Yrittäjä ja apurahansaaja ulkomaille
Kun yrittäjä työskentelee ulkomailla, myös etätyötä Suomeen tehdessä, yrittäjän tulee lähtökohtaisesti vakuuttaa työskentelynsä siinä maassa, jossa tekee työtä.
Tällöin yrittäjä maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut työskentelymaahan. Yrittäjä saa silloin myös sosiaaliturvaetuudet työskentelymaan sääntöjen mukaisesti
Ulkomailla tehdyn työn aikana yrittäjä voi kuitenkin tietyin edellytyksin kuulua Suomen sosiaaliturvaan esimerkiksi, jos kyseessä on tilapäinen projekti, etätyö tai liikematka.
Jotta yrittäjä voi kuulua ulkomailla työskennellessään Suomen sosiaaliturvaan, yrittäjän on haettava ja saatava A1-todistus Eläketurvakeskukselta.
Ilman A1-todistusta ulkomailla työskentelevä yrittäjä ei voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan eikä maksaa lakisääteisiä vakuutusmaksuja Suomeen.
Tältä sivulta löydät tietoa yrittäjän ja apurahansaajan ulkomaantyöskentelyn vakuuttamisesta yhdessä ja useassa EU-maassa, sosiaaliturvasopimusmaassa ja sopimuksettomassa maassa työskentelyn aikana.
Yrittäjän ja apurahansaajan ulkomaantyön vakuuttamiseen vaikuttavat tekijät
Siihen, missä maassa ulkomailla tehty työ tulee vakuuttaa, vaikuttaa:
- ulkomailla työskentelyn kesto
- työskentelymaa
- missä roolissa tai rooleissa työskentelee
- missä yrityksen keskuspaikka on tai mistä maasta apuraha on myönnetty
- onko yrittäjä tai apurahansaaja kuulunut kuukauden ennen ulkomailla työskentelyä Suomen sosiaaliturvaan joko asumisensa tai työskentelynsä perusteella.
Lisäksi yrittäjällä vaikuttaa
- onko yrittäjällä ollut yrittäjän eläkelain (YEL) mukainen vakuutus voimassa vähintään 4 kuukautta ennen ulkomaantyötä toisessa EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa.
Lisäksi apurahansaajalla vaikuttaa
- onko apurahansaajalla voimassa maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukainen vakuutus vähintään siitä alkaen, kun työ EU- tai sosiaaliturvasopimusmaassa alkaa.
Yrittäjä on henkilö, joka tekee työtä omaan lukuunsa vastiketta vastaan ja on vakuuttanut itsensä yrittäjien eläkelain (YEL) mukaisesti. Yrittäjäksi katsotaan henkilö, jonka työskentely ei tapahdu työ- tai virkasuhteessa.
Yrittäjällä tarkoitetaan tällä sivulla yrittäjää ja apurahansaajaa. Myös kevytyrittäjänä toimivaa henkilöä pidetään yrittäjänä. Freelancer voi olla yrittäjä tai työntekijä, riippuen siitä, mitä työn tilaajan kanssa on sovittu. Selvitä työn teettäjän kanssa ennen ulkomaille lähtöä, työskenteletkö heille työntekijänä vai yrittäjänä.
Aiheesta muualla:
Yrittäjä ja apurahansaaja EU-maassa
Kun yrittäjä lähtee Suomesta tilapäisesti toiseen EU-maahan työskentelemään, esimerkiksi projektityöhön tai etätyöskentelemään, yrittäjä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos hänellä on Suomesta myönnetty A1-todistus.
Yrittäjä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan ja saada A1-todistuksen työskennellessään toisessa EU-maassa, jos hän
- työskentelee EU-maassa tilapäisesti, enintään 2 vuotta
- harjoittaa tavallisesti yritystoimintaa Suomessa
- harjoittaa ulkomailla samankaltaista yritystoimintaa kuin Suomessa
- on ennen ulkomaille lähtöään harjoittanut yritystoimintaa Suomessa ja tästä osoituksena yrittäjällä on ollut YEL-vakuutus voimassa vähintään neljä (4) kuukautta ennen ulkomailla lähtöä.
Yrittäjän tulee hakea Suomen sosiaaliturvaan kuulumista ja siitä osoitukseksi saada A1-todistus Eläketurvakeskukselta.
Esimerkki: Yrittäjällä on yritys Suomessa ja hän lähtee työskentelemään yrityksensä lukuun Viroon vuodeksi. Yrittäjällä on YEL-vakuutus, joka on ollut voimassa kuusi kuukautta ennen kuin hän aloittaa työskentelyn Virossa. Yrittäjä hakee A1-todistusta Eläketurvakeskuksesta. Yrittäjä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan Virossa työskentelyn aikana ja Eläketurvakeskus myöntää hänelle A1-todistuksen. Yrittäjä jatkaa YEL-vakuutuksen maksamista Suomeen Virossa työskentel
Jos yrittäjä työskentelee EU-maassa yli kaksi (2) vuotta ja hän haluaa pitää YEL-vakuutuksen edelleen Suomessa, hän voi hakea poikkeuslupaa Eläketurvakeskukselta. Poikkeuslupaa haetaan samalla A1-hakemuslomakkeella kuin alle kahden vuoden ulkomaantyöskentelyissäkin. Työskentelymaan viranomainen ratkaisee, suostuuko se poikkeuslupaan.
Kun yrittäjä työskentelee säännöllisesti Suomen lisäksi yhdessä tai useassa EU-maassa, tulee hänen hakea aina A1-todistusta omasta asuinmaasta. Jos yrittäjä asuu Suomessa, hakee yrittäjä todistusta Eläketurvakeskukselta.
Yrittäjä voi kuulua aina vain yhden maan sosiaaliturvaan kerrallaan ja hän saa A1-todistuksen siitä maasta, jonka sosiaaliturvaan hän kuuluu. Yrittäjä maksaa lakisääteiset vakuutusmaksut siihen maahan, josta hän saa A1-todistuksen.
Useassa maassa työskentelevä yrittäjä voi esimerkiksi käydä ulkomailla säännöllisesti lyhyillä työmatkoilla tai projektitöissä tai työskennellä välillä etänä ulkomailla ja välillä Suomessa.
Yrittäjä voi työskennellä useassa EU-maassa toistaiseksi tai tilapäisesti. A1-todistus myönnetään kuitenkin aina määräajalle, enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Asuinmaan merkitys yrittäjän sosiaaliturvaan
Yrittäjän asuinmaalla ja sillä, kuinka paljon yrittäjä työskentelee omassa asuinmaassaan, on suuri merkitys ratkaistaessa, minkä maan sosiaaliturvaan useassa EU-maassa työskentelevä yrittäjä kuuluu.
Yrittäjän asuinmaan määrittelyssä huomioidaan muun muassa se, missä maassa yrittäjän perhe asuu, missä maassa yrittäjällä on vakituinen asunto ja missä maassa yrittäjä viettää lomansa. Yrittäjän asuinmaata määriteltäessä otetaan huomioon yrittäjän kokonaistilanne.
Jos yrittäjä työskentelee asuinmaassaan vähintään 25 %, hänen katsotaan työskentelevän asuinmaassaan huomattavan osan. Huomattavan osan määrittelyssä huomioidaan työaika ja/tai ansiotulo.
Jos yrittäjä työskentelee huomattavan osan (vähintään 25 %) asuinmaassaan: Yrittäjä kuuluu asuinmaansa sosiaaliturvaan ja maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut asuinmaahansa.
Esimerkki: Yrittäjä asuu vakituisesti Suomessa ja työskentelee Suomessa 45 % ja Virossa 55 % työajastaan. Yrittäjä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, koska hän työskentelee huomattavan osan työajastaan asuinmaassaan Suomessa. Yrittäjän tulee hakea A1-todistusta asuinmaastaan Suomesta.
Esimerkki: Yrittäjä työskentelee normaalisti Suomessa ja sen lisäksi hän tekee vuoden aikana useamman kerran muutaman viikon jaksoja Espanjasta käsin etätöitä Suomeen. Näiden lisäksi hänellä on asiakastapaamisia Euroopassa.
Yrittäjän tulee hakea Eläketurvakeskukselta A1-todistusta. Useassa maassa säännöllisesti töitä tekevälle voidaan edellytysten täyttyessä myöntää A1-todistus kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja sama todistus kattaa kaikki sinä aikana EU-maissa tehdyt kaikki työt. Eli yrittäjä ei tarvitse erillistä todistusta jokaista eri maata ja ulkomaantyöskentelyjaksoa varten.
Yrittäjän tulisi ilmoittaa todistushakemuksella ne maat, joissa on sovittua tai suunniteltua työskentelyä vuoden aikana. Jos kuitenkin työskentelymaita tulee myöhemmin lisää, ei niitä varten tarvitse hakea uutta A1-todistusta.
A1-todistuksen perusteella yrittäjä YEL-vakuuttaa kaiken työskentelynsä Suomessa, eikä muihin maihin tule maksaa lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja.
Jos yrittäjä ei työskentele asuinmaassaan huomattavaa osaa (vähintään 25 %): Yrittäjä vakuuttaa työskentelyn siinä maassa, jossa hänen yritystoimintansa keskuspaikka on. Yrittäjä hakee A1-todistusta asuinmaastaan.
Esimerkki: Yrittäjä asuu vakituisesti Suomessa. Hän työskentelee Suomessa 20 % ja Ruotsissa 80 % työajastaan. Yrittäjän toiminnan keskuspaikka on kuitenkin Suomessa. Yrittäjä kuuluu siten Suomen sosiaaliturvaan, vaikka hän ei työskentele asuinmaassaan Suomessa huomattavaa osaa työajastaan. Yrittäjä hakee A1-todistusta asuinmaastaan Suomesta ja YEL-vakuuttaa myös Ruotsissa tehdyn työn Suomessa.
Kun apurahansaaja lähtee Suomesta tilapäisesti ulkomaille töihin, esimerkiksi tutkimustyöhön tai etätyöskentelemään, apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla työskentelyn aikana, jos hänellä on Suomesta myönnetty A1-todistus.
Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan työskennellessään toisessa EU-maassa, jos apurahansaaja
- työskentelee tilapäisesti toisessa EU-maassa
- saa Suomesta myönnettyä apurahaa
- on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan välittömästi ennen ulkomaille lähtöä
- on ottanut MYEL-vakuutuksen ulkomaantyöskentelyn ajalle.
Apurahansaaja voi työskennellä tilapäisesti yhdessä EU-maassa niin kauan kun hänen MYEL- vakuutuksensa on voimassa, kuitenkin korkeintaan kaksi (2) vuotta. Kahden vuoden aikaraja on maakohtainen. Apurahansaajan tulee hakea Suomen sosiaaliturvaan kuulumista ja siitä osoitukseksi saada A1-todistus Eläketurvakeskukselta.
Esimerkki: Apurahansaaja saa apurahan suomalaiselta säätiöltä ja lähtee työskentelemään Ranskaan vuodeksi. Apurahansaaja on MYEL-vakuuttanut apurahan ja hän kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ennen kuin hän aloittaa työskentelyn Ranskassa. Apurahansaaja hakee A1-todistusta Eläketurvakeskuksesta. Apurahansaaja kuuluu Suomen sosiaaliturvaan Ranskassa työskentelyn aikana ja Eläketurvakeskus myöntää A1-todistuksen.
Jos apurahansaaja työskentelee EU-maassa yli kaksi vuotta ja hän haluaa järjestää sosiaaliturvansa Suomessa, hän voi hakea poikkeuslupaa Eläketurvakeskukselta. Poikkeuslupaa haetaan samalla A1-hakemuksella kuin alle kahden vuoden ulkomaantyöskentelyissäkin.
Aiheesta muualla:
Kun apurahansaaja työskentelee useassa EU-maassa, A1-todistusta pitää aina hakea asuinmaasta. Jos apurahansaajan asuinmaa on Suomi, hän hakee todistusta Eläketurvakeskukselta. Apurahansaaja voi kuulua vain yhden maan sosiaaliturvaan kerrallaan ja hän saa A1-todistuksen siitä maasta, jonka sosiaaliturvaan hän kuuluu.
Useassa maassa työskentelevä apurahansaaja voi esimerkiksi käydä ulkomailla säännöllisesti tutkimusprojektiin liittyen tai työskennellä välillä etänä ulkomailla ja välillä Suomessa.
Apurahansaaja voi työskennellä useassa EU-maassa toistaiseksi tai tilapäisesti. A1-todistus myönnetään kuitenkin aina määräajalle, enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan (edellyttäen että MYEL-vakuutus on myönnetty samalla ajalle).
Asuinmaassa työskentelyn merkitys sosiaaliturvaan
Apurahansaajan asuinmaalla ja sillä, kuinka paljon apurahansaaja työskentelee omassa asuinmaassaan, on suuri merkitys ratkaistaessa minkä maan sosiaaliturvaan useassa EU-maassa työskentelevä apurahansaaja kuuluu.
Apurahansaajan asuinmaata määriteltäessä otetaan huomioon samoja asumiseen littyviä seikkoja kuin yrittäjälläkin ja apurahansaajan kokonaistilanne huomioidaan.
Jos apurahansaaja työskentelee asuinmaassaan vähintään 25 %, hänen katsotaan työskentelevän asuinmaassaan huomattavan osan. Huomattavan osan määrittelyssä huomioidaan työaika ja/tai apurahan osuus toimeentulosta.
Jos apurahansaaja työskentelee huomattavan osan (vähintään 25 %) asuinmaassaan: Apurahansaaja kuuluu asuinmaansa sosiaaliturvaan ja hän maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut asuinmaahansa.
Esimerkki: Apurahansaaja asuu vakituisesti Suomessa ja työskentelee Suomesta myönnetyllä apurahalla Suomessa 35 % ja Italiassa 65 % työajastaan. Apuraha on vakuutettu MYEL:in mukaan yhden vuoden ajalle. Apurahansaaja kuuluu Suomen sosiaaliturvaan myös Italiassa työskentelyn ajan, koska apurahansaaja työskentelee huomattavan osan työajastaan asuinmaassaan Suomessa. Apurahansaajan tulee hakea A1-todistusta Suomesta ja hän saa A1-todistuksen vuodeksi Eläketurvakeskuksesta. Lakisääteisiä vakuutusmaksuja saa maksaa vain Suomeen A1-todistuksen voimassaoloajan.
Esimerkki: Apurahansaaja asuu vakituisesti Suomessa ja työskentelee normaalisti Suomessa. Apurahansaajalla on MYEL-vakuutus Suomessa. Suomen työn lisäksi apurahansaaja tekee vuoden aikana etätöitä ja koulutusmatkoja Euroopassa. Apurahansaajan tulee hakea Eläketurvakeskukselta A1-todistusta. Useassa maassa säännöllisesti töitä tekevälle voidaan edellytysten täyttyessä myöntää A1-todistus, joka kattaa kaikki sinä aikana EU-maissa tehdyt työt. Eli apurahansaaja ei tarvitse erillistä todistusta jokaista ulkomaantyöskentelyjaksoa varten.
Hakemukselle tulisi ilmoittaa ne maat, joissa on sovittua tai suunniteltua työskentelyä vuoden aikana. Jos kuitenkin työskentelymaita tulee myöhemmin lisää, ei niitä varten tarvitse hakea uutta A1-todistusta.
A1-todistuksen perusteella apurahansaaja MYEL-vakuuttaa työskentelyn Suomessa, eikä muihin maihin tule maksaa lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja.
Jos apurahansaaja ei työskentele huomattavaa osaa (vähintään 25 %) asuinmaassaan: Apurahansaaja vakuutta työn siinä maassa, josta apuraha on myönnetty ja johon apuraha on vakuutettu.
Esimerkki: Apurahansaaja asuu vakituisesti Suomessa ja työskentelee kahden vuoden ajan Suomesta myönnetyllä apurahalla Suomessa 15 % ja Italiassa 85 % työajastaan. Apurahansaaja kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, vaikka hän ei työskentelee huomattavaa osan työajastaan asuinmaassaan Suomessa. Koska apuraha on myönnetty Suomesta sekä MYEL-vakuutettu Suomessa, katsotaan apurahansaajan toiminnan keskittyvän Suomeen. Apurahansaajan tulee hakea A1-todistusta asuinmaastaan Suomesta ja hän saa A1-todistuksen kahdeksi vuodeksi Eläketurvakeskuksesta.
Aiheesta muualla:
Jos henkilö työskentelee useassa eri roolissa kahdessa tai useammassa eri maassa, ei ole merkitystä, kuinka paljon henkilö työskentelee missäkin roolissa. Merkittävää sen sijaan on se, missä rooleissa henkilö työskentelee:
- Jos henkilö työskentelee yrittäjänä tai apurahansaajana yhdessä maassa ja virkasuhteessa toisessa maassa, kuuluu hän sen maan sosiaaliturvaan, jossa hän on virkatyössä.
- Jos henkilö työskentelee yrittäjänä tai apurahansaajana yhdessä maassa ja työntekijänä toisessa maassa, kuuluu hän sen maan sosiaaliturvaan, jossa hän on työntekijä.
Aiheesta muualla:
Yrittäjä ja apurahansaaja sosiaaliturvasopimusmaassa
Yrittäjän ja apurahansaajan ulkomaantyön vakuuttamisen säännökset vaihtelevat sen mukaan missä sosiaaliturvasopimusmaassa hän työskentelee. Samat säännöt koskevat myös sosiaaliturvasopimusmaassa etätöitä tekevään yrittäjään ja apurahansaajaan.
Kahdenväliset sosiaaliturvasopimukset eivät kata kaikkia lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja tai etuuksia. Kun yrittäjä tai apurahansaaja työskentelee maassa, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus, hänelle kertyy eläkettä kuitenkin aina vain yhdestä maasta. Muiden sosiaalivakuutusmaksujen ja etuuksien osalta voi olla toisin, riippuen sosiaaliturvasopimuksen sisällöstä.
Sosiaaliturvasopimusmaassa työskennellessään yrittäjä tai apurahansaaja voi joutua maksamaan lakisääteisiä vakuutusmaksuja myös työskentelymaassa. Nämä kannattaa selvittää etukäteen.
Yrittäjä: Suomen ja Australian välinen sosiaaliturvasopimuksessa ei ole yrittäjiä koskevia säännöksiä. Kun yrittäjä työskentelee Australiassa, yrittäjän tulee pääsääntöisesti järjestää sosiaalivakuuttaminen työskentelymaassa.
Yrittäjä ei voi saada Eläketurvakeskuksesta Suomen ja Australian sosiaaliturvasopimuksen mukaista FI/AUS 1 -todistusta kun hän lähtee yrittäjänä töihin Australiaan.
Jos yrittäjä lähtee Australiaan alle vuodeksi töihin, yrittäjä voi pitää YEL-vakuutuksensa voimassa, jos
- yrittäjä on edelleen Suomessa asuva Australian työn aikana ja
- yrittäjällä on ollut YEL-vakuutus vähintään 4kk Suomessa ennen Australiaan lähtöä.
YEL-vakuutus tulee päättää jo ulkomaille lähtiessä, jos yrittäjä tietää ulkomailla työskentelyn jatkuvan yli vuoden ajan.
Yrittäjän tulee ilmoittaa Australiassa työskentelystä omaan työeläkeyhtiöön, joka arvioi Suomessa asumisen, sekä Kelaan, joka ratkaisee yrittäjän Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen asumisperusteisten etuuksien osalta.
Australiassa työskennellessään yrittäjä voi liittyä Superannuation Guarantee -järjestelmään, joka on lakisääteinen lisäeläkejärjestelmä.
Aiheesta muualla:
Apurahansaaja: Suomen ja Australian välinen sosiaaliturvasopimuksessa ei ole apurahansaajia koskevia säännöksiä. Kun henkilö työskentelee apurahansaajana Australiassa, hänen tulee pääsääntöisesti järjestää sosiaalivakuuttaminen työskentelymaassa.
Apurahansaaja ei voi saada Eläketurvakeskuksesta Suomen ja Australian sosiaaliturvasopimuksen mukaista FI/AUS 1 -todistusta kun hän lähtee apurahansaajana töihin Australiaan.
Jos apurahansaaja lähtee Australiaan alle vuodeksi töihin, hän kuuluu todennäköisesti Suomen sosiaaliturvaan. Apurahansaajan tulee olla yhteydessä Melaan MYEL-vakuuttamisen osalta.
Apurahansaajan tulee olla yhteydessä myös Kelaan. Kela ratkaisee apurahansaajan Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen asumisperusteisten etuuksien osalta.
Jos apurahansaaja työskentelee yli vuoden apurahansaajana Australiassa, hänen tulee hakea Suomen sosiaaliturvaan kuulumista erikseen Kelalta. Apurahanasaajan tulee olla yhteydessä myös Melaan.
Yrittäjä: Suomen ja Chilen välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole yrittäjiä koskevia säännöksiä. Kun yrittäjä työskentelee Chilessä, tulee yrittäjän pääsääntöisesti järjestää sosiaalivakuuttaminen työskentelymaassa.
Jos yrittäjä työskentelee Chilessä alle vuoden, Eläketurvakeskus voi kuitenkin hakea Suomessa asuvalle yrittäjälle Chilestä poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Yrittäjä voi hakea poikkeuslupaa jättämällä Eläketurvakeskukselle A1-todistushakemuksen.
Jos Chile hyväksyy poikkeuslupahakemuksen, Eläketurvakeskus myöntää yrittäjälle FI/CL 1-todistuksen.
Yrittäjän YEL-vakuutuksen tulee olla voimassa 4 kuukautta ennen Chilessä työskentelyn aloittamista.
Apurahansaaja: Suomen ja Chilen välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole apurahansaajia koskevia säännöksiä ja apurahansaajaan sovelletaan pääsääntöisesti työntekomaan lainsäädäntöä.
Suomessa MYEL-vakuutettu apurahansaaja voi kuitenkin hakea poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi. Apurahansaaja voi hakea poikkeuslupaa jättämällä Eläketurvakeskukselle A1-todistushakemuksen. Poikkeuslupa voidaan myöntää enintään viideksi (5) vuodeksi.
Jos Chile hyväksyy poikkeuslupahakemuksen, Eläketurvakeskus myöntää apurahansaajalle FI/CL 1-todistuksen.
Yrittäjä: Suomen ja Etelä-Korean sosiaaliturvasopimuksen mukaan yrittäjä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos hän siirtää toimintansa tilapäisesti Etelä-Koreaan.
Yrittäjä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Etelä-Koreassa työskentelyn aikana, jos hän
- työskentelee tavallisesti Suomessa yrittäjänä ja
- työskentelee Etelä-Koreassa tilapäisesti enintään 5 vuotta
Yrittäjää, joka ei ole vakuuttanut Suomessa työskentelyään 4 kuukautta YEL:n mukaisesti ennen ulkomaantyön alkamista, ei lähtökohtaisesti voida pitää tavallisesti Suomessa työskentelevänä eikä yrittäjä näin ollen voi kuulua Etelä-Korean työn aikanakaan Suomen sosiaaliturvaan.
Yrittäjän tulee hakea FI/KR 1-todistusta Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus.
Jos yrittäjä työskentelee Etelä-Koreassa yli viisi (5) vuotta, voi yrittäjä kuulua Suomen sosiaaliturvaan tietyin edellytyksin. Katso Aiheesta muualla -linkki.
Aiheesta muualla:
Apurahansaaja: Suomen ja Etelä-Korean välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti apurahansaajia koskevia säännöksiä. Apurahansaajiin sovelletaan kuitenkin sopimuksen yrittäjiä koskevia säännöksiä.
Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan niissä tapauksissa, jossa apurahansaaja lähtee suomalaisella apurahalla työskentelemään tilapäisesti Etelä-Koreaan.
Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Etelä-Koreassa työskentelyn aikana, jos hän
- lähtee Etelä-Koreaan työskentelemään suomalaisella apurahalla enintään viideksi (5) vuodeksi
- vakuuttaa itsensä MYEL-vakuutuksessa ja
- on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Etelä-Koreassa
Apurahansaajan tulee hakea FI/KR 1-todistusta Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus.
Jos apurahansaaja työskentelee Etelä-Koreassa yli viisi (5) vuotta, voi apurahansaaja kuulua Suomen sosiaaliturvaan tietyin edellytyksin. Katso Aiheesta muualla -linkki.
Aiheesta muualla:
Yrittäjä: Suomen ja Intian sosiaaliturvasopimuksen mukaan yrittäjä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos hän siirtää toimintansa tilapäisesti Intiaan.
Yrittäjä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Intiassa työskentelyn aikana, jos hän
- harjoittaa Suomessa tavallisesti yrittäjätoimintaa
- siirtää yritystoimintansa tilapäisesti, enintään viideksi (5) vuodeksi, Intiaan
- jatkaa Intiassa samankaltaista toimintaa kuin Suomessa
Yrittäjää, joka ei ole vakuuttanut Suomessa työskentelyään 4 kuukautta YEL:n mukaisesti, ei lähtökohtaisesti voida pitää tavallisesti Suomessa työskentelevänä.
Yrittäjän tulee hakea FI/IN 1-todistusta Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus. Todistusta tulisi hakea mielellään ennen yrittäjätoiminnan siirtämistä Intiaan.
FI/IN 1-todistuksella yrittäjä osoittaa kuuluvansa Suomen työeläkejärjestelmän osalta vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkejärjestelmään.
Jos yrittäjä työskentelee Intiassa yli viisi (5) vuotta, voi yrittäjä kuulua Suomen sosiaaliturvaan tietyin edellytyksin. Katso Aiheesta muualla -linkki.
Aiheesta muualla:
Apurahansaaja: Suomen ja Intian välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti apurahansaajia koskevia säännöksiä. Apurahansaajiin sovelletaan sopimuksen yrittäjiä koskevia säännöksiä.
Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan silloin, jos apurahansaaja lähtee suomalaisella apurahalla työskentelemään tilapäisesti Intiaan.
Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Intiassa työskentelyn aikana, jos hän
- lähtee työskentelemään Intiaan apurahalla tilapäisesti, enintään viideksi (5) vuodeksi
- on ottanut MYEL-vakuutuksen
- on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Intiassa.
Jos apurahansaaja työskentelee Intiassa yli viisi (5) vuotta, voi apurahansaaja kuulua Suomen sosiaaliturvaan tietyin edellytyksin.
Yrittäjä: Suomen ja Israelin välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti säännöksiä lähetetyistä yrittäjistä. Pääsääntöisesti yrittäjä kuuluu siten työskentelymaan sosiaaliturvaan.
Jos yrittäjä työskentelee Israelissa yrittäjänä alle vuoden, Eläketurvakeskus voi kuitenkin hakea Israelista poikkeuslupaa Suomessa asuvalle yrittäjille Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Yrittäjä voi hakea poikkeuslupaa jättämällä Eläketurvakeskukselle A1-todistushakemuksen.
Jos Israel hyväksyy poikkeuslupahakemuksen, Eläketurvakeskus myöntää yrittäjälle FI/ISR 1-todistuksen.
Yrittäjän YEL-vakuutuksen tulee olla voimassa 4 kuukautta ennen Israelissa työskentelyn aloittamista.
Apurahansaaja: Suomen ja Israelin välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole apurahansaajia koskevia säädöksiä ja apurahansaajaan sovelletaan pääsääntöisesti työntekomaan lainsäädäntöä.
Jos apurahansaaja on vakuuttanut itsesi MYEL:n mukaan, Eläketurvakeskus voi kuitenkin hakea Israelista poikkeuslupaa Israelissa työskentelyn ajalle. Apurahansaaja voi hakea poikkeuslupaa jättämällä Eläketurvakeskukselle A1-todistushakemuksen.
Jos Israel hyväksyy poikkeuslupahakemuksen, Eläketurvakeskus myöntää apurahansaajalle FI/ISR 1-todistuksen.
Yrittäjä: Yrittäjien kohdalla pääsääntönä on työskentelymaassa vakuuttaminen.
Yrittäjä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Japanissa työskentelyn aikana, jos hän
- työskentelee tavallisesti yrittäjänä Suomessa ja
- työskentelee tilapäisesti, enintään viisi (5) vuotta, Japanissa.
Yrittäjän YEL-vakuutuksen tulee olla voimassa 4 kuukautta ennen Japanissa työskentelyn aloittamista.
Yrittäjän tulee hakea FI/JP 1-todistusta Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus. Todistusta tulisi hakea ennen yrittäjätoiminnan aloittamista Japanissa.
Jos yrittäjä työskentelee Japanissa yli viisi (5) vuotta, voi yrittäjä kuulua Suomen sosiaaliturvaan tietyin edellytyksin. Katso Aiheesta muualla -linkki.
Aiheesta muualla:
Apurahansaaja: Suomen ja Japanin välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti apurahansaajia koskevia säännöksiä. Apurahansaajiin sovelletaan sopimuksen yrittäjiä koskevia säännöksiä.
Japanissa työskentelevään apurahansaajaan sovelletaan lähtökohtaisesti Japanin sosiaaliturvaa.
Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Japanissa työskentelyn aikana, jos hän
- lähtee Japaniin työskentelemään suomalaisella apurahalla enintään viideksi (5) vuodeksi
- on ottanut MYEL-vakuutuksen
- on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Japanissa
Apurahansaajan tulee hakea FI/JP 1-todistusta Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus.
Jos apurahansaaja työskentelee Japanissa yli viisi (5) vuotta, voi apurahansaaja kuulua Suomen sosiaaliturvaan tietyin edellytyksin. Katso Aiheesta muualla -linkki.
Yrittäjä: Yrittäjien kohdalla pääsääntönä on työskentelymaassa vakuuttaminen.
Yrittäjä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Kiinassa työskentelyn aikana, jos hän
- työskentelee tavallisesti yrittäjänä Suomessa ja
- työskentelee tilapäisesti, enintään viisi (5) vuotta, Kiinassa.
Yrittäjän YEL-vakuutuksen tulee olla voimassa 4 kuukautta ennen Kiinassa työskentelyn aloittamista.
Yrittäjän tulee hakea FI/CN 1-todistusta Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus. Todistusta tulisi hakea ennen yrittäjätoiminnan aloittamista Kiinassa.
Jos yrittäjä työskentelee Kiinassa yli viisi (5) vuotta, voi yrittäjä kuulua Suomen sosiaaliturvaan tietyin edellytyksin. Katso Aiheesta muualla -linkki.
Aiheesta muualla:
.
Apurahansaaja: Suomen ja Kiinan välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti apurahansaajia koskevia säännöksiä. Apurahansaajiin sovelletaan sopimuksen yrittäjiä koskevia säännöksiä.
Kiinassa työskentelevään apurahansaajaan sovelletaan lähtökohtaisesti Kiinan sosiaaliturvaa.
Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Kiinassa työskentelyn aikana, jos hän
- lähtee Kiinaan työskentelemään suomalaisella apurahalla enintään viideksi (5) vuodeksi
- on ottanut MYEL-vakuutuksen
- on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Kiinassa
Apurahansaajan tulee hakea FI/CN 1-todistusta Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus.
Jos apurahansaaja työskentelee Kiinassa yli viisi (5) vuotta, voi apurahansaaja kuulua Suomen sosiaaliturvaan tietyin edellytyksin.
Yrittäjä: Suomen ja Kanadan välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti määräyksiä lähetetyistä yrittäjistä. Pääsääntöisesti Kanadassa työskentelevän yrittäjän tulee vakuuttaa työskentelynsä siten Kanadassa.
Alle vuodeksi Kanadaan työskentelemään lähtevä yrittäjä, joka asuu edelleen Suomessa, voi pitää YEL-vakuutuksensa voimassa.
Eläketurvakeskus ei anna lähetetylle yrittäjälle todistusta, vaan asian käsittelee Kela.
Apurahansaaja: Suomen ja Kanadan välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole määräyksiä apurahansaajista.
Suomen ja Kanadan toimivaltaiset viranomaiset ovat kuitenkin sopineet, että Kanadaan enintään vuodeksi töihin lähtevälle apurahansaajille voidaan hakemuksesta antaa todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Kanadassa työskentelyn aikana, jos apurahansaaja
- on ottanut MYEL-vakuutuksen
- työskentelee Kanadassa tilapäisesti, enintään yhden (1) vuoden
- työskentelet pelkästään suomalaisella apurahalla
- ei saa muita tuloja Suomesta tai Kanadasta.
Apurahansaajan tulee hakea FI/CAN 1A-todistusta Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus.
Jos apurahansaaja työskentelee Kanadassa yli yhden (1) vuoden, Eläketurvakeskus voi kuitenkin hakea Kanadasta poikkeuslupaa Suomessa asuvalle apurahansaajalle Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Apurahansaaja voi hakea poikkeuslupaa jättämällä Eläketurvakeskukselle A1-todistushakemuksen.
Jos Kanada hyväksyy poikkeuslupahakemuksen, Eläketurvakeskus myöntää apurahansaajalle FI/CAN 1A-todistuksen.
Yrittäjä: Suomen ja Quebecin välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole varsinaisesti määräyksiä lähetetyistä yrittäjistä. Pääsääntöisesti Quebecissä työskentelevän yrittäjän tulee siten vakuuttaa työskentelynsä Quebecissä.
Alle vuodeksi Quebeciin työskentelemään lähtevä yrittäjä, joka asuu edelleen Suomessa, voi pitää YEL-vakuutuksensa voimassa.
Eläketurvakeskus voi hakemuksesta myöntää alle vuodeksi Quebeciin työskentelemään lähtevälle yrittäjälle FI/Q1 -todistuksen.
Apurahansaaja: Suomen ja Quebecin välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole määräyksiä apurahansaajista. Tästä syystä Quebecissä apurahansaajana työskentelevään sovelletaan pääsääntöisesti Quebecin lainsäädäntöä.
Apurahansaaja, joka on vakuuttanut itsensä MYEL:n mukaan, voi kuitenkin hakea Eläketurvakeskukselta poikkeuslupaa Quebecissä työskentelynsä ajalle. Tällöin edellytetään, että apurahansaaja
- on vakuuttanut itsensä MYEL:n mukaan
- lähtee Quebeciin tilapäisesti, enintään vuodeksi
- työskentelee pelkästään suomalaisella apurahalla
- ei saa muita tuloja Suomesta tai Quebecistä.
Apurahansaajan tulee hakea poikkeuslupaa Eläketurvakeskuksesta jättämällä A1-todistushakemus.
Jos Quebec hyväksyy poikkeuslupahakemuksen, Eläketurvakeskus myöntää apurahansaajalle FI/Q1-todistuksen.
Suomen ja Yhdysvaltain välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole lähetettyjä yrittäjiä koskevia säännöksiä. Yhdysvalloissa (USA) työskentelevään yrittäjään sovelletaankin lähtökohtaisesti USA:n lainsäädäntöä.
USA:n kanssa on erikseen sovittu, että Suomessa asuva yrittäjä, joka tilapäisesti siirtää toimintansa USA:han enintään vuodeksi, voi pitää YEL-vakuutuksensa Suomessa voimassa.
Edellytyksenä on, että USA:han lähtevällä yrittäjällä on ollut YEL-vakuutus voimassa vähintään 4 kuukautta ennen USA:han lähtemistä. USA:han lähtiessä yrittäjän tulee hakea FI/USA 1A -todistus Eläketurvakeskukselta osoitukseksi Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Jos työnteko USA:ssa jatkuu yli vuoden, ei yrittäjä voi enää kuulua Suomen sosiaaliturvaan eikä YEL-vakuuttamista enää voida jatkaa.
Apurahansaaja:
Suomen ja Yhdysvaltain välisessä sosiaaliturvasopimuksessa ei ole määräyksiä apurahansaajista. Yhdysvalloissa (USA) työskentelevään apurahansaajaan sovelletaan lähtökohtaisesti USA:n lainsäädäntöä.
Apurahansaaja, joka työskentelemään USA:han, voi vakuuttaa apurahatyön Suomessa, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
- Apurahansaaja lähtee USA:han työskentelemään apurahalla enintään vuodeksi
- Apurahansaaja vakuuttaa itsensä MYEL-vakuutuksessa ja
- Apurahansaaja on kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen apurahatyöskentelyn aloittamista Yhdysvalloissa
Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi USA:ssa työskentelyn aikana, apurahansaajan tulee hakea Eläketurvakeskukselta FI/USA 1A-todistusta.
Jos apurahansaaja työskentelee USA:ssa yli vuoden, mutta enintään viisi (5) vuotta, apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan poikkeuslupamenettelyllä.
Apurahansaaja voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan poikkeusluvalla, jos apurahansaaja
- työskentelee Yhdysvalloissa vain Suomesta myönnetyllä apurahalla
- työskentelee MYEL-vakuutettavalla apurahalla, joka on myönnetty tieteelliseen tai taiteelliseen työhön
- työskentelee Yhdysvalloissa enintään viisi vuotta ja
- tulisi vakuutettavaksi molemmissa sopimusmaissa ilman sosiaaliturvasopimusta.
Apurahansaajan tulee hakea poikkeuslupaa Eläketurvakeskukselta. Jos USA hyväksyy poikkeuslupahakemuksen, Eläketurvakeskus ei anna apurahansaajalle erillistä sopimuksen mukaista todistuslomaketta, vaan ilmoittaa apurahansaajalle annetusta poikkeusluvasta.
Aiheesta muualla:
Yrittäjä ja apurahansaaja sopimuksettomassa maassa
Kun yrittäjä tai apurahansaaja lähtee työskentelemään sopimuksettomaan maahan, myös etätöihin, hän voi tietyin edellytyksin kuulua Suomen sosiaaliturvaan. Sen lisäksi yrittäjän tulee selvittää mahdolliset vakuuttamiseen liittyvät vaatimukset myös työskentelymaasta.
Kun yrittäjä lähtee työskentelemään sopimuksettomaan maahan (esimerkiksi Thaimaahan), yrittäjä voi pitää YEL-vakuutuksen voimassa, jos
- ulkomaantyö kestää alle vuoden ja tarkoitus on palata sen jälkeen Suomeen
- yrittäjällä on ollut yrittäjän YEL-vakuutus voimassa vähintään neljä (4) kuukautta ennen lähtöään sopimuksettomaan maahan
- yrittäjää pidetään Suomessa asuvana, tilapäisestä ulkomaantyöstä huolimatta
Jos yrittäjä tietää, että ulkomailla työskentelyn jatkuu yli vuoden, YEL-vakuutus tulee päättää jo ulkomaille lähtiessä.
Eläketurvakeskus ei anna sopimuksettomaan maahan työskentelemään lähtevälle yrittäjälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Kela ratkaisee yrittäjän oikeuden asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin sopimuksettomassa maassa työskentelyn aikana.
Kun apurahansaaja lähtee työskentelemään sopimuksettomaan maahan (esimerkiksi Singaporeen) apurahansaaja voi tietyin edellytyksin MYEL-vakuuttaa apurahatyön Suomessa. Apurahansaajan tulee olla yhteydessä Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen Melaan MYEL-vakuutuksen selvittämiseksi.
Kela ratkaisee apurahansaajan oikeuden asumisperusteisiin sosiaaliturvaetuuksiin sopimuksettomassa maassa työskentelyn aikana.
Eläketurvakeskus ei näissä tilanteissa anna apurahansaajalle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta.
Aiheesta muualla:
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla: