Indeksiturva
Suomen tapaan eläkkeiden indeksitarkistukset muissa maissa perustuvat usein kuluttajahintojen kehitystä mittaavan hintaindeksin ja palkansaajien keskimääräisen ansiotason muutoksia mittaavan palkkaindeksin muutoksiin. Usein eläkeindeksit seuraavat määrätyssä suhteessa kummankin indeksin muutoksia.
Tyypillistä myös on, että työuran aikana karttuneiden eläkeoikeuksien tarkistamiseen käytetään eläkkeen alkumäärää laskettaessa eri indeksiä kuin maksussa olevien eläkkeiden tarkistamiseen.
Indeksitarkistuksiin saattavat hintojen ja palkkojen kehityksen lisäksi vaikuttaa myös muut tekijät, kuten talouden kehitys tai väestön ikääntyminen. Tähän ryhmään kuuluvat maat, joissa on käytössä erilaisia sopeutusindeksejä (esim. Ruotsi ja Saksa).
Maksussa olevien eläkkeiden tarkistukset
Maksussa olevien eläkkeiden tarkistuksiin sovelletaan usein erilaisia hintojen- ja palkkojen yhdistelmäindeksejä tai hintojen kehitykseen liittyviä indeksejä. Puhtaasti palkkojen kehitykseen perustuvien indeksien käyttö on sen sijaan harvinaista. Useassa maassa on myös käytössä erilaisia taulukossa esitettyjä muita menettelyjä, jossa tarkistukset ovat yhteydessä myös eläkejärjestelmän taloudelliseen tasapainoon tai koko maan talouden kehitykseen.
Esimerkiksi Saksassa tarkistuksessa otetaan huomioon palkkojen kehityksen lisäksi myös eläkemaksun ja eläkkeensaajien määrän muutokset. Ruotsissa työeläkkeiden tarkistukset perustuvat palkkakehitykseen, josta vähennetään kiinteä 1,6 prosenttiyksikköä. Jos eläkejärjestelmä on taloudellisesti epätasapainossa, vähennetään tästä sopeutusindeksistä vielä alijäämän osoittama osuus, eli ns. jarru. Ylijäämätilanteessa sopeutusindeksiä parannetaan (ns. kaasu). Ruotsissa tarkistus voi olla negatiivinen. Sen sijaan Saksassa sopeutusmekanismia on lievennetty suojalausekkeella, jonka mukaan eläkkeiden tarkistukset eivät voi olla negatiivisia.
Ansaittujen eläkeoikeuksien eli eläkekarttuman tarkistamisessa palkkojen muutoksella on tyypillisesti suurempi paino. Näin on myös Suomessa.
Alla olevassa taulukossa on esitetty maksussa olevien eläkkeiden indeksisäännöt eri maissa. Eri eläkelajeja voidaan kuitenkin tarkistaa taulukosta poikkeavalla tavalla.
Työeläkkeen tarkistaminen eri maissa
Hintaindeksi | Palkkaindeksi | Yhdistelmäindeksi (H/P, %) | Sopeutusindeksi | Muu menettely |
---|---|---|---|---|
Belgia | Irlanti* | Bulgaria (50/50) | Espanja* | Iso-Britannia |
Italia | Norja* | Kroatia (70/30;50/50;30/70)* | Japani* | |
Itävalta | Kypros* | Kreikka* | ||
Islanti | Latvia (75/25) | Liettua* | ||
Kanada | Puola (80/20) | Luxemburg* | ||
Malta | Romania (50/50)* | Ruotsi* | ||
Portugali* | Slovakia (80/20) | Saksa* | ||
Ranska | Slovenia (40/60) | |||
Tanska* | Suomi (80/20) | |||
Unkari | Sveitsi (50/50) | |||
Venäjä | Tšekki (67/33) | |||
Yhdysvallat | Viro (20/80) |
* ES: Eläkejärjestelmän tulojen ja menojen tasapainosta riippuen: min. 0,25% – max. H + 0,5%.
* DK: Rahastojen tuoton rajoitteissa
* IE: Erillinen päätös. Tavoite: eläkkeen taso kiinteä (35 %) suhteessa keskipalkkaan. Eläkkeitä ei korotettu v.2009–2015.
* UK: H tai P tai 2,5 % riippuen mikä korkein.
* JP: 65–68-vuotiailla P – elinajanodotteen ja vakuutettujen määrän muutokset, yli 68-vuotiailla H – elinajanodotteen ja vakuutettujen määrän muutokset.
* HR: Mikä eläkeläiselle edullisin.
* CY: Perusosa: P, lisäosa: H.; EL: H(50) / BKT(50)
* LT: Palkkasumman kehitykseen sidottu indeksi.
* LU: H automaattinen; lisäksi P, eläkejärjestelmän tulojen ja menojen tasapainosta riippuen.
* NO: Työeläke: P – 0,75 %.
* PT: kun BKT:n kasvu <2%, mikäli BKT >2% maksetaan lisäkorotus.
* RO: Asteittain hintaindeksiin v. 2030 mennessä.
* SE: P-1,6%. Lisäksi tarkistukseen vaikuttaa eläkejärjestelmän menojen ja tulojen välinen tasapaino.
* DE: P ja eläkemaksutason muutos + vakuutettujen ja eläkkeensaajien lkm. suhteessa tapahtunut
Kansaneläkkeiden ja työmarkkinaeläkkeiden indeksitarkistukset
Joissain maissa lakisääteisellä työeläkkeellä on pieni rooli kokonaiseläketurvassa tai se voi puuttua jopa kokonaan. Tällöin eläketurva rakentuu pääasiassa kansaneläkkeen ja työmarkkinaeläkkeiden varaan. Esimerkiksi Tanskassa työeläkkeen (ATP) merkitys on pieni, ja kansaneläke muodostaa pääosan eläketurvasta. Työmarkkinaeläkkeet vastaavat pääasiassa työeläketurvasta samoin kuin Alankomaissa. Tanskassa ja Alankomaissa kansaneläkkeen indeksitarkistus perustuu palkkojen kehitykseen. Alla olevassa taulukossa on eritelty kansaneläkkeiden ja työmarkkinaeläkkeiden indeksitarkistukset.
Hintaindeksi | Palkkaindeksi | Muu menettely |
---|---|---|
Islanti, työmarkkinaeläke | Alankomaat, kansaneläke* | |
Ranska, työmarkkinaeläke | Tanska, kansaneläke | Tanska, työmarkkinaeläke* |
Ruotsi, kansan- ja työmarkkinaeläke | Norja, kansaneläke* | |
Sveitsi, työmarkkinaeläke | ||
Suomi, kansaneläke |
* NL: Kansaneläke sidottu minimipalkkaan. Työmarkkinaeläkkeissä H tai P sekä rahastojen kehitys. * NO: Kansaneläke: P – 0,5 % * DK: Rahastojen kehitys |
Maksussa olevien työeläkeindeksien kehitys esimerkkimaissa
Alla olevassa kuviossa on esitetty Suomen, Saksan (vanhat osavaltiot) ja Ruotsin maksussa olevien työeläkkeiden kumulatiivinen kehitys vuosituhannen vaihteesta lähtien.
Seuraavassa taulukossa on esitetty maksussa olevien eläkkeiden vuosittaiset indeksitarkistukset Suomen, Ruotsin ja Saksan lisäksi myös Viron osalta.
Suomen, Ruotsin, Viron ja Saksan maksussa olevien työeläkkeiden indeksitarkistukset (nimellinen), %
Suomi | Ruotsi | Viro | Saksa (vanhat osavaltiot) | Saksa (uudet osavaltiot) | |
---|---|---|---|---|---|
2018 | 0,6 | 1,5 | 7,6 | 3,22 | 3,37 |
2017 | 0,6 | 2,8 | 5,1 | 1,9 | 3,59 |
2016 | 0,0 | 4,2 | 5,7 | 4,25 | 5,95 |
2015 | 0,39 | 0,9 | 6,3 | 2,1 | 2,5 |
2014 | 1,37 | -2,7 | 5,8 | 1,67 | 2,53 |
2013 | 2,82 | 4,1 | 5,0 | 0,25 | 3,29 |
2012 | 3,61 | 3,5 | 4,4 | 2,18 | 2,26 |
2011 | 1,35 | -4,3 | 0,0 | 0,99 | 0,99 |
2010 | 0,3 | -3,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
2009 | 5,0 | 4,5 | 5,0 | 2,4 | 3,4 |
2008 | 2,4 | 2,8 | 21,6 | 1,1 | 1,1 |
2007 | 2,2 | 1,6 | 12,2 | 0,5 | 0,5 |
2006 | 1,7 | 1,1 | 9,7 | 0,0 | 0,0 |
2005 | 0,9 | 0,8 | 6,7 | 0,0 | 0,0 |
2004 | 1,3 | 1,8 | 6,3 | 0,0 | 0,0 |
Aiheesta muualla: