Asuntotulo lisää kulutusmahdollisuuksia
Tuoreessa tutkimuksessamme eläkeläisten käytettävissä olevien tulojen tiedotettiin olevan keskimäärin 2300 euroa kulutusyksikköä kohden. Tulojen suuruus ja niihin sisältyvä asuntotulo on ihmetyttänyt monia eläkeläisiä.
Tulot kulutusyksikköä kohden
Arvioimme eläkeläisten toimeentuloa yleisen käytännön mukaisesti käytettävissä olevilla tuloilla. Tulot sisältävät kaikki perheenjäsenten rahatulot ja niin sanottuja laskennallisia tuloja. Rahatuloiksi luetaan eläkkeiden lisäksi lähinnä ansiotulot, erilaiset tuet, kuten asumistuki, ja pääomatulot. Laskennallisista tuloista merkittävin on asuntotulo. Tuloista vähennetään maksetut maksut, pääsääntöisesti nämä koostuvat veroista ja sosiaaliturvamaksuista.
Kotitalouden tulot lasketaan kulutusyksikköä kohden. Eläkeläiset ovat tyypillisesti yhden tai kahden aikuisen talouksia. Yhden aikuisen tulot ovat yksiselitteiset. Kahden aikuisen tulot jaetaan kulutusyksikköluvulla 1,5. Syy miksi tuloja ei jaeta henkilöiden lukumäärällä, liittyy yhdessä asumisen hyötyihin. Kaksi ihmistä pärjää yhdellä saunalla, keittiöllä, pesukoneella ja sanomalehdellä. Yksin asuva joutuu maksamaan kaikki itse.
Asuntotulossa näkökulmana kulutusmahdollisuudet
Käytettävissä olevat tulot mittaavat tuloja kulutusmahdollisuuksien näkökulmasta. Tämän takia tuloihin lasketaan mukaan myös sellaisia osia, joita kukaan ei oikeasti saa. On aivan perusteltua kysyä, että mitähän ihmettä?
Merkittävin tällainen tulonosa on asuntotulo. Yleensä asuntotulo liittyy omistusasumiseen. Tällöin arvioidaan, miten paljon omistusasunnossa asuva joutuisi maksamaan vuokraa vastaavanlaisessa asunnossa asuessaan. Tästä laskennallisesta vuokrasta vähennetään asunnosta koituvat käyttömenot (asuntolainan korot, vakuutukset, hoitovastikkeet, korjauskustannukset). Jäljelle jäävä summa on asuntotulo. Joissakin tapauksissa asuntotulo voi olla myös negatiivinen.
Mikäli asuntotulo jää plussan puolelle, katsotaan, että kotitalous hyötyy taloudellisesti siitä, että heidän ei tarvitse maksaa vuokraa asuakseen vastaavanlaisessa asunnossa. Heille jää asuntotulon verran ylimääräistä rahaa kulutukseen. Eläkeläistalouksilla näin usein on, sillä heidän omistusasuntonsa ovat pääsääntöisesti velattomia. Eläkeläiskotitalouden keskimääräinen käytettävissä oleva tulo kulutusyksikköä kohden oli vuonna 2014 noin viidenneksen (377 euroa) korkeampi kuin se olisi ollut ilman asuntotuloa.
Asuntotuloa ei saa rahana kukkaroon
Kulutusmahdollisuuksia arvioitaessa asuntotulo on tärkeä osa eläkeläisen toimeentuloa. On eri asia maksaa korkeaakin vuokraa kuin vastaavasti asua uudessa velattomassa osakkeessa, jossa korjaustarpeita ei ole. Toisaalta, jos puhumme eläkeläisen käytössä olevasta rahasta, tämä tulonosa on kieltämättä hämäävä. Eihän asuntotulolla laskuja makseta. Tutkimuksessamme tuloja on tarkasteltu molemmilla tavoilla. Käytettiin kumpaa tuloskäsitettä tahansa, kuva eläkeläisen suhteellisen aseman kehityksestä työssäkäyviin nähden ei muutu.
Lisätietoa:
Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995–2015. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 01/2017
Eläkkeläiset kohdellaan todellakin huonosti Suomessa. Nyt ollaan kateellisä että eläkeläiset ovat theneet pitkiä uria ja jos kovalla työllä on saanut eläkettä niin siitä maksetaan ylimääräine raippavero, jos on hyvä eläke on myös maksnauut todellakin aikanaan paljon veroja. Jos sitten on onnistutt lainalla ahnkkimaan oman asunnon, koska vuokra asuntoija ei Suomessa ollut, varmasti tätäkin pitäisi eläkeläisiltä viedä pois. Eläkeläisellä ei ole terveysdenhotoa laisinkaan ei ainakaan täällä Haagassa. Kuitenkin hyvätuloinen eläkeläinen maksaa tuhnasia euroa sairausvakuutusmaksua, jolla ei sitten saa mitään palveluja vaan jos iskee akuuttinen sairaus. Olen itse alkanut tehdä työuraa 50 minulla on se tuuri että 1997 alkaen ruvettiin vähentämään työntekijän omamaksuosuus eläkkee perusteena olevasta palkasta. vaikka oli sitten saanutkin parempaa palkkaa niin tämä juttu on sitten tehnyt syvän loven eläkkeen määrään. Kun täytin 52 karttuma nousi 1.9 % eli tienaan 0.4 % enemmän eläkettä 63, sittenhän pitä saada superkarttuma 4.5% jota nyt sitten en saa vaikka olen siitä maksanut, vaansaan ruhtinaalisesti 1.7% joka ei ole millään tavalla kompensaatiota, eläkeen menetyksestä. Viime vuonna siis maksoin 1,5% enemmän omia maksuosuuksia kuin alle 53 vuotias mutta eläke karttui vain 0,4% enemmän (tarkoitushän oli että rahoitan tällä tämä 4.5% joka todella oli iso kannustin ja monet työskentelivätkin sen takia pidempään. Olen kun jään eläkkeelle ollut yli 40 vuotta työelämässä. ja eläkekin aika vaatimaton.
Sitten voitte vielä selvittää kuka on tämä nykylain mukaan eläkeläinen? Kysyin Varmasta ei osaneet vastata.
Eli tilanne henkilö jäi osatyökyvttömäksi ja koska työnantajalla ei olut osa.aikatyötä tarjoilla henkilö jäi työttömäksi. henkilö ilmoittautui TE_toimistoon työnhakijaksi. Ongelma oli ettö osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä oli suurempi kuin työttömyyspäiväraha, joten työttömyyspäivärahaa ei maksettu. Henkilö oli täyttänyt 60 vuotta ollut jo 40 vuotta työelämässä vaativassa henkisessa työsssä. Tämä johti ssihen että tämä hekilö ei ollut eläkeläinen eikä saanut mitään eläkkeläisille tarjottuja etuja (halvemmat bussiliput tai uimaliput y,m) eikä ollut työtön koska sai eläkettä eli ei saanut mitään alennuksia jotka työttömät saavat esim uimahallilippuja). kuitenkin henkilö sain vain puolet aikasemmasta toimeentulosta. Henkilö ei voinut hakea vanhuuseläkeeta kun oli ollut ilman työtä 500 arkipäivää koska hän ei saanut työttömyyspäivärahaa ja näin ollen ei myöskään oikeutettavia lisäpäivä joka olisi mahdollisaneet sen että henkilö voi hakea vanhuuseläkkeen ennen 63 ikää.
Nyt meillä on tämä osittain osa-aikaeläke tai voi otta 25% tai 50% karttuneesta eläkkeestä. Onko tällainen henkilö eläkeläinen. Entä työttämyysturvba – hneklölle kertyy 1.5% eläkettä 75% siitä palkasta johon työttömyyspäivärahaa perustuu. Eläkettä karttuu 63. Entä kun vanhuuseläkeikä on korkeampi tästä ei sitten kerrykkään enää eläkettä. Joten taas on mietitty koko sosiaaliturvaa!! Tehnyt konsulttityötä henki- ja eläkeasiossa 30 vuotta, ulkomaalaisille työnantajille.
”Eläkeläiskotitalouden keskimääräinen käytettävissä oleva tulo kulutusyksikköä kohden oli vuonna 2014 noin viidenneksen (377 euroa) korkeampi kuin se olisi ollut ilman asuntotuloa.”
Tuosta laskettuna kulutusyksiköt eläkeläiskotitaloudessa 1+0,5 ovat 377€+188,50€ eli yhteensä 565,50€. Säästöä vuokralla asumisen sijaan tulee laskennallisesti siis tuo 565,50€. Helsingissä kaksioita saa vuokralle helposti alle 1000 euron hintaan. Aika isoksi on saatu tuo laskennallinen hyöty, eli asuntotulo. ( ”Tästä laskennallisesta vuokrasta vähennetään asunnosta koituvat käyttömenot (asuntolainan korot, vakuutukset, hoitovastikkeet, korjauskustannukset).”) Eikö tämä yhtään ihmetytä sinua?
Keskimääräinen eläke lienee noin 1600€, joten mistä tuo loppu reilu 300€ tulee, kun isoin oli asuntotulo, joka on siis 377€?
Käytettävissä oleva tulo koostuu useasta tuloerästä ja tuloissa otetaan huomioon perheen kaikkien jäsenten tulot. Eläkeläisten tärkein tulolähde on eläke. Vuonna 2014 lakisääteinen eläketurva kattoi keskimäärin 62 prosenttia eläkeläisten bruttotulosta. Muista tulolajeista merkittävin on omaisuustulo (asuntotulo ja muut omaisuustulot), jonka osuus eläkeläisten bruttotulosta oli viidennes. Tästä asuntotulon osuus oli yli puolet. Ansiotulojen bruttotulo-osuus oli eläkeläisillä keskimäärin 10 prosenttia, mikä johtuu pitkälti perheen muiden jäsenten työssäkäynnistä. Muiden tulonsiirtojen (esim. toimeentulotuki) osuus bruttotulosta on noin 5 prosenttia. Veroja ja maksuja eläkeläiset maksoivat bruttotulostaan keskimäärin noin 18 prosenttia. (Katso aiheesta tarkemmin Rantalan ja Riihelän artikkelista kirjassa Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995-2015, sivut 105-106).
Asuntotulo on eläkeläistalouksilla keskimäärin tuo 377 euroa kulutusyksikköä kohden. Kahden eläkeläisen taloudella ja ilman kulutusyksiköksi muuntamista se on keskimäärin tuo laskemasi summa. Asuntotulo perustuu Tilastokeskuksen laskelmiin.
Onko mahdollista saada laskuesimerkki vaikkapa kaksion vertailusta omistusasunto/vuokra-asunto?
Asuntotulo lasketaan seuraavalla idealla:
Oletetaan, että kaksi eläkeläistä asua samassa taloyhtiössä ja samanlaisissa asunnoissa. Toinen asuu omis-tusasunnossa ja toinen vuokra-asunnossa. Omistusasunto on velaton. Oletetaan, että vuokra-asunnon vuokra on 700 euroa kuukaudessa.
Asuntotulo omistusasujalle on tällöin 700 euroa – asumismenot (asunnon hoitovastike, vakuutukset, yllä-pitokorjausmenot kuukautta kohden).
Jos asumismenot ovat yhteensä 400 euroa, asuntotuloksi saadaan 300 euroa kuukaudessa. Tämän verran enemmän rahaa omistusasunnossa asuvalla eläkeläisellä on käytössä verrattuna samanlaisessa asunnossa vuokralla asuvaan.
Saadaksesi tarkempia esimerkkilaskelmia sinun kannattaa kääntyä asiassa Tilastokeskuksen puoleen. Asuntotulosta löytyy lisätietoa Tilastokeskuksen sivuilta http://www.stat.fi/meta/kas/asuntotulo.html .
Ajatellaan niin, että nuo mainitsemasi perheet asuvat samassa taloyhtiössä ja samanlaisissa asunnoissa. Molempiin asuntoihin kohdistuu siis samanlaiset hoitovastikkeet, vakuutukset jne. Vuokralainen joutuu kuitenkin maksamaan lisäksi vuokranantajansa haluaman katteen, josta ero syntyy. Vuokralainen maksaa vuokraa 40 vuotta, eli yhteensä 336 000€. Omistusasunnon asujat maksavat asumismenoja 400€/kk + lyhennystä 300€/kk, eli myös yhteensä 336 000€/40 vuotta. Lyhennysten osuus on 144 000€. Hyvin luultavasti tuo rahamäärä ei riitä vielä siihen, että he omistaisivat kokonaan asuntonsa. Mikäli molempien perheiden tulotkin olisivat yhtä suuret, niin olettaen, että omistusasunnosta on maksettu enemmän lyhennystä kuin esitetty 300€, niin vuokralaisella on ollut mahdollisuus kasvattaa säästöjään (tai kuluttaa) vastaavalla osalla. Unohdetaan korot ja korkojen vaikutus veroihin tässä asiaa yksinkertaistaksemme, vaikka vaikutus on negatiivinen oman asunnon haluajien kannalta.
Oletetaan nyt kuitenkin, että omistusasunto on saatu maksetuksi jollakin aikavälillä, joko 40 vuodessa tai pidemmällä ajalla. Vuokralainen (muu kuin eläkeläispariskunta) on voinut säästää asumiskuluistaan, mutta tätä säästöä ei enää lasketa uudelleen tuloiksi. Omistusasunnon eläkeläispariskunnan kohdalla menetellään toisin, sillä heidän ”säästönsä” asunnon muodossa muodostaa jatkossa laskelmissa asuntotulon! Muita säästöjä ei huomioida, mutta ”asuntosäästö” kyllä. Kyse on kulutuskäyttäytymisestä ja elämän valinnoista.
Tulot ovat olleet yhtäsuuret molemmissa perheissä, mutta halut erilaiset. En pidä mitenkään kohtuullisena, että asuntotuloja kuitenkin lasketaan uudelleen tuloiksi toiseen kertaan! Spekulaatiotahan tämä on, mutta mielestäni itse asia tuli osoitetuksi.