Blogilistaus

Minna Canthin kehotuksen taustalla oli turhautuminen siihen, että naisten kyvyt ja työpanos menivät hukkaan, kun naisten koulutus keskittyi käsitöihin ja elinpiiri rajautui kotiin. Canth ajoi naisille parempaa koulutusta ja itsenäisempää asemaa oman elantonsa hankkijana. Canthin tavoitteet eivät ole tänä päivänäkään täysin vanhentuneita, kun katsotaan esimerkiksi sukupuolten eroja ansioissa ja eläkkeissä.

Sijoitustoiminnan merkitys työeläketurvan rahoituksessa on korostunut viime vuosien aikana. Taustalla on väestön ikääntyminen ja varautuminen kasvaviin työeläkemenoihin.

Eläkevarojen sijoittamista koskeva kansainvälinen vertailu on Suomessa ollut rajallista. Myös kansainvälisten organisaatioiden julkaisemat vertailutiedot ovat usein yleistasoisia eivätkä välttämättä huomioi työeläkejärjestelmien erityispiirteitä.

Eläketurvakeskuksen nykyisen strategian (2017–2021) mukaisesti tavoitteena on lisätä, täydentää ja tarkentaa saatavilla olevaa vertailutietoa erityisesti Suomen työeläkejärjestelmän näkökulmasta. Sijoitustuottojen vertaaminen on siten osa laajempaa ETK:ssa toteutettavaa sijoitustoiminnan tietotuotantoa, jolla avataan sijoitustoiminnan roolia rahoituksen yhtenä keskeisenä osana.

Työeläkesijoittajat jaettu kahteen ryhmään

Sijoitustuottovertailu kattaa 24 työeläketoimijaa Pohjois-Euroopasta ja -Amerikasta sekä Aasiasta. Vertailuun on valittu kattavuudeltaan ja sijoitusvarallisuudeltaan keskeisiä toimijoita kunkin maan eläkejärjestelmästä. Vuoden 2018 tietoihin verrattuna vertailuun on lisätty Japanin ja Etelä-Korean valtiolliset eläkerahastot.

Työeläkesijoittajat on jaettu riskinottomahdollisuuksien mukaan kahteen ryhmään: vakavaraisuuslainsääntelystä vapaat toimijat ja vakavaraisuussääntelyn piirissä olevat toimijat. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat Ruotsin lakisääteiset puskurirahastot (AP1-AP6), Kanadan lakisääteinen työeläkerahasto (CPPIB), Norjan Valtion kansainvälinen eläkerahasto (SPU), Japanin lakisääteinen eläkerahasto (GPIF) ja Etelä-Korean lakisääteinen eläkerahasto (NPS). Suomesta ryhmään kuuluvat Keva, Valtion Eläkerahasto (VER) ja Kirkon eläkerahasto (KER).

Toisen ryhmän muodostavat Kalifornian osavaltion henkilöstön eläkerahasto (CalPERS), Hollannin julkisen sektorin työeläkerahasto ABP ja terveydenhoidon eläkerahasto PFZW, Ruotsin työmarkkinaeläkeyhtiöt Alecta ja AMF, Tanskan ATP-työeläkerahasto sekä Suomen työeläkeyhtiöt (Elo, Ilmarinen, Pensions-Alandia, Varma, Veritas) ja Merimiesten eläkekassa (MEK).

Nyt julkaistavassa vertailussa sijoitustuottoja tarkastellaan yhden, viiden ja kymmenen vuoden tarkastelujaksoilla vuosina 2009–2019. Tietokannasta luvut ovat vapaasti valittavissa vuodesta 2008 lähtien. Lisäksi vertailu sisältää tiedot eläkevarojen määrästä ja sijoitusjakauman viimeiseltä vuodelta. Vertailu päivitetään vuosittain.

Tarjoamme ja infografiikkasovelluksen, jolla voi vertailla tuottoja tarkemmin. Aineiston saa ladattua sovelluksesta Excel-taulukkoina.

Työeläkesijoittajien reaalituotto

Tuotot on kerätty julkisista lähteistä, ensisijaisesti toimijoiden vuosikertomuksista. Kanadan ja Japanin osalta vuosituotto on laskettu neljännesvuositilastojen perusteella. Tuottojen mittaamiseen on käytetty kulujen jälkeistä nettotuottoa ja ne on esitetty kansallisessa valuutassa. Pidemmän aikavälin keskimääräiset tuotot on laskettu vuosituottojen geometrisena keskiarvona. Reaalituoton laskennassa on käytetty OECD.Stat:n kuluttajahintaindeksin (CPI) sijoitusvuoden keskiarvoa. Myös nimellistuotot ovat saatavilla tietokannasta.

Tuottovertailu suomalaisten eläkevakuuttajien ja selvityksessä mukana olevien yksittäisten suurten ulkomaisten eläkelaitosten kesken osoittaa, että vuosi 2019 oli tuottojen suhteen yleisesti erittäin hyvä.

Suurimmat tuotot, lähes 20 prosenttia, keräsivät ruotsalainen puskurirahasto AP4 (19,6 %) ja Norjan kansainvälinen eläkerahasto (SPU) (19,4 %). Suomalaisten työeläkevakuuttajien tuotot olivat keskimäärin noin 11 prosenttia vuonna 2019.

Ruotsin, Norjan ja Kanadan puskurirahastoilla sekä Tanskan ATP:llä yli 8 prosentin tuotto 10 vuoden ajanjaksolla

Eläkesijoittaminen on pitkän aikavälin toimintaa, joten tuottoja on mielekästä seurata vuotta pidemmillä aikaväleillä. Tämän vuoksi tuottojen tarkastelussa käytetään myös kymmenen ja viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa.

Erinomaisesta sijoitusvuodesta huolimatta useimpien vertailun toimijoiden tuotot laskivat kymmenen vuoden ajanjaksolla. Tämä johtuu edellisen vastaavan huippuvuoden eli finanssikriisin jälkeisen vuoden 2009 tuottojen putoamisesta pois seurantajaksolta.

Koko vertailun suurimmat reaalituotot kymmenen vuoden ajanjaksolla on kerännyt Ruotsin suurin puskurirahasto AP4, Norjan puskurirahasto SPU ja Kanadan puskurirahasto CPPIB sekä Tanskan työeläkerahasto ATP, jotka kaikki ylsivät 8,7 prosentin keskituottoon.

Suomen eläkesijoittajien keskimääräinen reaalivuosituotto oli 5 prosenttia kymmenen vuoden tarkastelujaksolla. Suomessa puskurirahastojen tuotto on noin puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakavaraisuussääntelyn alaisilla toimijoilla (työeläkeyhtiöt ja -kassat) viimeisen 10 vuoden ajalta.

Työeläkesijoittajien vuosittaiset reaalituotot

Työeläkesijoittajien vuosittaiset reaalituotot vuodesta 2008 alkaen antavat kuvan isosta vuosittaisesta vaihtelusta. Vuonna 2008 tapahtunut finanssikriisi ja sen jälkeinen nopea toipuminen näkyvät kuvassa hyvin. Tätä seurasi eurokriisi vuonna 2011. Eurokriisin jälkeen tuotot olivat verraten tasaisia aina vuoteen 2018 saakka, jolloin useilla toimijoilla tuotot painuivat negatiivisiksi. Seuraavana vuonna nähtiin puolestaan lähes ennätyskorkeita tuottoja.

Työeläkesijoittajien allokaatio

Eläkesijoittajien sijoitusvarallisuus on vertailussa jaoteltu kolmeen eri lajiin: osakkeisiin, korkosijoituksiin sekä muihin sijoitusinstrumentteihin. Jako on verrattain karkea, mutta se mahdollistaa toimijoiden vertailtavuuden paremmin kuin omien allokaatiojakojen käyttäminen, joissa monet toimijat ovat siirtyneet viime vuosina yhä moniulotteisempaan luokitteluun.

Vuonna 2019 allokaatioiden osakepainot vaihtelevat AP6-rahaston 100 prosentista ATP:n 20 prosenttiin. Puskurirahastoilla on keskimäärin korkeammat osakepainot (55 %) kuin vakavaraisuussääntelyyn kuuluvilla toimijoilla (42 %). Osakekategoria sisältää myös noteeraamattomat osakkeet.

Korkosijoitusten osuus sijoitusallokaatioissa on puolestaan korkein ATP:lla (72 %) ja matalin MEK:lla (5 %). Keskimääräinen korkosijoitusten osuus oli vakavaraisuussääntelyyn kuuluvilla toimijoilla 36 prosenttia ja puskurirahastoilla 32 prosenttia. Korkosijoituksiin on laskettu mukaan sekä valtioiden että yritysten velkakirjat ja muut kiinteätuottoiset sijoitukset.

Muut-kategorian merkittävimpiä sijoituslajeja ovat kiinteistösijoitukset, raaka-aineet, infrastruktuurisijoitukset sekä hedge-rahastot.

Osakepaino ei korreloi suoraan riskin kanssa

Sijoitusallokaatioita tarkastellessa on hyvä huomioida, että vertailussa ei ole tarkasteltu omaisuuslajien riskieroja. Tyypillisesti osakesijoitukset ovat riskillisempiä kuin korkopaperit. Osakesijoituksissa on kuitenkin vaihtelua riippuen julkisesti noteerattujen ja noteeraamattomien osakkeiden osuuksista. Myös korkosijoitukset voivat olla suuririskillisiä yritysten velkakirjoja tai heikon luottoluokituksen valtion velkakirjoja. Korkosijoitusten herkkyyttä korkotason muutoksille kuvaavaa duraatiota ei ole saatavissa kaikkien toimijoiden osalta. Näin ollen korkosijoitusten riskiä tältä osin ei ole myöskään raportoitu.

Työeläkesijoittajien sijoitusvarat

Toimijoiden varallisuuseroja selittävät muun muassa järjestelmien erot rahastointitekniikassa sekä niiden väliset kokoerot vakuutettujen ja eläkkeensaajien lukumäärissä. Esimerkiksi Suomessa työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva ja toimeenpano on hajautettu useille eri toimijoille. Ruotsissa lakisääteinen eläkejärjestelmä on myös osittain rahastoitu ja puskurirahasto on hajautettu usealle toimijalle (AP1-AP6). Näin yksittäisen toimijan koko jää verraten pieneksi. Työmarkkinaeläkkeet ovat täysin rahastoituja, mutta niiden rooli on lakisääteistä työeläkettä täydentävä.

 Alankomaissa työmarkkinaeläketurva on myös hajautettu, mutta se on täysin rahastoiva ja tarjoaa käytännössä koko ansiosidonnaisen eläkkeen, mikä heijastuu maan merkittävänä eläkevarallisuuden määränä. Vaikka työeläketoimijoita on paljon, ovat varat keskittyneet suurempiin toimijoihin, joista ABP ja PFZW ovat kaksi suurinta.

 Japanissa (GPIF), Etelä-Koreassa (NPS), Norjassa (SPU), Kanadassa (CPPIB) puskurirahastot vastaavat keskitetysti lakisääteisen työeläkejärjestelmän rahastoinnista. Japanin rahasto on maailman suurin, ja se on selvästi myös tämän vertailun suurin toimija.

Eläkevarat on muunnettu euromääräiseksi tilikauden viimeisen päivän kurssilla.

Työeläkesijoittajat toimivat erilaisissa ympäristöissä

Sijoitustuottovertailun reunaehdot:

  • Vertailujakson lähtövuosi ja pituus vaikuttavat tulokseen
  • Vuosittaiset tuottovaihtelut ovat suuria
  • Pidemmänkin aikavälin keskituotot riippuvat valitusta ajankohdasta
  • Valuutta-alue ja -kurssin vaihtelut tuovat eroja tuloksiin
  • Tuotot ilmaistu kansallisessa valuutassa eli samassa, jossa eläkkeet maksetaan
  • Reaalituotto antaa vertailukelpoisemman kuvan poistamalla inflaation
  • Vakavaraisuussääntely ja muu sijoitustoiminnan riskiä rajoittava säätely asettaa reunaehdot sijoitustoiminnalle
  • Kaikki nämä asiat vaikuttavat vertailun lopputulokseen

Vertailu kertoo eri toimijoiden toteutuneen tuottohistorian sisältäen kaikki tuottoihin vaikuttavat tekijät. Vertailun tavoitteena on lisätä tietopohjaa eläkesijoittamisesta laajentamalla näkökulmaa Suomen ulkopuolelle. Vertailun perusteella ei voida kuitenkaan tehdä suoria johtopäätöksiä sijoitustoiminnan onnistumisesta. Lopulliseen tulokseen vaikuttavat muun muassa toimijoiden valuutta-alue ja valuuttakurssi sekä sijoitustoimintaa ohjaava sääntely. On myös syytä huomata, että mukaan on otettu markkinoilla jo vakiintuneita isoja toimijoita. Tämä on omiaan tuomaan vertailuun hyvin menestyneitä työeläkesijoittajia.

Tässä vertailussa tuotot on ilmaistu kansallisessa valuutassa, koska eläkkeetkin maksetaan kansallisessa valuutassa. Kansallisen valuutan muutos suhteessa toisen maan valuttaan vaikuttaa lopputulokseen riippuen ulkomaan sijoitusten osuudesta. Esimerkiksi kokonaan ulkomaille sijoittavan SPU:n kohdalla Norjan kruunun kurssin vaihtelulla on oleellinen vaikutus tuottoon.

Tuottoihin vaikuttaa lisäksi millä alueella työeläkesijoittajat toimivat. Tyypillisesti sijoittajat painottavat kotimarkkinoitaan. SPU muodostaa tästä poikkeuksen. Euroalueella mukaan lukien Suomessa osakkeiden kehitys on ollut tarkastelujaksolla selvästi vaatimattomampaa kuin Yhdysvalloissa. Myös korkotaso on ollut Yhdysvalloissa korkeampi kuin euroalueella.

Olennaista on myös toimijoiden sijoituspäätöksiin vaikuttava sääntely. Eläkesijoittajat on jaettu vakavaraisuussääntelyn alaisiin ja muihin toimijoihin. Suomessa vakavaraisuussääntely koskee vain yksityisalojen työeläkevakuuttajia eli työeläkeyhtiöitä, eläkekassoja ja -säätiöitä. (ks. tarkemmin TELA.) Muissa maissa työmarkkinaeläketoimijat noudattavat vastaavanlaisia joko kansallisia tai yleiseurooppalaisia (Solvenssi II) vakavaraisuussääntöjä. Tämän vertailun työeläkeyhtiöt ja -kassat soveltavat omaa kansallista sääntelykehikkoa (ks. tarkemmin toimijakohtaiset tiedot).

Vakavaraisuussääntely vaikuttaa osaltaan eläkevakuuttajien mahdollisuuksiin ja halukkuuteen ottaa sijoitusriskiä. Sääntelyn tarkoituksena on suojata eläkevarat ja -etuudet. Vakavaraisuutta mitataan varojen ja vastuiden suhteella. Vakavaraisuustilanteen ollessa hyvä eli varojen määrän ollessa korkea suhteessa vastuisiin, on vakuuttajien mahdollista hakea korkeampia tuottoja riskillisemmillä sijoituksilla. Vastaavasti heikommassa vakavaraisuustilanteessa vakavaraisuusvaatimukset ohjaavat enemmän sijoituspäätöksiä käytännössä osakkeista korkopapereihin ja muihin vähäriskillisempiin kohteisiin.

Vakavaraisuussääntelyn ulkopuolisilla toimijoilla eli tässä vertailussa puskurirahastoilla, joilla ei ole eläkevastuita katettavanaan, on myös omat sijoitustoimintaa rajoittavat säännöt siitä, miten sijoitukset voivat kohdistua eri sijoituslajeihin. Nämä vaihtelevat sekä eri maiden että toimijoiden välillä. Esimerkiksi osakkeiden tai kiinteistösijoitusten osuutta sijoitussalkussa voi olla rajoitettu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.

This is staging