Eläkemaksutason määräytyminen eri aloilla
Yksityisten alojen TyEL-maksun määräytyminen
Työnantajilta ja työntekijöiltä kerätyn TyEL-maksun tulee kattaa yhdessä rahastojen sijoituksista saatavan tuoton kanssa kyseisenä vuonna
- eläkkeensaajille maksetut eläkelaitosten yhteisesti kustantamat eläkkeet,
- maksusta rahastoihin siirrettävät varat eli vastuuvelan kasvu
- eläkkeiden ja vakuutusten hoitoon tarkoitetut hoitokulut sekä
- työnantajilta saamatta jääneistä vakuutusmaksuista syntyvät tappiot eli maksutappiot.
Työeläkevakuutusyhtiössä vakuutetun työnantajan TyEL-maksu
Työeläkevakuutusyhtiöstä vakuutuksen ottaneen työnantajan vakuutusmaksu jakautuu osiin. Tietyillä maksun osilla kerättävät varat rahastoidaan tulevaa eläkettä varten ja tietyillä maksun osilla kustannetaan kyseisen vuoden eläkelaitosten yhteisesti kustannettavaa eläkemenoa ja hoitokuluja. Vuonna 2020 koronatilanteesta johtuva TyEL-maksun alennus 1.5.2020 alkaen kohdistuu maksun tasausosaan.
Keskimääräisen TyEL-maksun osat vuonna 2020:
- Vanhuuseläke 3,5 %
- Työkyvyttömyyseläke 1,0 %
- Tasausosa 19,9 % / 17,3 %
- Muut 0,7 %
- Arvioidut hyvitykset -0,7 %
- Keskimääräinen vakuutusmaksu 24,4 % / 21,8 %
Rahastoitua vanhuuseläkettä varten kerättävä TyEL-maksun osuus, 3,5 prosenttia palkoista, siirretään rahastoon tulevaisuudessa maksettavaa vanhuuseläkettä varten. Vanhuuseläkeosa määritellään sen tasoiseksi, että sillä kerättävä TyEL-maksu keskimäärin riittää kyseisenä vuonna karttuneiden vanhuuseläkkeiden rahastoituvien osien maksamiseen aikanaan eläkkeensaajille vanhuuseläkkeenä, kun otetaan huomioon rahastoille saatava tuotto ja kuolevuus.
Tulevaa vanhuuseläkettä varten rahastoidaan 0,4 prosentin eläkekarttumaa vastaava määrä työansioista. Loput eläkkeensaajille maksettavista vanhuuseläkkeistä kustannetaan yhteisesti TyEL-maksun tasausosalla.
Vanhuuseläkeosaan vaikuttavia muutoksia on suhteellisen harvoin. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi ihmisten elinikää mallintavan kuolevuusperusteen muutokset. Vuoden 2016 lopussa kuolevuusperustetta muutettiin eliniän pitenemisen vuoksi. Muutos kasvatti vanhuuseläkerahastoja sekä vakuutusmaksun vanhuuseläkeosaa. Rahastojen kasvattaminen rahoitettiin tasoitusmäärästä ja osaketuottosidonnaisesta lisävakuutusvastuusta.
TyEL-maksun vanhuuseläkeosa lasketaan työntekijäkohtaisesti ja se riippuu henkilön iästä ja sukupuolesta. Sukupuolten keskimääräisten elinikien erot siis vaikuttavat maksun vanhuuseläkeosan suuruuteen. Kokonaismaksu kuitenkin tasaantuu TyEL-maksun tasausosan avulla, ja siten nais- ja miestyöntekijöistä ei makseta eri suuruista TyEL-maksua.
Työkyvyttömyyseläkettä varten kerättävä TyEL-maksun osuus käytetään eläkkeensaajille myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden rahastointiin vanhuuseläkeikään saakka. Näistä eläkkeistä rahastoidaan eläkkeen alkamisvuonna pääsääntöisesti koko eläkkeen alkumäärästä laskettu vakuutusmatemaattinen pääoma-arvo ilman indeksikorotuksia vanhuuseläkeikään saakka. Työkyvyttömyyseläkeosa määritellään sen tasoiseksi, että sillä kerättävä TyEL-maksu keskimäärin riittää kattamaan puolet maksun keräämisvuotta seuraavan kahden vuoden aikana alkaneista työkyvyttömyyseläkkeistä.
Työkyvyttömyyseläkeosaa arvioidaan tuoreimpien alkaneita eläkkeitä koskevien tilastojen, selvitysten sekä tehtyjen ennusteiden pohjalta. Työkyvyttömyyseläkeosan määräytymiseen vaikuttavat esimerkiksi muutokset laissa määritellyssä eläkkeen rahastointiasteessa.
TyEL-maksun työkyvyttömyyseläkeosa riippuu muun muassa
- vakuutettujen työntekijöiden iästä
- työnantajan työntekijöille
- maksetuista palkoista ja
- työnantajan työntekijöille myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä verrattuna keskimääräiseen eli työkyvyttömyysriskistä.
Lue lisää:
TyEL-maksun tasausosalla kerätään varat maksun keräämisvuonna eläkkeensaajille maksettujen eläkkeiden yhteisesti kustannettavien eli tasattavien osien kustantamiseksi. Yhteisesti kustannettavia eläkkeitä ovat esimerkiksi
- eläkkeiden indeksikorotukset
- rahastoidut osuudet ylittävät osat vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeistä
- perhe-eläkkeet
- osa-aikaeläkkeet
- osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet ja
työuraeläkkeet.
Suurin osa eli noin 80 prosenttia maksettavista TyEL-eläkkeistä on yhteisesti kustannettavia.
TyEL-maksun tasausosaa puskuroivan rahaston eli tasausvastuun tulee kattaa aina vähintään viidennes seuraavan vuoden yhteisesti kustannettavasta eläkemenosta. Tasausosan puskuriin on kerätty varoja myös TyEL-maksun nousun tasoittamiseksi 2010- ja 2020-luvuilla.
TyEL-maksun tasausosa on sidoksissa työntekijän ikään ja sukupuoleen. Se määritellään siten, että TyEL-maksun kokonaismäärä muodostuu sukupuolesta ja iästä riippumattomaksi. TyEL-maksun tasausosan erot kompensoivat siis miesten ja naisten keskimääräisen elinajan erosta johtuvia maksun vanhuuseläkeosan eroja.
Tasausosan määräämiseen liittyvät laskelmat ja ennusteet tehdään Eläketurvakeskuksessa. Tasauseläkemenoennusteissa otetaan huomioon lainmuutokset sekä oletukset kansantalouden kehityksestä eli esimerkiksi ansiotason kasvu, inflaatio, palkkasumman kasvu ja työttömyys.
Lue lisää:
Maksun muut osat koostuvat
- hoitokustannusosasta
- lakisääteisistä maksuista sekä
- maksutappio-osasta.
Hoitokustannus- ja maksutappio-osat vaihtelevat työnantajakohtaisesti mm. työnantajan työntekijöille maksetun palkkasumman mukaan.
Lakisääteiset maksut sisältävät
- Eläketurvakeskuksen kustannusosuuden
- oikeushallintomaksun (Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan kustannuksiin) ja
- finanssivalvontamaksun.
Asiakashyvitys on maksun alennusta työnantajalle ja se riippuu sekä työeläkelaitoksen sijoitusten tuotosta että vakuutusten ja eläkkeiden hoidon tehokkuudesta. Asiakashyvityksiä maksetaan sopimustyönantajille. Jos työnantaja vaihtaa työeläkevakuutusyhtiötä, asiakashyvityksiä maksetaan kolmen vuoden ajan aiemmasta yhtiöstä (ns. jälkihyvitykset). Vuoden 2018 alusta alkaen tulivat voimaan eläkeyhtiökohtaiset asiakashyvitysten laskuperusteet.
Työeläkevakuutusyhtiöiden työnantajilta perimän TyEL-maksun laskentaperusteet valmistellaan Työeläkevakuuttajat TELA:n asettamissa työryhmissä Laskuperustejaoksessa ja Laskuperusteasiain neuvottelukunnassa. Näiden jäseninä ovat työeläkevakuuttajien vastuulliset vakuutusmatemaatikot eli aktuaarit ja pysyvinä asiantuntijoina Eläketurvakeskuksen ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajat. Eri työeläkevakuuttajat vuorottelevat työryhmien puheenjohtajuudessa.
TyEL-maksua koskevien laskelmien valmistelussa Laskuperustejaoksessa ja Laskuperusteasiain neuvottelukunnassa käytetään pääasiassa työeläkevakuuttajien ja Eläketurvakeskuksen tuottamia tilastotietoja, arvioita ja laskelmia. Keskeisin neuvottelutaho maksua koskevien laskuperusteiden valmistelussa on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen eläkeneuvotteluryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Mikko Kautto.
Työeläkevakuuttajat TELA hakee työeläkevakuutusyhtiöiden valtuuttamana sosiaali- ja terveysministeriön vahvistusta TyEL-maksun perusteille.
Lue lisää:
- Yksityisten alojen eläkemaksut
- Työkyvyttömyyseläkemaksun määräytyminen eri aloilla
- Laskuperusteet ja vakuutusehdot
Aiheesta muualla:
Työnantajan TyEL-maksu eläkesäätiössä tai -kassassa
Eläkesäätiöissä ja eläkekassoissa vakuutusmaksu on kannatusmaksutyyppinen. Se määräytyy kuitenkin saman perusperiaatteen mukaan kuin työeläkevakuutusyhtiöissä: vakuutusmaksun tulee kattaa yhdessä sijoitusten tuoton kanssa vuoden aikana eläkkeensaajille maksetut yhteisesti kustannettavat eläkkeet, rahastoitava eläkevastuu, eläkkeiden ja vakuutusten hoitoon tarkoitetut hoitokulut sekä työnantajilta saamatta jääneistä vakuutusmaksuista syntyvät tappiot. Eläkesäätiöiden ja -kassojen laskuperusteet laaditaan työeläkevakuutusyhtiöiden perusteita noudatellen sosiaali- ja terveysministeriön johtamassa kassa- ja säätiöryhmässä.
MEL-maksun määräytyminen
Merimieseläkelain mukaisen MEL-maksun taso määräytyy Merimieseläkekassan tekemien vakuutusteknisten tutkimusten perusteella siten, että maksu yhdessä valtion maksaman osuuden (vajaa kolmannes MEL-eläkemenosta) sekä eläkevarojen tuoton kanssa riittää kattamaan merimieseläkelain mukaisista eläkkeistä aiheutuvat menot, tasauseläkkeiden kustannukset, eläkevastuiden muutoksen sekä hoitokulut. Merimieseläkekassa hakee maksun tasolle sosiaali-ja terveysministeriön vahvistuksen. Työntekijän osuus maksusta vastaa TyEL:n mukaista osuutta.
Lue lisää:
Aiheesta muualla:
YEL-maksun määräytyminen
Yrittäjien YEL-maksun perusprosentit määritetään keskimääräisen TyEL-maksun pohjalta. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa YEL-maksuprosentit vuosittain.
Laissa on myös määritelty aloittavan yrittäjän vakuutusmaksun alennus: aloittava yrittäjä saa uuteen alkavaan yrittäjätoimintajaksoon 22 prosentin alennuksen vakuutusmaksusta neljän vuoden ajan. Aloittavan yrittäjän maksunalennuksen taso on vaihdellut lain voimassa ollessa. Ennen vuotta 1992 aloittavan yrittäjän alennuksen sijaan oli voimassa pienyrittäjän maksunalennus.
YEL-maksun suuruus on ollut YEL-lain voimaantulosta vuodesta 1970 asti sidoksissa TyEL-maksun suuruuteen. Lisätietoa YEL-maksusta ja YEL:n mukaisten eläkkeiden rahoituksesta on Eläketurvakeskuksen julkaisussa Yrittäjien lakisääteinen eläketurva: työurat, työtulot ja rahoitus.
Lue lisää:
Aiheesta muualla:
- Yrittäjien lakisääteinen eläketurva: työurat, työtulot ja rahoitus
- YEL- ja MYEL-vakuutusmaksuprosentit -aikasarja (Työeläkelakipalvelu)
MYEL-maksun määräytyminen
MYEL-vakuutetuilla vakuutusmaksun perusprosentit ovat samat kuin YEL-yrittäjillä. MYEL-vakuutetulla maksun taso riippuu kuitenkin iän lisäksi myös vakuutetun työtulon suuruudesta.
Alennettu MYEL-vakuutusmaksuprosentti on 54 prosenttia perusprosentista ja sitä sovelletaan vuonna 2020 rajaa 27 882,12 euroa matalammille MYEL-työtuloille. Perusprosenttia maksetaan 43 814,83 euroa ylittävästä työtulon osasta. Väliin jäävän työtulon osalta vakuutusmaksuprosentti nousee liukuvasti. Täten kaikkien MYEL-vakuutettujen todellinen vakuutusmaksuprosentti jää alennetun MYEL-maksuprosentin ja perusprosentin väliin. Alennetut maksuprosentit ovat olleet voimassa MYEL:n voimaantulosta alkaen. Maksunalennus perusteltiin lain voimaantullessa pientilojen vaikeuksilla, viljelijöiden ikärakenneongelmalla ja maatalouspoliittisilla syillä. Maksunalennusta on pienennetty vuosien aikana alkuperäisestä.
Lue lisää:
Aiheesta muualla:
Kevan jäsenyhteisöjen eläkemaksun määräytyminen
Kevan jäsenyhteisöjen eläkemaksut määräytyvät kunta-alan työntekijöille maksettujen palkkojen lisäksi eläkkeensaajille maksettujen eläkemenojen perusteella.
Jäsenyhteisön palkkaperusteinen eläkemaksu muodostuu kaikille työnantajille yhtä suuresta työansiopohjaisesta eläkemaksusta sekä työnantajakohtaisesta työkyvyttömyyseläkemaksusta. Työansiopohjainen eläkemaksu vastaa tasoltaan arvioitua TyEL:n keskimääräistä kokonaismaksua ilman arvioitua keskimääräistä TyEL-maksun työkyvyttömyysosaa. Työkyvyttömyyseläkemaksu määräytyy työnantajan työkyvyttömyysriskin perusteella ja on tasoltaan keskimäärin yhtä suuri kuin keskimääräinen TyEL-maksun työkyvyttömyysosa. Jäsenyhteisön palkkaperusteinen eläkemaksu sisältää myös työntekijän eläkemaksun. Työntekijöiden maksuprosentit ovat samat kuin muillakin palkansaajilla.
Työkyvyttömyyseläkemaksu määräytyy suurtyönantajilla kokonaan ja keskisuurilla työnantajilla osittain työnantajan työkyvyttömyysriskin perusteella. Pientyönantajan työkyvyttömyyseläkemaksu on yhtä suuri kuin järjestelmän keskimääräinen työkyvyttömyyseläkemaksu. Työnantajan työkyvyttömyysriski määräytyy kahden viimeksi toteutuneen vuoden aikana alkaneiden täysien työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutustukien perusteella. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea edeltävä osatyökyvyttömyyseläke tai osakuntoutustuki huomioidaan eläkemenoa vähentävänä täyden työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen alkamista välittömästi edeltävän 24 kuukauden ajalta.
Osa työnantajista maksaa lisäksi euromääräistä eläkemenoperusteista maksua. Eläkemenoperusteista maksua maksavat ne työnantajat, joiden palveluksessa ennen vuotta 2005 olleille työntekijöille maksettiin kunta-alan työstä kertynyttä eläkettä tarkasteluvuonna.
Kunta-aloilla karttuvia eläkkeitä varten on kerätty maksun nousua tasoittavaa puskurirahastoa vuodesta 1988 lähtien. Vuodesta 2017 alkaen maksutulot eivät ole enää riittäneet eläkkeiden maksamiseen, vaan osa eläkkeistä on rahoitettu puskurirahaston tuottojen avulla. Kevan puskurirahastoa ei kohdisteta yksittäiselle henkilöille kuten TyEL:issä. Kevan tavoitteena on vakaa ja kestävä maksutaso.
Lue lisää:
Aiheesta muualla:
Valtion eläkemaksun määräytyminen
Valtion palkkaperusteinen eläkemaksu muodostuu työansioihin perustuvasta eläkemaksusta ja työkyvyttömyyseläkemaksusta, kuten Kevan jäsenyhteisöillä. Valtiovarainministeriö vahvistaa työansiopohjaisen eläkemaksun ja keskimääräisen työkyvyttömyyseläkemaksun suuruuden Kevan esityksestä. Työansiopohjainen eläkemaksu sekä työkyvyttömyyseläkemaksun laskennassa tarvittavat parametrit määritetään siten, että arvioitu eläkemaksun keskimääräinen taso vastaa TyEL-maksun keskimääräistä tasoa. Työntekijöiden maksuprosentit ovat samat kuin muillakin palkansaajilla.
Keva vahvistaa eläkemaksun valtiovarainministeriön päättämien perusteiden mukaisesti.
Lue lisää:
Aiheesta muualla:
Evankelis-luterilaisen kirkon eläkemaksun määräytyminen
Evankelisluterilaisen kirkon työnantajat maksavat palkkaperusteista eläkemaksua ja lisäksi kirkollisveroon perustuvaa eläkerahastomaksua, jolla on tarkoitus kasvattaa Kirkon eläkerahastoa toistaiseksi. Kirkon eläkerahastolla pyritään turvaamaan kirkon työntekijöiden eläkkeiden maksaminen ja tasaamaan seurakuntien eläkemaksujen kehitystä tulevaisuudessa. Kirkon eläkerahasto toimii puskuriperiaatteella eikä sitä ole sidottu TyEL:n tapaan yksilökohtaisiin eläkevastuisiin. Työntekijöiden maksuprosentit ovat samat kuin muillakin palkansaajilla.
Lue lisää:
Aiheesta muualla: