Tiedote

Eläketurvakeskus myöntää vuosittain pro gradu -tutkielmalle tunnustuspalkinnon. Tänä vuonna palkinto myönnetään työeläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä tarkastelevalle gradulle Oulun yliopistosta. Palkinnon saa Jonathan Strömberg, joka vertailee gradussaan Suomen, Alankomaiden ja Tanskan eläkejärjestelmiä. Illanvietosta se alkoi, Suomen eläkejärjestelmän taipuminen graduksi — Tuli kavereiden kanssa perjantai-iltana puhetta, onko Suomen eläkejärjestelmä hyvä vai huono. Asia oli sitten selvitettävä Oulun yliopistolla …

Vuoden 2019 loppuun mennessä 930 000 suomalaista oli ansainnut itselleen työeläkeoikeutta lastenhoidosta. Luvut käyvät ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tilastojen ennakkotiedoista.

Suomi tarvitsee vauvoja – voiko niitä tehdä politiikalla, miten? Eläkekomitean ensimmäisessä jaksossa ongelmaa ratkovat Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa, keskustan kansanedustaja Eeva Kalli ja Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander. Kokousta johtaa Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki.

Suomalaisten luottamus eläketurvaan on vahvistunut edellisvuodesta. Jos eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä jouduttaisiin vahvistamaan, hyväksytyin vaihtoehto olisi edelleen eläkemaksujen nostaminen. Vain joka kolmas hyväksyisi eläkeiän nostamisen. Koronakriisi ei ole juuri vaikuttanut mielipiteisiin.

Työeläke-lehden kesäkuun numerossa puhutaan rahasta. Lehti vertaili työeläkevakuutusyhtiöiden tilinpäätöksiä ja kertoo, mitä eläkkeiden hoitaminen maksaa. Myös koronakriisistä aiheutuvaa hintalappua on alustavasti haarukoitu.

Yrittäjistä 57 prosenttia kokee maksavansa itselleen riittävää eläketurvaa, kun taas 43 prosenttia kokee maksavansa itselleen liian vähän. Enemmistö yrittäjistä kuitenkin maksaa tuloihinsa nähden matalaa eläketurvaa, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus.

Mielenterveyden syyt nousivat ensimmäistä kertaa tuki- ja liikuntaelinsairauksien ohi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi perusteeksi. Mielenterveyssyistä myönnetyt eläkkeet kääntyivät selvään nousuun vuonna 2016. Erityisesti nuorten ja lähellä eläkeikää olevien naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet viime vuosina.

Tuorein Työeläke-lehti kokosi koronapandemian vaikutuksia eläkejärjestelmään. Akuuttia vaikutusta ei ole, vaan eläkkeet maksetaan tileille normaalisti taloutta ja yhteiskuntaa juuri nyt lamaannuttavista poikkeustoimista huolimatta.

Vuoden 2019 lopussa osittaisella vanhuuseläkkeellä oli 25 000 henkilöä, 6 000 enemmän kuin vuonna 2018. Lähes kaikki ottavat osittaisen vanhuuseläkkeen 50 prosentin suuruisena. Keskimääräinen osittainen vanhuuseläke oli 800 euroa ja mediaani 720 euroa kuukaudessa, käy ilmi Eläketurvakeskuksen tilastoista.

Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke nousi ensimmäistä kertaa yli 1 700 euron. Se on noussut reaalisesti lähes 200 euroa vuosikymmenessä. Lähes 40 prosentilla eläke jäi alle 1 250 euron kuukaudessa. Eläkkeensaajien osuus kasvoi kaikissa muissa maakunnissa paitsi Uudellamaalla. Siellä maksettiin myös maan suurimmat eläkkeet, pienimmät maksettiin Etelä-Pohjanmaalla.