Osa-aikaeläke ei pidentänyt työuria merkittävästi
Kokonaisuutena työurat eivät pidentyneet, mutta eläkelaji toi joustoa ja kevennystä työuran loppupäähän. Matalasti koulutetuille osa-aikaeläke mahdollisti hieman pidempään työskentelyn. Korkeasti koulutetuille se oli keino aikaistaa eläkkeelle siirtymistä, käy ilmi Eläketurvakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Tutkimuksessa verrattiin osa-aikaeläkkeen valinneiden ja kokoaikatyössä jatkaneiden työurien pituuksia. Aineisto koostui vuonna 1948 syntyneistä, jotka olivat siirtyneet osa-aikaeläkkeelle 58-vuotiaana.
Tutkimuksen mukaan työssä jatkaneiden ja osa-aikaeläkkeen valinneiden työurien pituudessa ei ollut merkittävää eroa. Osa-aikaeläkeläisten työurat olivat keskimäärin kaksi vuotta pidempiä, mutta erot olivat syntyneet jo ennen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä.
– Osa-aikaeläkkeelle siirtyneillä oli eheämpi työura kuin työssä jatkaneilla kertoo ekonomisti Janne Salonen Eläketurvakeskuksesta.
Sosioekonominen asema määritteli jouston merkityksen
Tutkimuksessa vertailtiin työurien pituuksia myös työskentelysektorin, sosioekonomisen aseman ja koulutustason mukaan.
Matalasti koulutetuille työntekijöille tai toimihenkilöille osa-aikaeläke mahdollisti keskimäärin muutaman lisäkuukauden pidemmän työuran. Työurat pitenivät hieman myös julkisella sektorilla työskennelleillä korkeasti koulutetuilla naisilla.
Muiden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työurat eivät pidentyneet. Heille jousto oli keino aikaistaa eläkkeelle siirtymistä.
– Osa-aikaeläkkeelle siirtyi henkilöitä hyvin erilaisista sosioekonomisista taustoista, ja se näyttää toimineen hieman eri tavalla eri ryhmillä, kertoo Salonen.
Osa-aikaeläkkeitä myönnettiin vuosina 1987–2017 kaikkiaan 147 000 henkilölle. Tutkimuksen kohderyhmästä, vuonna 1948 syntyneistä, 58-vuotiaana osa-aikaeläkkeelle jäi reilut 2 200 henkilöä. Osa-aikaeläkkeen tarkoitus oli lisätä joustoa työuran lopussa ja edesauttaa työssä pysymistä.
Kuva: iStock