Tutkimusten mukaan eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä tulomittareilla tarkasteltuna 20 vuoden aikana. Eläkeläisten asema suhteessa palkansaajiin on pysynyt ennallaan. Pienituloisuus on yleisintä työkyvyttömyyseläkeläisillä, yksinasuvilla ja iäkkäimmillä naisilla.

Eläkeläisten käytettävissä olevat tulot kasvaneet

Vuonna 2017 eläkeläisten toimeentulo oli keskimäärin 21 800 euroa vuodessa eli noin 1 800 euroa kuukautta kohden. Vuoteen 2000 verrattuna eläkeläisten tulot ovat kasvaneet reaalisesti 40 prosenttia.

Suhteessa palkansaajiin ja yrittäjiin eläkeläisten toimeentulo on 69 prosenttia, ja suhteessa koko väestöön 84 prosenttia. Parhaiten Suomessa tulevat toimeen työssäkäyvät. Heikoimmassa asemassa ovat ammatissa toimimattomat, kuten opiskelijat ja pitkäaikaistyöttömät.

Taloussuhdanteet vaikuttavat eläkeläisten asemaan suhteessa muihin väestöryhmiin. Nousukautena, kun työllisyys kohenee ja palkat nousevat, eläkeläisten asema työssäkäyviin nähden heikkenee. Taantuman aikana kehitys on päinvastaista, eläkeläisten asema paranee.

Eläkeläisten toimeentuloa arvioidaan ekvivalenttirahatulon perusteella. Ekvivalenttirahatulo on kotitalouden kulutusyksikköä kohden laskettua käytettävissä olevaa rahatuloa. Ekvivalenttirahatulo on toimeentulotutkimuksessa laajasti käytetty tulokäsite. Ekvivalenttirahatuloa laskettaessa mukaan otetaan kaikki samassa kotitaloudessa asuvien bruttotulot ja myös kotitalouden maksamat verot ja maksut. Erikokoisten kotitalouksien tulot eivät kuitenkaan ole suoraan vertailukelpoisia. Siksi kotitalouden tulot muunnetaan lopuksi jäsenkohtaiseksi ekvivalenttituloksi, jossa kotitalouden jäsenten lukumäärä ja rakenne on otettu huomioon.

Eläkeläisen tärkein tulonlähde on eläke

Eläkeläisten joukossa on pieni-, keski- ja suurituloisia. Tulotaso ilmenee myös toimeentulon rakenteessa. Keskituloisilla eläkeläisillä omaan työuraan perustuvan työeläkkeen osuus bruttotuloista on 80 prosenttia. Muiden tulojen eli kansaneläkkeen, ansiotulojen, omaisuustulojen ja muiden sosiaalietuuksien osuudet bruttotulosta olivat noin viisi prosenttia kukin. Veroja ja maksuja keskituloiset eläkeläiset maksoivat bruttotulosta vajaa 20 prosenttia.

Eläkeläisten alimpaan tulokymmenykseen kuuluvien toimeentulo on noin kolmanneksen keskituloisia eläkeläisiä pienempi. Heillä työeläkkeen osuus bruttotulosta on keskimäärin noin puolet. Kansaneläke ja muut sosiaalietuudet, kuten eläkeläisten asumistuki ja toimeentulotuki, muodostavat toisen puolen. Verojen osuus bruttotulosta on verraten pieni.

Ylimpään tulokymmenykseen kuuluvien eläkeläisten tulot ovat yli puolitoista kertaa keskituloisia eläkeläisiä suuremmat. Työeläkkeen ohella merkittäviä tulolähteitä ovat ansio- ja omaisuustulot. Verojen osuus bruttotulosta on ylimpään tulokymmenykseen kuuluvilla vajaa kolmannes.

Eläkeläisten pienituloisuus ei poikkea muusta väestöstä

Vuonna 2017 eläkeläisten pienituloisuusaste oli 60 prosentin rajan mukaan 14,1 prosenttia, hieman koko väestöä korkeampi. Alemman eli 50 prosentin rajan mukaan eläkeläisten pienituloisuusaste on puolestaan hieman alempi kuin koko väestössä.

Vuoteen 2000 verrattuna eläkeläisten ja myös koko väestön pienituloisuusaste on pysynyt suunnilleen ennallaan.

Eläkeläisten pienituloisuusasteen ajallinen vaihtelu on koko väestöä suurempaa. Vaihteluun vaikuttavat muutokset pienituloisuusrajassa, sillä eläkeläisten tulojakauma on keskittynyt koko väestöä enemmän 60 prosentin rajan tuntumaan. Näin muutokset pienituloisuusrajassa vaikuttavat kaikkein eniten pienituloisten eläkeläisten lukumäärään ja tätä kautta eläkeläisten pienituloisuusasteeseen. Alemman eli 50 prosentin pienituloisuusrajan mukaan ajallinen vaihtelu on vähäisempää.

Pienituloisuusaste kuvaa ns. pienituloisuusrajan alapuolelle jäävän väestön osuutta koko väestöstä. EU:n käyttämän määritelmän mukaan pienituloisia ovat henkilöt, joiden ekvivalenttirahatulo jää alle 60 prosenttiin koko väestön ekvivalentista mediaanitulosta. OECD puolestaan käyttää 50 prosentin pienituloisuusrajaa.

Lisää tutkimustietoa eläkeläisten toimeentulosta

Eläketurvakeskuksessa tehtävän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa monipuolinen kuva eläkeläisten toimeentulosta. Tämä edellyttää toimeentulon tarkastelua useasta näkökulmasta. Toimeentuloa on tutkittava eläkkeiden tason kautta sekä toimeentulotutkimuksessa vakiintuneilla tavoilla: käytettävissä olevilla tuloilla, kulutuksella, varallisuudella, subjektiivisilla toimeentulokokemuksilla ja aineellisella puutteella. –

Tutkimus tuottaa tietoa eläkepolitiikalle asetettujen tavoitteiden, kohtuullisen toimeentulon turvaamisen köyhyyden estämisen, toteutumisesta.

Lisätietoa eläkeläisten toimeentulosta mm. seuraavista tutkimusjulkaisuista:

• Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015.
• Työkyvyttömyyseläkkeensaajien eläketurva ja toimeentulo 2000-luvulla.
• Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995–2013.
• Eläkeläisten toimeentulokokemukset vuonna 2017.
• Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys eläkeläisten toimeentulolle. 
• Pensioners’ subjective economic well-being in European countries: comparisons behind the income satisfaction paradox.

Kansainvälinen vertailutieto:

• Eläkkeiden korvaustaso ja eläkeläisten pienituloisuus Euroopassa.
• Työkyvyttömyyseläkkeet Euroopassa.

Muita tiedonlähteitä:

• Eläkeläisten toimeentuloa käsitteleviä ETK:n blogikirjoituksia.
• Diapaketti: Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015.