Ulkomaantyön vakuuttaminen
Ulkomailla työskentelevä työntekijä ja yrittäjä vakuutetaan lähtökohtaisesti työskentelyvaltion sosiaaliturvassa.
Tällöin työnantaja tai yrittäjä maksaa sosiaalivakuutusmaksut työskentelymaahan. Työntekijä ja yrittäjä saavat silloin myös sosiaaliturvaetuudet työskentelymaan sääntöjen mukaisesti.
Myös ulkomailla etätöitä tekevä tulee vakuuttaa lähtökohtaisesti siinä maassa, jossa hän fyysisesti työskentelee.
Tilapäisesti ulkomaille Suomesta työskentelemään lähtevä, kuten työkomennukselle lähetetty työntekijä, voi tietyin edellytyksin kuulua Suomen sosiaaliturvaan. Jotta ulkomailla työskentelevä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, hänellä täytyy olla A1-todistus Suomesta.
Tarkemmin eri henkilöryhmien ulkomaantyön vakuuttamisesta ja A1-todistuksen hakemiseen liittyvistä ohjeista voit lukea osiokohtaisista sivuista.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
- A1-todistuksen hakeminen
- Työntekijä ulkomaille
- Virkamies ulkomaille
- Etätyö ulkomailla
- Yrittäjä ulkomaille
Työskentelymaan merkitys sosiaaliturvaan
Ulkomailla työskentelevän sosiaaliturvaan ja vakuuttamiseen vaikuttaa mm. se, missä maassa hän fyysisesti työskentelee ja kuinka kauan.
Kun työtä tehdään EU-maassa, ETA-maassa (Islannissa, Liechtensteinissa tai Norjassa), Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa, ratkaistaan sosiaaliturva EU:n sosiaaliturva-asetusten vakuuttamissääntöjen mukaan.
EU-maat: Belgia, Bulgaria, Espanja, Alankomaat, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, Unkari ja Viro.
ETA-maat: Islanti, Liechtenstein ja Norja.
Sekä lisäksi: Sveitsi ja Iso-Britannia.
Kun työtä tehdään maassa, jonka kanssa Suomella on kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus, ratkaistaan sosiaaliturva näiden sosiaaliturvasopimusten perusteella.
Suomella on sosiaaliturvasopimusmaita seuraavien maiden kanssa: Australia, Chile, Etelä-Korea, Intia, Israel, Japani, Kanada, Kiina, Quebec ja USA.
Sosiaaliturvasopimukset eivät sisällä kaikkia Suomen lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ja -etuuksia. Sopimusten ulkopuolelle jäävät vakuutusmaksut maksetaan Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella. Sosiaaliturvasopimusmaassa työskennellessä lakisääteisiä sopimukseen kuulumattomia vakuutusmaksuja voi tulla maksettavaksi myös työskentelymaahan.
Ulkomailla työskentelevän sosiaalivakuutusmaksuja voi selvittää tarkemmin Sosiaalivakuutusmaksut kansainvälisissä tilanteissa -työkalun avulla.
Kun työtä tehdään maassa, joka ei ole EU-maa tai jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta, sosiaaliturva ratkaistaan sekä Suomen että työskentelymaan kansallisten sosiaaliturvalainsäädäntöjen perusteella.
Tämä tarkoittaa, että sopimuksettomassa maassa työskentelevän työnantaja selvittää ja maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut edellytysten mukaan sekä Suomessa että työskentelymaassa. Lakisääteisiä vakuutusmaksuja voi joutua siten maksamaan molempiin maihin.
Vastaavasti yrittäjä huolehtii itse lakisääteisistä sosiaalivakuutusmaksuista sekä Suomessa että työskentelymaassa.
Työntekijän osalta Suomen lakisääteisiä vakuutusmaksuja voi selvittää sopimuksettomaan maahan työskentelemään lähtevän osalta Sosiaalivakuutusmaksut kansainvälisissä tilanteissa -työkalun avulla.
Eläketurvakeskus ei myönnä sopimuksettomaan maahan lähtevälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Muita maita ovat kaikki muut kuin edellä mainitut EU- ja sosiaaliturvasopimusmaat, esimerkiksi Thaimaa, Brasilia, Singapore ja Etelä-Afrikka.
Työskentelyajan merkitys sosiaaliturvaan
Kun työntekijä tai yrittäjä lähtee töihin ulkomaille, vaikuttaa ulkomailla työskentelyn kesto siihen, voiko työntekijä tai yrittäjä kuulua Suomen sosiaaliturvaan ja saada A1-todistuksen.
Työskentelyn kestoon liittyvät aikarajat riippuvat siitä missä maassa tai maissa henkilö työskentelee. Esimerkiksi EU-maassa tilapäisen työskentelyn raja on kaksi (2) vuotta ja sosiaaliturvasopimusmaassa sopimuksesta riippuen 3–5 vuotta. Lisäksi poikkeusluvalla on mahdollista jatkaa tilapäistä työskentelyä ja Suomen sosiaaliturvaan kuulumista.
Suomen lisäksi yhdessä tai useammassa maassa säännöllisesti työskentelevälle ei puolestaan ole EU-tilanteissa aikarajoja. Myöskään virkamiehellä ei ole EU-tilanteissa aikarajaa ulkomailla työskentelylle ja Suomen sosiaaliturvaan kuulumiselle.
Kaikille ulkomailla työskenteleville haetaan ja myönnetään kuitenkin A1-todistus aina määräajaksi.
Jos ulkomailla työskennellään yhdessä maassa pidempään tai pysyvästi, ei Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen ole mahdollista.
Mihin sääntöihin ulkomaantyön vakuuttaminen perustuu?
Ulkomailla työskentelevän sosiaaliturvaa ja vakuuttamista säätelevät Suomen ja työskentelymaan lainsäädännöt sekä EU:n sosiaaliturva-asetukset ja Suomen solmimat sosiaaliturvasopimukset.
EU-asetuksen ja sosiaaliturvasopimusten säännöt menevät kansallisen lainsäädännön edelle eli kansainvälisiä säännöksiä on sovellettava aina ensisijaisesti ulkomailla työskentelevään henkilöön.
Aiheesta muualla: