Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen ajankohta on muuttunut vuosien myötä
Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään nykyään melko tasaisesti ympäri vuoden. Aiemmin hajontaa oli enemmän. Osatyökyvyttömyyseläkkeissä sen sijaan on edelleen havaittavissa selvä trendi. Miehillä suosituin kuukausi jäädä osatyökyvyttömyyseläkkeelle on aina ollut tammikuu. Naisilla suosituimmat kuukaudet ovat elo- ja syyskuu tammikuun ohella. Tammikuussa sekä elo-syyskuussa alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet olivat aiemmin keskimäärin korkeammat kuin muina kuukausina alkaneet.
Vuosi sitten blogikirjoituksessani tarkastelin, löytyykö työeläkejärjestelmässä suosituinta kuukautta jäädä vanhuuseläkkeelle ja onko eläkkeiden tasossa eroja siirtymäkuukauden suhteen. Selvisi, että elokuu on naisten suosituin kuukausi siirtyä vanhuuseläkkeelle, ja miehillä se tulee hyvänä kakkosena tammikuun jälkeen. Naisilla elokuussa alkaneet vanhuuseläkkeet olivat myös keskimäärin selvästi parempia kuin muina kuukausina alkaneet eläkkeet. Miehillä puolestaan tammi- ja elokuussa alkaneet vanhuuseläkkeet olivat hieman keskimääräistä korkeampia. Miten tilanne mahtaa olla työkyvyttömyyseläkkeissä?
Työkyvyttömyyseläkkeissä tällainen tarkastelu on syytä tehdä erikseen täytenä ja osana myönnetyille työkyvyttömyyseläkkeille, koska ne ovat luonteeltaan erilaisia. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen voi saada, jos työkyky on alentunut vähintään kolmella viidesosalla. Osaeläkkeeseen riittää työkyvyn alentuminen vähintään kahdella viidesosalla. Työkyvyttömyyden edellytetään kestävän vähintään vuoden.
Vuodesta 2009 lähtien uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on laskenut. Viime vuosi tosin oli poikkeus, määrä kääntyi kasvuun. Yhä useampi työkyvyttömyyseläke myönnetään osana. Osaeläkkeelle siirtyvät erityisesti 55-vuotiaat ja sitä vanhemmat naiset.
Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään nykyään ympäri vuoden
Jotta työkyvyttömyyseläkkeelle siirryttäisiin tasaisesti vuoden mittaan, niin eläköitymisistä runsas kahdeksan prosenttia tulisi tapahtua vuoden jokaisena kuukautena. Tilastoista näkyy, että täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään nykyään melko tasaisesti ympäri vuoden. Pieni notkahdus tapahtuu heinä-elokuussa. Tämä pätee sekä miehiin että naisiin.
Aikaisemmin oli toisin. 1960-luvulta vuoteen 1978 asti miesten täysistä työkyvyttömyyseläkkeistä noin 20 prosenttia alkoi tammi- tai helmikuussa ja toiset 20 prosenttia marras-joulukuussa. Vuosi 1982 oli selvä poikkeus. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi tällöin alkuvuodesta hyvin harva ja selvä painotus siirtyi loppuvuoteen. Tämä johtui voimaan tulleesta lakimuutoksesta, jonka mukaan sairausvakuutuksen päiväraha tuli ensisijaiseksi työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Vuodesta 1983 lähtien miehillä yleisin kuukausi jäädä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle oli pitkään tammikuu 10 prosentin osuudella. Tämän jälkeen erot kuukausien välillä ovat vuosi vuodelta kaventuneet eikä eroa juuri enää ole. Pieni notkahdus tapahtuu heinäkuussa.
Naisilla kehitys on jokseenkin samankaltainen kuin miehillä, mutta pieniä eroja löytyy. 1960- ja 1970-luvuilla naisilla eläköityminen painottui syys-marraskuulle. Ei siis joulukuulle kuten miehillä. Tammikuu oli yleisin vain yksittäisinä vuosina. Vuosina 1986–1996 tammikuun yleisyys nousi 10–13 prosentin osuuteen. Samalla loppuvuoden osuus suli vähitellen, ja tämä suuntaus on jatkunut viime vuosiin asti. Lopputulos on jokseenkin sama kuin miehillä: Erot kuukausien välillä ovat nykyään pienet. Naiset jäävät täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle melko tasaisesti eri kuukausina ympäri vuoden. Ainoastaan heinäkuu on selvä poikkeus. Silloin naiset jäävät harvemmin täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle kuin muina kuukausina.
Osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäädään tammikuussa sekä elo- ja syyskuussa
Osatyökyvyttömyyseläkkeissä tilanne on toisin. Erot eri kuukausien välissä ovat selvät. Miehillä suosituin kuukausi jäädä osatyökyvyttömyyseläkkeelle on lähes aina ollut tammikuu. Heillä vuoden aikana alkavista osatyökyvyttömyyseläkkeistä 10–12 prosenttia tapahtuu silloin. Kevään mittaan osaeläkkeelle jäävien määrä laskee. Kesä- ja heinäkuussa miehet jäävät selvästi harvemmin osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Syksyllä määrät taas nousevat hieman.
Naisilla vaihtelu kuukausien välillä on miehiä suurempaa. Myös naisilla yleisimmät kuukaudet aloittaa osatyökyvyttömyyseläke ovat tammi-, elo- ja syyskuu. Kaikki keskimäärin 11 prosentin osuudella. Naiset jäävät vähiten osatyökyvyttömyyseläkkeelle kesä-, heinä- ja joulukuussa.
Syitä eläköitymisen ajankohtiin
Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään yleensä heti, kun eläke on myönnetty. Näillä henkilöillä terveydentila on yleensä sen verran huono, että työkyky ja todennäköisesti myös motivaatio työssä jatkamiseen ovat heikot. Tämän vuoksi on loogista, että täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen ajankohdassa ei ole havaittavissa kovinkaan suurta vaihtelua.
Sen sijaan osatyökyvyttömyyseläkepäätöksen saanneilla on jäljellä työkykyä ja osaeläkkeelle jäämisen ajankohta voidaan sopia yhdessä työnantajan kanssa. Eläkkeelle ei välttämättä ole kiire. Tällöin on luonnollista, että osaeläkkeelle siirtyminen ajoitetaan vuoden vaihteeseen tai kesäloman yhteyteen. Tämä on usein paras ratkaisu töiden järjestelyjen kannalta. Saattaa myös olla niin, että kesälomaan asti sinnitellään töissä ja loman yli jaksetaan. Töiden alettua loman jälkeen sitten huomataan, ettei edellytyksiä jatkaa töitä täysipäiväisesti ole enää. Osatyökyvyttömyyseläkkeitä myönnetään erityisesti naisvaltasilla aloilla julkisella sektorilla opetus-, terveys- ja sosiaalitoimessa. Myös tämä selittää osaltaan naisten jäämistä osaeläkkeelle kesän lopulla.
Tammi- ja elo-syyskuussa eläköityneiden eläkkeet olivat aiemmin korkeimmat
Eri kuukausina alkavien täysien työkyvyttömyyseläkkeiden keskimääräinen taso ei nykyään vaihtele paljoakaan. Elokuussa alkavien eläkkeiden tasossa näkyy pieni hyppäys naisilla. Ennen 2000-luvun alkua kuukausien välinen ero oli selvempi. Elokuussa alkavat eläkkeet olivat silloin naisilla pääsääntöisesti keskimäärin jopa 10–15 prosenttia korkeammat kuin muina kuukausina alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet. Myös miehillä elokuussa ja jossain määrin myös tammikuussa alkaneet täydet työkyvyttömyyseläkkeet olivat aiemmin useina vuosina noin 10 prosenttia korkeammat kuin muina kuukausina alkaneet.
Osaeläkkeissä tammi- ja elo-syyskuussa alkaneet eläkkeet olivat pitkään selvästi keskimääräistä korkeammat kuin muina kuukausina alkaneet. Tämä päti sekä miehiin että naisiin. Viime vuosina erot eri kuukausien välillä ovat tasoittuneet, mutta elokuussa alkaneet osaeläkkeet ovat edelleen naisilla hiukan keskimääräistä korkeammat.
Tämä viittaa siihen, että aiemmin osatyökyvyttömyyseläkkeelle jäivät hyvin koulutetut, hyvin ansainneet sekä pidemmän työuran tehneet henkilöt, joilla oli mahdollisuus vaikuttaa eläkkeellesiirtymisensä ajankohtaan. Nykyään tällaista eroa ei enää ole yhtä selvästi havaittavissa.
Lue lisää:
- Tiedot vuodesta 2014 alkaen Eläketurvakeskuksen tilastotietokannassa
- Elokuu on eläkkeelle siirtymisen aikaa (Etk.fi-blogi 01.08.2018)
