Ajankohtaislistaus
30.1.2020
Äiti ja kaksi pientä lasta sohvalla istumassa, äidillä kannettava tietokone sylissään.

Osa Suomen matalasta syntyvyydestä voi selittyä lasten saannin lykkäämisellä, käy ilmi Eläketurvakeskuksen, Helsingin yliopiston ja Max Planck -instituutin yhteistyöhankkeesta. Jos väestötieteilijöiden hedelmällisyysskenaario toteutuisi, eläkemaksujen pitkän aikavälin korotuspaine puolittuisi.

Helsingin yliopiston ja Max Planck -instituutin tutkijat kehittivät yhteistyöhankkeessa Eläketurvakeskuksen (ETK) kanssa tilastollisia skenaarioennusteita hedelmällisyydelle.

Skenaariot pyrkivät huomioimaan, miltä osin jo havaittu syntyvyyden lasku on luonteeltaan pysyvää ja miltä osin tilapäistä.

Tutkijoiden uskottavimpana pitämän skenaarion mukaan on todennäköistä, että osa jo nähdystä matalasta syntyvyydestä johtuu lasten saamisen lykkäämisestä. Kun lykkääminen päättyy, kokonaishedelmällisyysluku kääntyy kasvuun.

Lykkäämisskenaarion mukaan seuraavien vuosikymmenten keskimääräinen hedelmällisyysluku nousisi 95 prosentin todennäköisyydellä 1,42–1,67 lapseen naista kohti. ETK:n peruslaskelmassa hedelmällisyysoletus on 1,35 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisesti.

Peruslaskelman mukaan työeläkemaksuja (TyEL) joudutaan nostamaan nykyiseltä 24–25 prosentin tasolta yli 30 prosenttiin vuosisadan jälkipuoliskolla. Toteutuessaan lykkäämisskenaarion kaltainen lisäys syntyvyydessä puolittaisi eläkemaksujen korotuspaineen, jos muut oletukset pysyvät ennallaan.

– On hyvin mahdollista, että viime vuosina jyrkästi laskenut syntyvyys voi jossain määrin korjaantua. Tällöin väestökehityksen vaikutus työeläkemaksujen tasoon ei näyttäydy niin dramaattiselta kuin tämän hetken luvuista voisi päätellä, kertoo tutkimuksesta ja tilastoista vastaava johtaja Jaakko Kiander Eläketurvakeskuksesta.

Tulevaisuus on tuntematon

Tulevaisuutta koskeviin laskelmiin liittyy aina epävarmuutta, jota voidaan arvioida luottamusväleillä.

Jos lykkäämisskenaarion oletukset toteutuvat, TyEL-maksu on laskentajakson lopussa 25,9–30,4 prosentin välillä 95 prosentin todennäköisyydellä, kun se peruslaskelmassa on reilut 31 prosenttia.

– Vaikka syntyvyyttä koskevat oletukset toteutuisivat, muut eläketurvan rahoitukseen liittyvät tekijät voivat vaihdella, sanoo matemaatikko Tuija Nopola Eläketurvakeskuksesta.


Tilastolliset skenaarioennusteet hedelmällisyydelle

  • laskivat Helsingin yliopiston ja Max Planck Instituutin väestötieteilijät Jessica Nisén, Julia Hellstrand, Pekka Martikainen ja Mikko Myrskylä.
  • perustuvat Human Fertility Database -tietokannan aineistoon.
  • huomioivat, miltä osin jo havaittu syntyvyyden lasku on luonteeltaan pysyvää ja miltä osin tilapäistä.
  • Lykkäämisskenaario: perustuu tutkijoiden todennäköisenä pitämään oletukseen lastensaannin lykkäämisen hidastumisesta.
  • Toissijainen skenaario: perustuu tutkijoiden epätodennäköisenä pitämään oletukseen ikäryhmittäisten hedelmällisyyslukujen pysymisestä nykytasolla.
  • Lisätietoa skenaarioista on raportin liitteessä 1.

Julkaisu:

Syntyvyysskenaarioiden vaikutukset työeläkkeiden rahoitukseen. Eläketurvakeskuksen raportteja 1/2020.

Lisätietoja:
Johtaja Jaakko Kiander, puh. 029 411 2414, etunimi.sukunimi@etk.fi
Matemaatikko Tuija Nopola, puh 029 411 2217, etunimi.sukunimi@etk.fi

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.

This is staging