Blogilistaus
19.2.2018 Tiina Kalske

Ruotsissa 1960- ja 1970-luvuilla työskennelleiden enemmistö on nyt eläkeiässä tai sen kynnyksellä. Moni heistä on kuin Antti Pohjanmaalta.

Kesällä 1972 Antti pohti vakavasti tulevaisuuttaan. Parikymppisen miehen työllisyystilanne näytti huonolta, kun perheen tilanpito oli tullut kannattamattomaksi, eikä muutakaan työtä ollut tarjolla. Toisaalta teollisuuskeskuksiin työn perässä muuttaneet ystävät kertoivat työvoiman ylitarjonnasta, pienistä palkoista ja asunnonsaannin vaikeuksista.

Antin lapsuudenystävä oli jo vuosi aiemmin muuttanut töiden perässä Ruotsiin. Hän kertoi pärjäävänsä siellä mukavasti – palkka ja elintaso olivat korkeita Suomeen verrattuna, eikä töistä ollut pulaa.

Ystävän houkuttamana Anttikin päätyi Ruotsiin. Työpaikalta autotehtaasta löytyi myös kainuulaissyntyinen Leila. Perustettiin perhe ja lomat vietettiin Suomessa. Viiden Ruotsissa vietetyn vuoden jälkeen kaipuu kotimaahan kuitenkin voitti. Suomessa oli jo muutama lupaava työmahdollisuuskin. Antti ja Leila tekivät päätöksen ja ajoivat Volvollaan takaisin Suomeen.

Vuosikymmenet vierähtivät ja tuli aika hakea eläkettä. Antti otti yhteyttä Eläketurvakeskukseen.

Ulkomaille lähetetyistä eläkehakemuksista 70% Ruotsiin

Eläketurvakeskuksesta Antti sai neuvon hakea Ruotsin eläkettä samalla hakemuslomakkeella kuin Suomenkin eläkkeitä. Koska Ruotsi on EU-maa, hänen ja Leilan ei tarvitsisi itse erikseen hoitaa hakemusasiaansa Ruotsin eläkeviranomaisen kanssa. Eläketurvakeskus toimii heidän puolestaan EU-asetuksen mukaisena yhdyslaitoksena ja toimittaa hakemukset tarvittavine lisätietoineen ja viranomaisvahvistuksineen Ruotsiin käsiteltäviksi.

Antti ja Leila voisivat olla ketkä tahansa niistä hieman yli 5 000 eläkkeenhakijasta, joiden eläkehakemuksen Eläketurvakeskus lähetti Ruotsiin vuonna 2017.

Yhteensä EU-, ETA ja sosiaaliturvasopimusmaihin lähetettyjä hakemuksia oli viime vuonna noin 7 500. Muiden maiden kuin Ruotsin osuus jäi siis vain kolmannekseen hakemusten kokonaismäärästä.

Ruotsin jälkeen seuraavaksi eniten eläkkeitä haettiin Virosta, Norjasta ja Saksasta. Määrät kunkin näiden maan osalta olivat kuitenkin pieniä, vain noin 300-500 hakemusta per maa.

 

Ulkomaille lähetetyt hakemukset 2017

Ruotsiin lähetettyjen eläkehakemusten hallitsevaa osuutta selittää se, että 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti Antin ja Leilan tavoin satojatuhansia suomalaisia töihin Ruotsiin. Muuttajista suurin osa oli 18-24 vuotiaita ja työpaikkoina olivat usein autotehtaat, sairaalat ja telakat. Osa lähteneistä jäi Ruotsiin, mutta huomattava osa palasi aikanaan takaisin Suomeen.

Suomesta Ruotsiin lähetettyjen eläkehakemusten määrä oli huipussaan vuonna 2011. Tuolloin hakemuksia lähti Ruotsiin yli 7 400. Sen jälkeen hakemusmäärä on ollut enimmäkseen laskeva. Viime vuosina yhä useampi Ruotsissa työskennelleiden suurten ikäluokkien edustajista on saavuttanut eläkeiän ja jo hakenut eläkkeensä Ruotsista.

Vuoden 2016 lopussa Ruotsista maksettiin eläkettä noin 54 000 Suomessa asuvalle henkilölle. Heidän Ruotsin eläkkeensä määrä oli keskimäärin 310 euroa kuukaudessa.

Ruotsiin lähetetyt eläkehakemukset lukumäärät eläkelajeittain

Tulevaisuudessa enemmistö hakemuksista Viroon?

Ulkomailta tulevaisuudessa eläkettä hakevien määrää on vaikea ennustaa. Ulkomailla työskennelleiden tai siellä parhaillaan työskentelevien määrästä on saatavilla vain vähän tietoa. Ei myöskään ole varmaa, kuinka moni ulkomailla työskentelevä tai työskennellyt asuu eläkeikänsä kynnyksellä Suomessa.

Varovaisen arvion mukaan viiden vuoden päästä Eläketurvakeskus lähettäisi ulkomaille noin 6 400 eläkehakemusta, jonka jälkeen tilanne tasaantuisi. Volvo-Antin Ruotsi pysyy joka tapauksessa pitkän tärkeimpänä hakemusmaana.

On kuitenkin syytä muistaa myös Virosta Suomeen päin lisääntynyt liikkuvuus. Vuoden 2016 aikana Suomessa oli työssä tai eläkeoikeuden piirissä reilut 91 000 EU-kansalaista, jotka eivät olleet Suomen kansalaisia. Noin puolet heistä, 48 600 henkilöä, oli Viron kansalaisia. Osa Virosta jo tulleista ja myöhemmin tulevista jää pysyvästi Suomeen. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuu tällä hetkellä pysyvästi 50 000 Viron kansalaista. Milloin tulevaisuudessa mahdollisesti koittaa se vuosi, jolloin enemmistö ulkomaille lähetetyistä eläkehakemuksista päätyykin Ruotsin sijasta Viroon?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.

This is staging