Eläkkeiden rahastoinnin tarkoituksena on varautua tuleviin eläkemenoihin. Rahoituksen keskeiset rakenteelliset haasteet ovat matala syntyvyys ja matala korkotaso. Niiden vaikutukset Suomen eläkejärjestelmään yltävät useiden vuosikymmenien päähän.

Koronapandemian seurauksena TyEL-maksuun syntyy nousupainetta. Tilanne korostaa matalan syntyvyyden ja korkotason luomaa haastetta. Pandemian vaikutuksia selvityksessä ei kuitenkaan tarkastella.

Selvitys tarkastelee eläkejärjestelmän toimintaympäristön muutoksia, TyEL:n rahastointitekniikkaa sekä siihen viime vuosikymmenten aikana tehtyjä muutoksia. Lisäksi selvityksessä käydään läpi aiempia ehdotuksia rahoitussääntöjen kehittämiseksi sekä arvioidaan rahoitussääntöjen nykytilaa.

Selvitykseen sisältyy vuoden alussa päivitetty pitkän aikavälin laskelma sekä stokastisiin sijoitustuottoihin perustuvia laskelmia. Erilaisia rahoitussääntöjen muutosvaihtoehtoja verrataan nykysäännösten mukaista kehitystä kuvaavaan peruslaskelmaan.

Nykyisin vähäriskisten sijoitusten tuotto-odotus on matala. Tuotto-odotusta voitaisiin nostaa kasvattamalla riskipitoisten sijoitusten osuutta. Tällöin tuleva eläkemaksu odotusarvoisesti alenisi, mutta siihen liittyvä epävarmuus kasvaisi. Matalan syntyvyyden takia eläkemaksussa on nousupainetta 2050-luvulta eteenpäin.

Selvityksessä käydään myös läpi työeläkeyhtiöiden asiakashyvityksien nykytilaa ja läpinäkyvyyttä. Työeläkeyhtiöiden työeläkemaksuun antamat asiakashyvitykset ovat yksi harvoista kilpailukeinoista työeläkeyhtiöiden välillä.

Selvitys laadittu keskusjärjestöjen toimeksiannosta

Selvitys perustuu työmarkkinoiden keskusjärjestöjen toimeksiantoon, jonka ETK ja Tela saivat kesällä 2019. ETK:n ja Telan toimeksiantona oli selvittää rahastoinnin toimivuutta ja tasoa sekä työeläkemaksun rakennetta.

Selvityksen tavoitteena on löytää keinoja turvata eläke-edut, vahvistaa työeläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä ja maksutason vakautta.