Ulkomaille työhön lähteviä EU-alueella yhä enemmän
Ulkomaille työhön lähtevä voi säilyttää kytkennän kotimaan sosiaaliturvaan ja etuisuuksiin ja välttyä kohdemaan sivukuluilta. Tämän hän osoittaa A1-todistuksella.
Todistuksen voi saada, kun lähtee tilapäisesti työhön EU-maahan tai maahan, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus. Todistuksella pystyy osoittamaan, että on siirtynyt toiseen maahan työskentelemään esimerkiksi lähetettynä työntekijänä.
Työvoiman liikkuvuuden volyymista kertoo se, että EU-alueella jäsenvaltiot antoivat vuonna 2017 lähes kolme miljoonaa A1-todistusta.
– EU:n sisäisten siirtotyöläisten panos on vuosi vuodelta isompi ja kasvaa kovaa vauhtia. Osaltaan syy todistusmäärien kasvuun löytyy kuitenkin myös tiukentuneista kontrolleista, kertoo kehityspäällikkö Karoliina Nurmi Eläketurvakeskuksen lakiosastolta.
Euroopan komission tilastoista selviää, että Suomeen saapui noin 23 000 (2017) lähetettyä työntekijää A1-todistuksella, pääosin Virosta, Saksasta ja Puolasta.
Vuonna 2018 Suomesta myönnettiin yli 12 000 A1-todistusta ulkomaille lähteville. Kasvu on Suomessakin ollut voimakasta, sillä vuonna 2018 todistuksia myönnettiin noin 2 000 enemmän kuin edellisenä vuonna.
Pelkästään Puola myöntää noin 600 000 A1-todistusta vuosittain. Slovenian työvoimasta arviolta viisi prosenttia on ollut ulkomailla työskentelemässä. EU-alueella muut suurimmat A1-myöntäjämaat ovat Saksa, Espanja ja Italia. Suurimpana toimialana erottuu rakennussektori, mutta myös kuljetusalalla työvoiman kansainvälinen liikkuvuus on suurta.
Robotiikka nopeuttaa palvelua
Myönnettyjen todistusten määrät ovat Suomessa yli kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Suomesta lähtevien osalta Eläketurvakeskus tekee ratkaisun A1-todistuksen saamisesta.
Käsittely nopeutuu, kun hakemuksen jättää sähköisessä palvelussa. Osa sähköisenä saapuneista hakemuksista saadaan ratkaistua automaattisesti. Sähköisten palveluiden käyttäjänä asiakas voi myös tarkistaa vireillä olevan asiansa tilan.
– Automatisoidusti ratkaisemme jo kolmasosan hakemuksista. Näin pystymme toimittamaan valmiin A1-todistuksen suoraan paluupostissa työnantajalle ja työntekijälle, Nurmi kertoo.
Eläketurvakeskuksen asiantuntijat tekevät myös paljon yhteistyötä kohdemaiden kanssa ulkomaantyön vakuuttamisasioiden selventämiseksi. Jos lähetetyn työntekijän statuksen ehdot eivät täyty, työntekijä ohjataan hakeutumaan työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin.
Aiheesta lähemmin:
Posting of workers 2017 (pdf, Euroopan komission tilastoraportti)
Työvoiman liikkuvuudesta tietokantoja ja aikasarjoja (Euroopan komission tilastot)
Tilastotietoa lähetetyistä työntekijöistä (Etk.fi-verkkopalvelussa)
Ulkomaantyön vakuuttaminen ja todistuksen hakeminen (Etk.fi-verkkopalvelussa)
Lisätietoja:
Kehityspäällikkö Karoliina Nurmi, 029 411 2357, karoliina.nurmi(at)etk.fi
Eläketurvakeskuksen asiakaspalvelun yhteystiedot
Mikä on A1-todistus?
- Tilapäisesti toisessa EU-maassa tai sosiaaliturvasopimusmaissa työskentelevä voi kuulua lähettäjämaan (esim. Suomen) sosiaaliturvaan.
- Kaikissa EU-maissa samanmuotoinen A1-todistus osoittaa, että työntekijään sovelletaan lähtömaan sosiaaliturvalainsäädäntöä.
- A1-todistuksen saaneesta henkilöstä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maksetaan A1-todistuksen myöntäneeseen maahan eikä työskentelymaahan.
- EU-säännösten mukaan henkilöön tulee soveltaa vain yhden maan lainsäädäntöä kerrallaan. Pääsääntö on, että työ vakuutetaan työskentelymaan mukaan.
Mitä hyötyä A1-todistuksesta?
- A1-todistus määrää, että ulkomaantyötä teettävä yritys maksaa sosiaalivakuutusmaksut lähtömaahan (Suomeen).
- Työntekijän eläke karttuu tällöin Suomen lainsäädännön mukaan. Lisäksi esimerkiksi sairauspäivärahat saadaan Suomesta.
- Eläketurvakeskus myöntää todistuksen, lähettää sen hakijalle sekä ilmoittaa myöntämästään A1-todistuksesta Kelalle ja eläkelaitokselle.
- Kela lähettää eurooppalaisen sairaanhoitokortin toisessa EU-maassa työskentelevälle.
Piirroskuvitus: Jouko Ollikainen