OECD:n viisi vinkkiä perhe-eläkkeiden kehittämiseen
Vastikään julkaistussa Pensions Outlook 2018 -julkaisussa OECD kannustaa jäsenmaitaan kehittämään perhe-eläkkeitä. Argumentit ovat hyvin samanlaisia kuin vuonna 2017 julkaistussa sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän selvityksessä.
OECD:n mielestä perhe-eläkkeille on edelleen paikkansa, vaikka seitsemässä OECD-maassa leskeneläkeoikeus on poistettu kokonaan tulevaisuuden eläkkeensaajilta ja erityisesti Pohjoismaissa ja anglosaksisissa maissa on nähty ehtojen heikennyksiä. Perhe-eläkkeiden tarvetta OECD perustelee ihmisten lyhytnäköisyydellä ja sillä, että markkinoilta ei vastaavaa tuotetta ole saatavissa. Viilaamisen varaa kuitenkin voisi olla.
1. Kulutusta tasaava, mutta määräaikaisena työhön kannustava
Kaikissa OECD-maissa on nykyään erilaisia vähimmäistoimeentulon takaavia turvaverkkoja. Tällöin perhe-eläkkeiden tehtävänä on enenevässä määrin auttaa tasaamaan kulutusmahdollisuuksia puolison tai lapsen vanhemman kuoltua. Vaikka perhe-eläkkeiden pitäisi auttaa säilyttämään kuolemaa edeltänyttä elintasoa, ne eivät saisi kannustaa leskiä pois työmarkkinoilta. Siksi työikäisille ei OECD:n mielestä pitäisi taata pysyviä leskeneläkkeitä.
STM:n perhe-eläkeselvityksessä pohdittiin erilaisia tapoja leskeneläkkeiden määräaikaisuuden mahdolliseen toteuttamiseen. Suomessa kansaneläkejärjestelmän perhe-eläke päättyy vanhuuseläkeikään, mutta työeläkejärjestelmän perhe-eläkettä maksetaan loppuiän, jos lesken omien tulojen yhteensovituksen jälkeen jotain maksettavaa jää.
2. Eläkeoikeuden jakaminen sai taas kannatusta
OECD suosittaa mahdollisuutta eläkeoikeuksien jakamiseen puolisoiden kesken. Tätä suositteli Suomelle myös muutama vuosi sitten Suomen eläketurvasta selvitystä tehnyt professori Nicholas Barr, samoin Mercer vastikään julkaistussa kansainvälisessä eläkejärjestelmien vertailussaan.
Eläkeoikeuden jakamista on käsitelty ETK:n perhe-eläkeraportissa vuodelta 2014. Eläkeoikeuden jakaminen tarkoittaa sitä, että parisuhteessa olevien ansaittu eläkeoikeus jaetaan jollain tarkoituksenmukaisella suhteella pariskunnan kesken parisuhteen keston ajalta. Jakaminen ei kuitenkaan poista perhe-eläkkeiden tarvetta.
3. Kustannukset eläkeoikeuden piirissä oleville
Leskeneläkkeiden kustannukset olisi OECD:n mielestä oikeudenmukaista jakaa joko parisuhteen sisällä tai kaikkien eläkkeeseen oikeutettavassa parisuhteessa elävien kesken. Tämä tarkoittaisi kustannusneutraalisti toteutettaessa sitä, että leskeneläkkeeseen oikeutetuilla olisi matalampi oman eläkkeen taso kuin vastaavan uran tehneillä yksin elävillä.
Tällainen ns. yhteisannuiteetti oli esillä myös vuoden 2017 perhe-eläkeselvityksessä, jossa oli pohdiskeltu sen mahdollisuutta ja toteutustapaa Suomessa. Yhteisannuiteettia on lisäksi tarkemmin kuvattu yllä mainitussa ETK:n raportissa. Suomessa kaikki työeläkevakuutetut rahoittavat työeläkemaksussaan perhe-eläkkeitä ja verojen kautta kansaneläkettä.
4. Leskeneläkeoikeus myös samaa sukupuolta oleville pariskunnille
OECD suosittaa samaa sukupuolta oleville pareille samoja oikeuksia kuin eri sukupuolta oleville pareille. Jos perhe-eläkkeen kustannukset jaettaisiin parien kesken, ei eläkeoikeuden laajentamisen pitäisi olla ongelma, vaikkapa avopareille kuten joissain maissa. Suomessa rekisteröidyssä parisuhteessa elävät ovat jo vuodesta 2002 alkaen olleet oikeutettuja perhe-eläkkeeseen, mutta avopareilla ei ole leskeneläkeoikeutta.
5. Leskeneläkkeitä ei eronneille
OECD näkee ongelmallisena eronneen puolison leskeneläkeoikeuden, jollainen on voimassa vielä suuressa osassa OECD-maita. Eronneella parilla ei ole OECD:n mielestä enää kyse kulutuksen tasaamisesta. Sen sijaan eläkkeiden jakaminen olisi suositeltavaa erityisesti päättyneissä suhteissa.
Suomessa eronneella puolisolla on mahdollisuus leskeneläkkeeseen, jos kuollut entinen puoliso oli velvoitettu osallistumaan hänen elatukseensa. Tyypillisesti eri maissa eronneen puolison leskeneläkeoikeus perustuu juuri tällaiseen elatusvelvollisuuteen.
Lue lisää:
Perhe-eläkeselvitys. Työeläkejärjestelmän perhe-eläketurvan kehittämisvaihtoehtoja
OECD Pensions Outlook 2018 -julkaisu
Suomeen pitäisi saada oikeus ns. elävän miehen lesken eläkkeeseen.
Se voisi olla esim. sidottu lapsien lukumäärään. Itse olen tilanteessa, että olen eronnut ja olen saanut 4 lasta.
Sain ensiksi kaksoset v. 1977, äitiysloma kesti tuolloin 6 kk vaikka lapsia syntyi kaksi. Seuraavat lapset syntyivät -88 ja -95. Eikä näistä kertynyt eläkettä. Työurani oli nuorimpien lasten syntymän jälkeen repaleinen, sillä mieheni teki kahta työtä ja olin joitakin vuosia kodinhoidontuella nuorempien lapsien kanssa. Samalla mieheni sai mahdollisuuden olla hankkimassa tuloja ja kasvattamassa omaa eläkepottiaan. Kotihoidontuen päättyessä työskentelin sijaisena ja tein lyhyitä työsuhteita, sillä ei ollut muutakaan. Nyt sain karvaasti huomata, ettei noista sijaisuuksista kertynyt eläkettä lainkaan.
Meillä oli yhteishuoltajuus kunnes nuorimmat täyttivät 18 v. Pääsääntöisesti se tarkoitti, että minä pienestä naisen palkasta kustansin kaikki vaatteet yms. Vuoroasumisen vuoksi ruokamenot jakautuivat tasaisemmin.
Kouluttauduin uuteen ammattiin raskaasta ravintolatyöstä. Ammattikorkeakoulu opinnot kestivät 4 vuotta ja eikä siitä kertynyt eläkettä. Ehdin olla 10 vuotta uudessa työssä, kunnes sain ilmoituksen ettei määräaikaista työsuhdetta uusita. Olin melkein 59 vuotias. Haaveilin jatkavani työn tekoa ainakin 68 vuotiaaksi, jotta saisin kerättyä eläkettä.
Tänään on tilanne se, että olen ollut eläkkeellä vajaan vuoden. Kolme vuotta jouduin olemaan työttömäna, en onnistunut saamaan töitä. Olen saattanut tähän maahan 4 uutta veronmaksajaa ja kituutan pienellä eläkkeellä. Tuntuuko oikeuden mukaiselta?
Ei leskeneläke saa olla korvaus avioliitossa kestetyitä vuosista, jotkin avioliitot eivät vain toimi.