Kanada-eläkeblogisarja, osa 2. Kanadan suunnitelmallinen maahanmuuttopolitiikka rakentaa hyvinvointia ja parantaa maan huoltosuhdetta. Kanada pisteyttää maahan haluavat, ja suosii surutta nuoria, kielitaitoisia ja korkeakoulutettuja ihmisiä. Ei olekaan ihme, että maahanmuuttajat nousevat yhteiskunnan avainpaikoille ja työllistyvät hyvin.
Eläketurvakeskuksen kolmiosainen Kanada-eläkeblogisarja alkaa. Ensimmäisessä osassa perehdytään maan poikkeukselliseen eläkeuudistukseen. Vastoin ajan henkeä pääministeri Justin Trudeaun ajama uudistus nostaa työeläkkeiden enimmäistasoa lähes viisikymmentä prosenttia.
Ritva muutti eläkepäivikseen Espanjaan ja menehtyi siellä jo korkean iän saavutettuaan. Tieto Ritvan kuolemasta ei kuitenkaan kulkeutunut riittävän nopeasti Suomeen ja hänen Espanjan-tililleen ehdittiin maksaa liikaa Suomen työeläkettä usean kuukauden ajan.
Suomen työeläkejärjestelmän vahvuutena on pidetty sitä, että se on osittain rahastoiva: osa eläkevakuutusmaksusta rahastoidaan, jolloin eläkemaksua voidaan pitää matalammalla tasolla kuin mitä huoltosuhde edellyttäisi. Rahastointi on siis järkevää sukupolvien välisen riskinjaon näkökulmasta. Etelämpänä Euroopassa lakisääteisiä työeläkkeitä on rahastoitu huomattavasti vähemmän. Miksi näin on, siihen koitan vastata tässä kirjoituksessa.
Vastikään julkaistussa Pensions Outlook 2018 -julkaisussa OECD kannustaa jäsenmaitaan kehittämään perhe-eläkkeitä. Argumentit ovat hyvin samanlaisia kuin vuonna 2017 julkaistussa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän selvityksessä.
Hollanti sijoittui kärkipaikalle vuosittain julkaistavassa Mercerin eläkejärjestelmävertailussa. Maan hyvä sijoitus selittyy hyvällä perusturvalla, korkealla eläkerahastoinnilla sekä maan taloudellisella tilanteella. Maassa on OECD:n mukaan euroalueen korkein eläkkeiden teoreettinen nettokorvausaste. Mutta Hollanti on myös yksi harvoja Euroopan maita, joissa maksussa olevia (työmarkkina)eläkkeitä on jouduttu leikkaamaan, eikä monen eläkkeitä ole indeksoitu kymmeneen vuoteen.
Viime aikoina on keskusteltu paljon eläkejärjestelmän reiluudesta. Huomiota on herättänyt alhainen syntyvyysaste, joka jatkuessaan heikentää eläketurvan rahoituspohjaa. Keskustelua on käyty myös suurituloisten eläkeläisten määrästä. Samanlaista keskustelua käydään myös muualla Euroopassa. Kysymys reilusta sukupolvisopimuksesta on tulenarka ja monimutkainen. Yksi keino selkeyttää keskustelua on hahmottaa sitä Musgraven säännöllä.
Kirjoitin keväällä, miten ulkomaisen eläkkeen hakemiseen kannattaa ennakkoon varautua. Nyt kerron tärkeimmät ulkomaan eläkkeen hakemisen vaiheet – miten eläkettä haetaan eri maista, milloin hakemus kannattaa jättää, miten hakemus etenee ja miten verotusasioita kannattaa selvitellä.
Asiakaspalvelustamme kysyttiin hiljattain, järjestämmekö koulutusta ulkomaisen eläkkeen hakemisesta. Asiakasta oli kauhistuttanut, miten eläkkeen hakemisesta oikein selviää. Kun huomioit muutamat asiat ulkomailla olon aikana ja ennen eläkkeelle siirtymistä, eläkkeen hakeminen sujuu helposti.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisestä väestöstä on Suomessa ollut kansainvälisesti vertaillen korkea. Viimeisen kymmenen vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä on kuitenkin selvästi vähentynyt. Mitä on tapahtunut muissa maissa, ja millainen on Suomen tilanne niihin verrattuna tällä hetkellä?
Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.
This is staging