Työntekijä ulkomaille
Kun työntekijä lähtee Suomesta tilapäisesti ulkomaille töihin suomalaisen työnantajan palveluksessa, työntekijä voi kuulua ulkomailla työskentelyn ajan tietyin edellytyksin Suomen sosiaaliturvaan. Edellytyksiin kuulua Suomen sosiaaliturvaan vaikuttaa muun muassa se, missä maassa työntekijä työskentelee.
Jos työntekijä on lähdössä työskentelemään tilapäisesti EU- ja sosiaaliturvasopimusmaahan, työnantaja voi hakea Eläketurvakeskuksen (ETK) todistusta (esim. A1-todistus) Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi.
Ilman A1-todistusta EU- ja sosiaaliturvasopimusmaassa työskentelevä työntekijä ei voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan eikä lakisääteisiä maksuja saa maksaa Suomeen. Ilman A1-todistusta työntekijästä maksetaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut työskentelymaahan.
Jos työntekijä on lähdössä johonkin muuhun maahan, ulkomailla työskentelystä tulee ilmoittaa Kelaan.
Tältä sivulta löydät tietoa työntekijän, merenkulkijan ja lentohenkilöstön Suomessa vakuuttamisen edellytyksistä yhdessä tai useassa EU-maassa, sosiaaliturvasopimusmaassa ja sopimuksettomassa maassa työskentelyn aikana.
Työntekijän ulkomaantyön vakuuttamiseen vaikuttavat tekijät
Siihen, missä maassa työntekijä vakuutetaan ulkomaantyön aikana, vaikuttaa:
- kuinka pitkään työskentely ulkomailla kestää
- missä maassa tai maissa työntekijä työskentelee
- missä roolissa tai rooleissa työntekijä työskentelee
- montako työnantajaa työntekijällä on ja missä työnantajien kotipaikat sijaitsevat
- onko työntekijä kuulunut Suomen sosiaaliturvaan ennen ulkomailla työskentelyä.
EU-maat
EU-mailla tarkoitetaan:
EU-maat: Belgia, Bulgaria, Espanja, Alankomaat, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, Unkari ja Viro.
ETA-maat: Islanti, Liechtenstein ja Norja.
Lisäksi Sveitsi ja Iso-Britannia.
Sosiaaliturvasopimusmaat
Australia, Chile, Etelä-Korea, Intia, Israel, Japani, Kanada, Kiina, Quebec ja Yhdysvallat.
Muut maat, ns. sopimuksettomat maat
Muita maita ovat muut kuin edellä mainitut maat, esimerkiksi Thaimaa, Brasilia tai Etelä-Afrikka.
Lähetetty työntekijä EU-maassa
Kun työntekijä lähtee Suomesta tilapäisesti toiseen EU-maahan töihin, esimerkiksi suomalaisen työnantajan lähettämänä työkomennukselle tai työskentelemään etänä, työntekijä voi kuulua vain yhden maan sosiaaliturvaan. Työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla työskentelyn aikana, jos hänellä on Suomesta myönnetty A1-todistus.
Työntekijä voi kuulua EU-maassa työskentelyn aikana Suomen sosiaaliturvaan, jos hän
- työskentelee ulkomailla suomalaisen työnantajan palveluksessa
- kuuluu välittömästi ennen ulkomaille lähtöään Suomen sosiaaliturvaan
- työskentelee ulkomailla tilapäisesti.
Tilapäisellä tarkoitetaan enintään 2 vuoden työskentelyä. Jos työskentelymaa vaihtuu, alkaa 2 vuoden laskenta alusta. Työnantajan tulee aina hakea työntekijälle Suomen sosiaaliturvaan kuulumista ja saada siitä osoitukseksi A1-todistus ETK:sta.
Jos työntekijä työskentelee yhdessä EU-maassa yli 2 vuotta, mutta alle 5 vuotta, ja työntekijä halutaan edelleen vakuuttaa Suomen sosiaaliturvassa, työnantajan tulee hakea poikkeuslupaa ETK:sta. Poikkeuslupaa haetaan samalla A1-hakemuksella kuin 2 vuoden ulkomaantyöskentelyissäkin. Poikkeuslupa edellyttää aina myös työntekomaan suostumusta.
Esimerkki A: Suomalainen työnantaja lähettää työntekijän töihin Saksaan 1,5 vuodeksi. Työnantaja hakee työntekijälle A1-todistusta ETK:sta. Työntekijä kuuluu ennen ulkomaille lähtöään Suomen sosiaaliturvaan. ETK myöntää työntekijälle A1-todistuksen, joten työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan myös Saksassa työskentelyn aikana. Työnantaja maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Suomeen.
Esimerkki B: Työntekijä on ollut jo 1,5 vuotta Saksassa suomalaisen työnantajan lähettämänä työntekijänä. Työprojekti Saksassa jatkuu ja työntekijä jatkaa työskentelyä Saksassa vielä yhden vuoden. Työnantaja hakee työntekijälle uutta A1-todistusta Eläketurvakeskuksesta yhdeksi vuodeksi. Jos Saksan viranomainen hyväksyy poikkeuslupapyynnön, ETK myöntää työntekijälle A1-todistuksen ja työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan.
Esimerkki C: Työntekijä on työskennellyt Saksassa 2,5 vuotta ja hänellä on ETK:n myöntämä A1-todistus. Työnantaja haluaa siirtää työntekijän työskentelemään suoraan Latviaan 2 vuodeksi. Työantaja hakee ETK:sta uutta A1-todistusta Latviassa työskentelyä varten. ETK myöntää työntekijälle A1-todistuksen myös Latviassa työskentelyn ajalle, joten työntekijä voi edelleen kuulua Suomen sosiaaliturvaan. Työnantaja maksaa koko ajan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut vain Suomeen.
Aiheesta muualla:
- Työeläkelakipalvelun ohjeet lähettävän työnantajan edellytyksistä (Telp.fi)
- Työeläkelakipalvelun ohjeet lähetetyn työntekijän edellytyksistä (Telp.fi)
Työntekijä useassa EU-maassa
Jos työntekijä työskentelee säännöllisesti kahdessa tai useammassa EU-maassa, työnantajan tulee aina selvittää, mihin maahan työntekijän sosiaaliturva pitää järjestää. Työntekijä voi kuulua vain yhden maan sosiaaliturvaan kerrallaan. Työntekijä voi yleensä kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos hän asuu ja tekee huomattavan osan työstään Suomessa.
Useassa maassa työskentelevä työntekijä voi olla esimerkiksi työntekijä, joka
- käy ulkomailla säännöllisesti työmatkoilla
- tekee projekteja eri maissa
- työskentelee välillä etänä ulkomailla ja muuten Suomessa.
Työnantaja hakee sosiaaliturvaan kuulumista työntekijän asuinmaasta. Jos työntekijän asuinmaa on Suomi, työnantaja hakee todistusta Eläketurvakeskuksesta. Jos työntekijällä on useita työnantajia, työntekijä hakee A1-todistusta itse.
Työntekijä voi työskennellä useassa EU-maassa toistaiseksi tai tilapäisesti. A1-todistus myönnetään kuitenkin aina määräajalle, enintään 2 vuodeksi kerrallaan.
Asuinmaan ja työskentelyn määrän merkitys useassa EU-maassa työskenneltäessä
Työntekijän asuinmaalla ja työskentelyn määrällä asuinmaassa on merkitystä siihen, minkä maan sosiaaliturvaan useassa EU-maassa työskentelevä työntekijä kuuluu.
Työntekijän asuinmaata arvioitaessa huomioidaan muun muassa se, missä maassa työntekijän perhe asuu, missä maassa työntekijällä on vakituinen asunto ja missä maassa työntekijä viettää lomansa. Asuinmaata määrittäessä otetaan huomioon työntekijän kokonaistilanne eikä yksittäinen asia, kuten osoite, ratkaise työntekijän asuinmaata.
Työntekijä työskentelee huomattavan osan asuinmaassaan, jos hän tekee asuinmaassaan vähintään 25 % kaikesta työstä.
Jos työntekijä työskentelee huomattavan osan (vähintään 25 %) asuinmaassaan: Työnantajan tulee järjestää työntekijän sosiaaliturva hänen asuinmaassaan, eli maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut asuinmaahan.
Esimerkki A: Työntekijä asuu vakituisesti Suomessa ja työskentelee Suomessa 45 % ja Virossa 55 % työajastaan. Työnantajan tulee hakea työntekijälle A1-todistusta työntekijän asuinmaasta Suomesta. Työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, koska hän työskentelee huomattavan osan työajastaan asuinmaassaan Suomessa. ETK myöntää A1-todistuksen ja työnantaja maksaa kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Suomeen.
Esimerkki B: Työntekijä asuu vakituisesti Suomessa ja työskentelee Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa paikallisille työnantajille. Työntekijän tulee hakea itse A1-todistusta asuinmaastaan Suomesta. Työntekijä työskentelee huomattavan osan (yli 25 %) Suomessa, joten hän kuuluu kaiken työn osalta Suomen sosiaaliturvaan. ETK myöntää A1-todistuksen ja työntekijä toimittaa todistuksen kaikille työnantajilleen. Työnantajat vakuuttavat työntekijän A1-todistuksen perusteella Suomessa. Lakisääteisiä sosiaalivakuutusmaksuja ei saa maksaa Ruotsiin tai Norjaan.
Työntekijä ei työskentele huomattavaa osaa (vähintään 25 %) asuinmaassaan ja hänellä on yksi työnantaja: Työntekijä kuuluu työnantajan kotipaikan mukaisen maan sosiaaliturvaan.
Esimerkki A: Työntekijä asuu vakituisesti Virossa ja työskentelee Suomessa 15 % ja Ruotsissa 85 % työajastaan. Hänellä on yksi suomalainen työnantaja. Työnantaja hakee työntekijälle A1-todistusta työntekijän asuinmaasta Virosta. Koska työntekijä ei työskentele huomattavaa osaa asuinmaassa Virossa, työntekijä vakuutetaan Suomessa työnantajan kotipaikan perusteella. Näin ollen ETK myöntää A1-todistuksen ja työnantaja maksaa kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Suomeen, sekä Suomen että Ruotsin työskentelyjen osalta.
Esimerkki B: Työntekijä asuu vakituisesti Virossa ja työskentelee Suomessa 15 % ja Ruotsissa 85 %. Hänellä on yksi ruotsalainen työnantaja. Ruotsalainen työnantaja hakee työntekijälle A1-todistusta työntekijän asuinmaasta Virosta. Koska työntekijä ei työskentele huomattavaa osaa asuinmaassa Virossa, työntekijä vakuutetaan Ruotsissa työnantajan kotipaikan perusteella. Näin ollen Ruotsi myöntää A1-todistuksen ja työnantaja maksaa kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Ruotsiin.
Jos työntekijä ei työskentele asuinmaassaan huomattavaa osaa (vähintään 25 %) ja hänellä on useita työnantajia: Työntekijä kuuluu kuitenkin asuinmaansa sosiaaliturvaan, jos hänellä on työnantajia vähintään kahdessa muussa maassa kuin työntekijän asuinmaassa. Työnantajien tulee siis vakuuttaa työntekijän kaikki työ hänen asuinmaassaan.
Esimerkki: Työntekijä asuu vakituisesti Suomessa. Hän työskentelee Suomessa 20 %, Virossa 20 % ja Ruotsissa 60 % työajastaan. Työntekijällä on työnantaja Virossa ja Ruotsissa. Työntekijän tulee hakea itse A1-todistusta ETK:sta. Työntekijä kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, vaikka hän ei työskentele asuinmaassaan Suomessa vähintään 25 % työajastaan. ETK myöntää A1-todistuksen ja työntekijä toimittaa todistuksen molemmille työnantajilleen, jotka todistuksen perusteella maksavat kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Suomeen. Viroon tai Ruotsiin ei tule maksaa lakisääteisiä maksuja.
Jos työntekijä ei työskentele huomattavaa osaa (25 % tai yli) työstään asuinmaassaan ja hänellä on työnantajia sekä asuinmaassa että yhdessä muussa maassa: Työntekijä kuuluu ulkomaisen työnantajan kotipaikan mukaisen maan sosiaaliturvaan.
Esimerkki: Työntekijä asuu vakituisesti Suomessa ja työskentelee Suomessa 20 % ja Espanjassa 80 %. Hänellä on sekä suomalainen että espanjalainen työantaja. Työntekijän tulee hakea A1-todistusta itse ETK:sta. Koska työntekijä ei työskentele huomattavaa osaa työstään asuinmaassa Suomessa, työntekijä kuuluu Espanjan sosiaaliturvaan, espanjalaisen työnantajan kotipaikan perusteella. Espanja myöntää työntekijälle A1-todistuksen. Molemmat työnantajat maksavat lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut työntekijästä Espanjaan. Suomeen ei saa maksaa lakisääteisiä vakuutusmaksuja.
Useassa eri roolissa ja useassa eri maassa työskentelevän henkilön kohdalla merkittävää on se, missä rooleissa henkilö työskentelee. Tällaisessa tilanteessa ei ole merkitystä, kuinka paljon henkilö työskentelee kussakin roolissa.
Työntekijä ja virkasuhde: Kun henkilö työskentelee työntekijänä yhdessä maassa ja virkasuhteessa toisessa maassa, hän kuuluu aina kaiken työn osalta sen maan sosiaaliturvaan, jossa hän tekee työtä virkasuhteessa.
Esimerkki: Henkilö asuu Suomessa ja työskentelee Suomessa suomalaiselle yliopistolle työntekijänä sekä tämän lisäksi osa-aikaisesti Ruotsissa julkiselle työnantajalle virkasuhteessa. Henkilö hakee itse A1-todistuksen ETK:sta, joka siirtää hakemuksen Ruotsin viranomaiselle todistuksen myöntämistä varten. Henkilö toimittaa todistuksen molemmille työnantajilleen.
Henkilö kuuluu Ruotsin sosiaaliturvaan virkasuhteen perusteella. Suomalaisen työnantajan tulee maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Suomessa tehdyn työn osalta Ruotsiin. Suomeen ei saa maksaa lakisääteisiä vakuutusmaksuja.
Työntekijänä ja yrittäjänä: Kun henkilö työskentelee työntekijänä yhdessä maassa ja yrittäjänä toisessa maassa, hän kuuluu kaiken työn osalta sen maan sosiaaliturvaan, jossa hän työskentelee työntekijänä.
Esimerkki: Henkilö asuu Suomessa ja harjoittaa täällä yrittäjätoimintaa. Lisäksi hän työskentelee työsuhteessa Saksassa. Henkilö hakee itse A1-todistuksen ETK:sta, joka siirtää hakemuksen Saksan viranomaiselle todistuksen myöntöä varten. Henkilö kuuluu kaiken työn osalta Saksan sosiaaliturvaan. Saksa myöntää A1-todistuksen, henkilön saksalainen työnantaja maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Saksaan. Tämän lisäksi henkilön tulee selvittää ja maksaa vaadittavat lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut myös yrittäjätyön osalta Saksaan.
Aiheesta muualla:
Työntekijä sosiaaliturvasopimusmaassa
Kun työntekijä lähtee Suomesta tilapäisesti töihin maahan, jonka kanssa Suomella on kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus, työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos hänelle on myönnetty lähetetyn työntekijän todistus Eläketurvakeskuksesta.
Tilapäistä työskentelyä sosiaaliturvasopimusmaassa voi olla esimerkiksi työntekijä, joka lähtee suomalaisen työnantajan lähettämä työkomennukselle tai etätöihin.
Sosiaaliturvasopimukset koskevat aina työeläkevakuutusmaksuja. Muiden sosiaalivakuutusmaksujen sisältyminen sopimuksiin vaihtelee. Jos jokin sosiaalivakuutusmaksu ei sisälly sopimukseen, sen maksaminen ratkaistaan Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella.
Työnantaja voi joutua maksamaan sosiaaliturvasopimusmaahan lähtevästä työntekijästä vakuutusmaksuja Suomen lisäksi myös työskentelymaahan.
Työskentelymaan vakuutusmaksut työnantajan tulee selvittää kyseisestä maasta.
Sosiaalivakuutusmaksut kansainvälisissä työskentelytilanteissa -palvelusta voit tarkistaa, mitä sosiaalivakuutusmaksuja työnantajan tulee maksaa sosiaaliturvasopimusmaahan lähtevästä työntekijästä Suomeen.
Kun työntekijä lähtee työskentelemään Australiaan, hän voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos hän
- kuuluu Suomen sosiaaliturvaan Australiaan lähtiessään
- työskentelee Australiassa suomalaiselle työnantajalleen tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle
- työskentelee Australiassa tilapäisesti enintään 5 vuotta.
Työnantaja hakee työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi ETK:sta. Todistusta haetaan samalla hakemuksella kuin A1-todistusta. Jos edellytykset työntekijän Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi Australiassa työskentelyn aikana täyttyvät, ETK myöntää työntekijälle FI/AUS 1-todistuksen.
Kun työntekijä lähtee työskentelemään Chileen, hän voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos hän
- kuuluu Suomen sosiaaliturvaan Chileen lähtiessään
- on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on Suomessa
- työskentelee Chilessä suomalaiselle työnantajalleen tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle.
- työskentelee Chilessä tilapäisesti enintään 3 vuotta.
Työnantaja hakee työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi ETK:sta Todistusta haetaan samalla hakemuksella, kun A1-todistusta.
Jos työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Chilessä työskentelyn aikana, ETK myöntää työntekijälle FI/CL 1-todistuksen.
Kun työntekijä lähtee työskentelemään Etelä-Koreaan, hän voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos hän
- kuuluu Suomen sosiaaliturvaan Etelä-Koreaan lähtiessään
- on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on Suomessa
- työskentelee Etelä-Koreassa suomalaiselle työnantajalleen tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle
- työskentelee Etelä-Koreassa tilapäisesti enintään 5 vuotta.
Työnantaja hakee työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi ETK:sta. Todistusta haetaan samalla hakemuksella kuin A1-todistusta.
Jos työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Etelä-Koreassa työskentelyn aikana, ETK myöntää työntekijälle FI/KR 1-todistuksen.
Jos työntekijä työskentelee Etelä-Koreassa yli 5 vuotta, voi työntekijä kuulua Suomen sosiaaliturvaan tietyin edellytyksin.
Kun työntekijä lähtee työskentelemään Intiaan, hän voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos hän
- kuuluu Suomen sosiaaliturvaan Intiaan lähtiessään
- on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on Suomessa
- työskentelee Intiassa suomalaiselle työnantajalleen tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle. Suomalaiseen työnantajaan sidoksissa olevalla työnantajalla tarkoitetaan suomalaisen yrityksen intialaista konserniyritystä.
- työskentelee Intiassa enintään 5 vuotta.
Työnantaja hakee työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi ETK:sta. Todistusta haetaan samalla hakemuksella, kun A1-todistusta.
Jos työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Intiassa työskentelyn aikana, ETK myöntää työntekijälle FI/IN 1-todistuksen.
Jos työntekijä työskentelee Intiassa yli 5 vuotta, voi työntekijä kuulua Suomen sosiaaliturvaan tietyin edellytyksin.
Kun työntekijä lähtee työskentelemään Israeliin, hän voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos hän
- kuuluu Suomen sosiaaliturvaan Israeliin lähtiessään
- on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on Suomessa
- työskentelee Israelissa suomalaiselle työnantajalleen tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle
- työskentelee Israelissa tilapäisesti, enintään 3 vuotta.
Työnantaja hakee työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi ETK:sta. Todistusta haetaan samalla hakemuksella kuin A1-todistusta.
Jos työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Israelissa työskentelyn aikana, ETK myöntää työntekijälle FI/ISR 1-todistuksen.
Kun työntekijä lähtee työskentelemään Japaniin, hän voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos hän
- kuuluu Suomen sosiaaliturvaan Japaniin lähtiessään
- on työsuhteessa työnantajaan, jonka liiketoimintapaikka on Suomessa
- työskentelee Japanissa suomalaiselle työnantajalleen tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle
- työskentelee Japanissa tilapäisesti enintään 5 vuotta.
Työnantaja hakee työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi ETK:sta. Todistusta haetaan samalla hakemuksella, kun A1-todistusta.
ETK myöntää työntekijälle FI/JP 1-todistuksen, jos työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Japanissa työskentelyn aikana.
Jos työntekijä työskentelee Japanissa yli 5 vuotta, voi työntekijä kuulua Suomen sosiaaliturvaan tietyin edellytyksin.
Kun työntekijä lähtee työskentelemään Kiinaan, hän voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos hän
- kuuluu Suomen sosiaaliturvaan Kiinaan lähtiessään
- on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on Suomessa
- työskentelee Kiinassa suomalaiselle työnantajalleen
- työskentelee Kiinassa tilapäisesti, enintään 5 vuotta.
Työnantaja hakee työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi ETK:sta. Todistusta haetaan samalla hakemuksella, kun A1-todistusta.
Jos työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Kiinassa työskentelyn aikana, ETK myöntää työntekijälle FI/CN 1-todistuksen.
Jos työntekijä työskentelee Kiinassa yli 5 vuotta, voi työntekijä kuulua Suomen sosiaaliturvaan tietyin edellytyksin.
Kun työntekijä lähtee työskentelemään Kanadaan, hän voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos hän
- kuuluu Suomen sosiaaliturvaan lähtiessään Kanadaan
- on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on Suomessa
- työskentelee Kanadassa suomalaiselle työnantajalleen tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle
- työskentelee Kanadassa tilapäisesti, enintään 3 vuotta.
Työnantaja hakee työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi ETK:sta. Todistusta haetaan samalla hakemuksella, kun A1-todistusta.
Jos työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Kanadassa työskentelyn aikana, ETK myöntää työntekijälle FI/CAN 1-todistuksen.
Kun työntekijä lähtee työskentelemään Quebeciin, hän voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos hän
- kuuluu Suomen sosiaaliturvaan lähtiessään Quebeciin
- on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on Suomessa
- työskentelee Quebecissä suomalaiselle työnantajalleen tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle
- työskentelee Quebecissä tilapäisesti, enintään 3 vuotta.
Työnantaja hakee työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi ETK:sta. Todistusta haetaan samalla hakemuksella, kun A1-todistusta.
Jos työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan Quebecissä työskentelyn aikana, ETK myöntää työntekijälle FI/Q 1-todistuksen.
Kun työntekijä lähtee työskentelemään Yhdysvaltoihin, hän voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, jos hän
- kuuluu Suomen sosiaaliturvaan lähtiessään Yhdysvaltoihin
- on työsuhteessa työnantajaan, jonka kotipaikka on Suomessa
- työskentelee Yhdysvalloissa suomalaiselle työnantajalleen tai siihen sidoksissa olevalle työnantajalle. Suomalaiseen työnantajaan sidoksissa olevalla työnantajalla tarkoitetaan suomalaisen yrityksen yhdysvaltalaista konserniyritystä
- työskentelee Yhdysvalloissa tilapäisesti, enintään 5 vuotta.
Työnantajan hakee työntekijälle todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi ETK:sta. Todistusta haetaan samalla hakemuksella, kun A1-todistusta.
Jos työntekijä voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan USA:ssa työskentelyn aikana, ETK myöntää työntekijälle FI/USA 1A-todistuksen.
Aiheesta muualla:
Työntekijä sopimuksettomassa maassa
Jos työntekijä lähtee työskentelemään sopimuksettomaan maahan (esimerkiksi Brasiliaan tai Uuteen-Seelantiin), ratkaistaan työntekijän sosiaaliturva sekä Suomen että työskentelymaan lainsäädäntöjen perusteella.
Suomen lainsäädännön perusteella työnantajan tulee maksaa Suomesta sopimuksettomaan maahan lähtevästä ja tietyt edellytykset täyttävästä työntekijästään työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen työeläkevakuutusmaksu Suomeen ilman aikarajaa.
Työnantajan on vakuutettava sopimuksettomassa maassa työskentelevä työntekijä TyEL:in mukaisesti, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
- Työnantaja on suomalainen työnantaja
- Työsuhde on voimassa suomalaiseen työnantajaan
- Työntekijä on Suomesta lähetetty työntekijä (kuuluu lähtiessään Suomen sosiaaliturvaan).
Myös muut lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut tulevat usein työnantajan Suomeen maksettavaksi, jos kyse on tilapäisestä ulkomailla työskentelystä.
Sosiaalivakuutusmaksut kansainvälisissä tilanteissa -palvelusta voit tarkistaa, mitä sosiaalivakuutusmaksuja työnantajan tulee maksaa sopimuksettomaan maahan lähtevästä työntekijästä Suomeen.
Työnantajalla voi olla velvollisuus maksaa vakuutusmaksuja myös työskentelymaahan. Nämä velvoitteet työnantajan tulee selvittää kyseisestä maasta.
Sopimuksettomaan maahan lähtevälle työntekijälle ei haeta eikä anneta todistusta Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta Eläketurvakeskukselta. Sopimuksettomaan maahan töihin lähtevästä työntekijästä tulee ilmoittaa Kelaan.
Suomessa työskennellyt työntekijä lähtee työskentelemään suomalaisen työnantajan palveluksessa Brasiliaan kahdeksi vuodeksi. Työantaja vakuuttaa työntekijän TyEL:n mukaisesti ja maksaa Suomeen myös muut lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut, koska työskentely sopimuksettomassa maassa on tilapäistä. Lisäksi työnantajan tulee ottaa yhteyttä Brasilian sosiaaliturvaviranomaisiin ja selvittää, onko työnantaja velvollinen maksamaan sosiaalivakuutusmaksuja myös Brasiliaan.
Merenkulkijat ja lentohenkilöstö
Kun merenkulkija työskentelee EU-alueella, hän kuuluu lähtökohtaisesti sen maan sosiaaliturvaan, jonka lipun alla työskentelyalus on. Kun lentohenkilökunnan jäsen työskentelee EU-alueella, hänen sosiaaliturvansa määräytyy lähtökohtaisesti sen EU-maan mukaan, jossa hänen kotiasemansa (homebase) on.
Merenkulkijoihin sovelletaan pääsääntöisesti sen maan sosiaaliturvaa, jonka lipun alla työskentelyalus on.
Lippumaan sosiaaliturvaa sovelletaan, vaikka merenkulkija asuisi vakinaisesti Suomessa. Tällöin työnantaja maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut maahan, jonka lipun alla työskentelyalus on. Merenkulkija saa silloin myös sosiaaliturvaetuudet (esimerkiksi eläke) lippumaan lakien mukaisesti.
Esimerkki: Merenkulkija asuu Suomessa ja työskentelee ruotsalaisen varustamon palveluksessa Ruotsin lipun alla purjehtivalla aluksella. Työnantaja tai merenkulkija hakee A1-todistuksen Ruotsista. Jos Ruotsi myöntää A1-todistuksen, merenkulkija kuuluu Ruotsin sosiaaliturvaan.
Lippusääntö kumoutuu ja merenkulkija kuuluu asuinmaansa sosiaaliturvan piiriin, jos merenkulkijan
- asuinmaa ja palkan maksavan yrityksen kotipaikka ovat sama EU-maa, mutta
- työskentely tapahtuu jonkin toisen maan lippua käyttävällä aluksella.
Esimerkki: Merenkulkija asuu Suomessa ja työskentelee suomalaisen työnantajan palveluksessa Viron lipun alla purjehtivalla aluksella. Työnantaja hakee työntekijälle A1-todistuksen ETK:sta. Koska sekä työnantajan että työntekijän kotipaikka on Suomessa, merenkulkija kuuluu Suomen sosiaaliturvaan. ETK myöntää A1-todistuksen ja työnantaja maksaa kaikki sosiaalivakuutusmaksut Suomeen.
Merenkulkijan työnantajan tai merenkulkijan itse tulee hakea A1-todistusta Eläketurvakeskukselta, jos merenkulkija
- työskentelee Suomen lipun alla liikennöivällä aluksella ja asuu toisessa EU –maassa.
Esimerkki: Merenkulkija asuu Virossa ja työskentelee Suomen lipun alla liikennöivällä aluksella. Hänen työnantajansa hakee A1-todistusta ETK:sta. Merenkulkija kuuluu Suomen sosiaaliturvaan. ETK myöntää A1-todistuksen ja työnantaja maksaa kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Suomeen.
Jos merenkulkija työskentelee toisen EU-maan lipun alla liikennöivällä aluksella ja asuu Suomessa, työnantaja tai merenkulkija hakee itse A1-todistusta sen maan viranomaiselta, jonka alla alus liikennöi. Merenkulkijan tulee aina ilmoittaa myös Kelalle tällaisesta työskentelystä.
Jos merenkulkija työskentelee lisäksi työntekijänä tai yrittäjänä tai merenkulkijalla on monta työnantajaa, merenkulkijan tulee ottaa yhteyttä Eläketurvakeskukseen.
Aiheesta muualla:
Lentohenkilökuntaan kuuluvan työntekijän sosiaaliturva määräytyy sen EU-maan mukaan, jossa lentohenkilökuntaan kuuluvan kotiasema (homebase) sijaitsee.
Lentohenkilökunnan kotiasema on lentotoiminnanharjoittajan miehistön jäsenelle nimeämä paikka, jossa miehistön jäsen tavallisesti aloittaa ja lopettaa työjakson tai peräkkäisen työjaksojen sarjan, ja jossa lentotoiminnanharjoittaja ei tavallisesti vastaa hänen majoituksestaan.
Työantajan tai lentohenkilökuntaan kuuluvan työntekijän tulee hakea A1-todistusta esimerkiksi silloin kun lentohenkilökuntaan kuuluva työntekijä asuu eri maassa kuin missä hänen kotiasemansa on.
Esimerkki: Lentohenkilökuntaan kuuluva asuu Tanskassa, mutta hänen kotiasemansa on Suomessa. Työnantaja tai lentohenkilökuntaan kuuluva hakee itse A1-todistusta ETK:sta. Tämä lentohenkilökuntaan kuuluva henkilö vakuutetaan Suomen sosiaaliturvassa, koska hänen kotiasemansa on Suomessa ja ETK myöntää A1-todistuksen.
Aiheesta muualla:
Kun merenkulkija tai lentohenkilöstöön kuuluva työskentelee maassa, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus, ole yhteydessä Eläketurvakeskuksen asiakaspalveluun.
Kun merenkulkija tai lentohenkilöstöön kuuluva työskentelee sopimuksettomassa maassa, tulee työnantajan selvittää vakuuttaminen siitä maasta, jossa henkilö työskentelee.
[SININEN BOKSI]
Sosiaalivakuutusmaksut kansainvälisissä työskentelytilanteissa -palvelu
[SININEN BOKSI]