Presidentti Macronin eläkelinjaukset
Emmanuel Macron valittiin sunnuntaina Ranskan presidentiksi. Vaalit ja kampanjointi herättivät laajaa kansainvälistä huomiota. Vaalikeskusteluissa ja kampanjoinnissa keskusteltiin paljon myös eläkkeistä ja eläkejärjestelmästä. Keväällä Macron julkaisi oman uudistusehdotuksensa koskien Ranskan eläkejärjestelmää. Mitä Macron on siis eläkejärjestelmän osalta luvannut?
Kaikki Ranskan eläkejärjestelmät yhdistykää!
Macron ei ole luvannut vallankumousta, vaan asteittain toteutuvan suunnitelman eläkejärjestelmän uudistamiseksi. Hän tavoittelee Ranskan 35 järjestelmän yhdistämistä yhden järjestelmän alle. Osana järjestelmien yhdistämistä, hän lakkauttaisi laajan kritiikin kohteeksi joutuneen yrittäjien oman eläkejärjestelmän sekä parlamentaarikoiden oman erityiseläkejärjestelmän.
Hänen visioissaan eläke määräytyisi kaikille samalla tavalla. Tällä hetkellä eläkkeen määräytymisessä on suuria eroja. Yksityisellä sektorilla eläke lasketaan 25 parhaan vuoden perusteella, kun julkisella sektorilla se lasketaan viimeisten kuuden kuukauden perusteella. On selvää, että eläkejärjestelmät kohtelevat eri työntekijäryhmiä varsin eri tavalla.
Ongelma on myös, että sama henkilö saattaa saada eläkettä useasta eri järjestelmästä. Eläkkeiden laskentasäännöistä johtuen kahdella identtisen työuran tehneellä henkilöllä voi olla hyvin erilaiset eläkkeet, jos he ovat kuuluneet eri järjestelmiin uransa eri aikoina. Macron haluaa, että jatkossa eläke määräytyisi kaikille samalla tavalla ja eläkettä maksettaisiin vain yhdestä järjestelmästä.
Myös eläke-etuuksiin muutoksia
Macron ei nostaisi suoraan eläkeikää. Täyden työuran (41,5 vuotta) tehneille eläkeikä pidettäisiin 62 vuodessa, tosin Macron ei ole kertonut, muuttaisiko hän täyden työuran määritelmää. Ilman täyttä työuraa vähentämättömälle eläkkeelle voi siirtyä 65-vuotiaana. Tätä ikää ollaan nostamassa asteittain 67 vuoteen. Macron ei muuttaisi tätä päätöstä, ja käytännössä tämä tarkoittaa eläkeiän nostoa.
Valtaosa presidenttiehdokkaista ilmaisi kannattavansa vähimmäiseläkkeen tasokorotusta. Näin teki myös Macron. Hän on luvannut nostaa vähimmäiseläkettä 100 eurolla. Työuraeläkkeen hän lakkauttaisi. Sen sijaan hän on väläytellyt mahdollisuutta alakohtaisille erityisratkaisuille koskien raskaita ammatteja.
Lisää rahastointia
Talousministerinä toimiessaan Macron yritti edistää eläkerahastointia kannustamalla yksityistä säästämistä. Ranskan poliittisessa kielenkäytössä finanssimarkkinat ja eläkerahastot eivät ole kovin suosittu teema. Presidentinvaalien aikaan hän ei enää rahastointikysymykseen palannut. Mutta jos hän ei ole kelkkaansa asian suhteen kääntänyt, tullaan hänen kaudellaan edistämään myös eläkerahastointia.
Lakisääteisen eläkkeen perusperiaatteet eivät kuitenkaan muuttuisi – järjestelmä jatkaisi puhtaana jakojärjestelmänä.
Uudistuuko järjestelmä oikeasti?
Vaaliväittelyissä Macron viittasi usein Pohjoismaiden eläkejärjestelmiin esimerkkeinä, joita kohti hän pyrkii. Suomessa työeläkejärjestelmää koskevat säännöt ovat hyvin yhteneväiset kaikkien ammattiryhmien kesken. Ruotsissa taas on käytössä Macronin kannattama maksuperusteinen järjestelmä, missä eläke-etuudet määräytyvät uran aikaisten maksujen perusteella, ja eläkejärjestelmä huomioi automaattisesti elinajanodotteen kasvun.
Eläkejärjestelmän uudistaminen on kuitenkin vaikeaa, ja siihen saattaa kohdistua suurta muutosvastarintaa. Varsinkin kun puhutaan niin massiivisesta muutoksesta kuin 35 järjestelmän yhdistämisestä ja Ranskasta. Todennäköisempää kuin eläkejärjestelmien yhdistyminen on se, että eläkkeen maksamisen osalta siirrytään Suomen mallia muistuttavaan viimeisen maksajan periaatteeseen. Sekin on jo haasteellinen tavoite yhdelle presidenttikaudelle.
