaisissa PPE-eläkejärjestelmissä (PPE, Pracownicze Programy Emerytalne). Nämä järjestelmät ovat aina maksuperusteisia ja täysin rahastoituja. Vuonna 2012 näissä järjestelmissä oli vakuutettuna noin 350 000 henkilöä. Vakuutusmaksuille on asetettu vuosittainen 17 000 PLN katto. Työnantaja voi maksaa lisävakuutusmaksua korkeintaan seitsemän prosenttia työntekijän palkasta.
Henkilökohtaiset IKE-eläketilit (Indywidualne Konto Emerytalne) mahdollistavat taas jokaisen yksilöllisen lisäeläkesäästämisen. Yksittäinen henkilö voi maksaa tililleen maksuja enintään 11 200 PLN:n arvosta. Lisäeläkemaksut ovat verovapaita. Vuonna 2013 aktiivisia tilejä oli 820 000, ja keskimäärin niihin maksettiin vakuutusmaksuja 3 100 PLN. Pääomalle saatava tuotto on verovapaata.
Näiden lisäksi vuodesta 2012 alkaen kaikilla yli 16-vuotiailla on ollut mahdollista säästää henkilökohtaisille IKZE-eläkevakuutustileille (Indywidualne Konto Zabezpieczenia Emerytalnego). Maksukatto on 4 500 PLN vuodessa. Vuonna 2013 IKZE-tilejä oli noin 500 000, joihin oli talletettuna 120 miljardia PLN. Keskimäärin IKZE-tilille maksettiin eläkevakuutusmaksuja 1 100 PLN. Pääomalle saatavasta tuotosta maksetaan kymmenen prosentin vero.
Indeksiturva
Eläkkeisiin tehdään indeksikorotus vuosittain maaliskuussa. Indeksikorotus seuraa yleistä kuluttajahintakehitystä lisättynä vähintään 20 prosentilla keskimääräisestä palkkakehityksestä. Vuoden 2014 indeksikorotus oli 1,6 prosenttia.
Yleensä myös vähimmäiseläkkeitä tarkistetaan indeksikorotuksen yhteydessä.
Verotus
Eläkkeet ovat verotettavaa tuloa. Puolassa on kaksiportainen verojärjestelmä; veroprosentti on 18 aina 85 550 PLN:n vuosituloihin asti. Tämä raja vastaa noin kaksinkertaista maan keskipalkkaa. Ylittävien tulojen osalta veroprosentti nousee 32 prosenttiin.
Eläkkeistä ei makseta sosiaalivakuutusmaksuja.
Lue lisää:
- Puola laski eläkeikäänsä – ja sillä on merkittävät seuraukset (Blogikirjoitus)
Aiheesta muualla:
- Työ- ja sosiaaliministeriö (Ministerstwo Pracy i Polityki Społecznej)
- Sosiaaliturvalaitos ZUS (Zaklad Ubezpieczen Spolecznych) hallinnoi lakisääteisiä ansaintaeläkkeitä. Se kerää vakuutusmaksut sekä myöntää ja maksaa eläkkeet
- Tilastokeskus (Glowny Urzad Statystyczny; GUS)
- Finanssivalvontaviranomainen (KNF) valvoo eläkerahastoja
- Puolan eläkejärjestelmän kuvaus SSA:n sivuilla
- Puolan eläkejärjestelmän ja sosiaaliturvan kuvaus Euroopan komission sivuilla