Tiedote

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto esittäytyy uusimmassa Työeläke-lehdessä. Sosiaalipolitiikan tuntijana Kautto haluaa lisätä ihmisten tietämystä eläketurvasta. Keinoiksi hän nostaa nykyistä vaikuttavamman kansalaisviestinnän.

Maaseudulla asuvien tulot ovat selvästi kaupungeissa asuvia matalammat ja toimeentulovaikeuksia koetaan hieman kaupunkeja enemmän. Tästä huolimatta maaseudun eläkeläiset eivät ole elämäänsä sen tyytymättömämpiä kuin kaupunkilaisetkaan.  

Vuonna 2018 työeläkkeitä maksettiin 27,9 miljardia euroa eli 800 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä väheni 49 000 henkilöön. Alkaneita vanhuuseläkkeitä oli vajaat 8 000 henkilöä eli kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurin syy on vuoden 2017 eläkeuudistus.

Yrittäjät arvioivat jatkavansa työskentelyä selvästi useammin kuin palkansaajat. Suurin syy jatkamiselle on mieluisa ja innostava työ, mutta taustalla on myös taloussyitä. Vain puolet yrittäjistä kokee maksavansa riittävää eläketurvaa itselleen. Osa aikoo jatkaa työssä, koska eläkettä on kertynyt liian vähän.

Kansainvälisissä työskentelytilanteissa työnantajaa askarruttaa, mitkä sosiaalivakuutusmaksut pitää maksaa työntekijästä Suomeen. Eläketurvakeskuksen uusi palvelu työnantajille helpottaa näiden vakuuttamistilanteiden hahmottamista.

Luottamus kasvoi edellisestä vuodesta. Jos eläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä jouduttaisiin vahvistamaan, hyväksytyin vaihtoehto olisi eläkemaksujen nosto. Tulevia tai maksussa olevia eläkkeitä ei haluta leikata.

Jaakko Kiander on nimitetty Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta, tilastoista ja suunnittelusta vastaavaksi johtajaksi ja Tuovi Rautjoki viestintäjohtajaksi.

Työeläke-lehti taustoittaa teemaa eläkkeiden riittävyydestä EU:ssa ja sitä kuvaavista indikaattoreista. Yksi Euroopan arvostetuimmista sosiaalisten indikaattorien tuntijoista, Rudi Van Dam saapuu syyskuussa Musiikkitalossa pidettävään kansainväliseen konferenssiin.

Toukokuun lopussa eläkkeelle siirtyvä Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala paljastaa Työeläke-lehden haastattelussa kiinnostavia sattumuksia 40-vuotiselta uraltaan.

Työeläkelakien mukaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi viime vuonna lähes 1 300 henkilöä eli seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2017. Kasvu näkyi varsinkin mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä. Kaksi kolmasosaa masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä oli naisia ja heistä kolme viidestä yli 45-vuotiaita.