Miksi paluumuuttajat eivät saa työkyvyttömyyseläkettä Ruotsista?
Pohjoismaiden välisen liikkuvuuden esteitä eli ns. rajaesteitä pohdittaessa on kiinnitetty huomiota siihen, että Ruotsista takaisin Suomeen muuttavan henkilön työeläketurva jää sairauden sattuessa heikommaksi kuin koko työuransa Suomessa tehneen henkilön työeläketurva. Suomen ja Ruotsin viranomaiset ovat selvittäneet, millaisilla keinoilla tilannetta voitaisiin helpottaa.
Suomessa voi päivärahakauden jälkeen saada määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen
Suomessa asuva henkilö saa sairastuttuaan yleensä Kelan maksamaa sairauspäivärahaa enintään 300 päivän ajan, jonka jälkeen hänelle voidaan työkyvyttömyyden jatkuessa myöntää työkyvyttömyyseläke. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää toistaiseksi tai määräaikaisena kuntoutustukena. Ennen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä eläkelaitoksen on aina varmistettava, että henkilön mahdollisuudet kuntoutukseen on selvitetty
Kun henkilölle myönnetään työkyvyttömyyseläke, arvio työkyvyn alentumisesta perustuu aina lääketieteellisiin seikkoihin. Lisäksi arvioinnissa voidaan ottaa huomioon koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut näihin rinnastettavat seikat. Ruotsin työkyvyttömyyseläkettä myönnettäessä ei tällaisiin sosioekonomisiin seikkoihin kiinnitetä huomiota.
Ruotsissa sairauspäivärahaa maksetaan pitkään
Ruotsissa sairauspäivärahaa voidaan maksaa sairastuneelle merkittävästi pidempään kuin Suomessa. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeen saaminen Ruotsista edellyttää, että työkyky on pysyvästi alentunut siten, ettei henkilö pysty työskentelemään missään työmarkkinoilla saatavilla olevassa työssä.
Määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä Ruotsissa ei voida myöntää lukuunottamatta nuorille henkilöille myönnettävää erityistä määräaikaista eläkettä (aktivitetsersättning). Jos henkilö ei sairauspäivärahakauden jälkeen ole kuntoutunut siten, että hän voisi työskennellä jossain työmarkkinoilla saatavilla olevassa työssä, hänelle voidaan edellytysten täyttyessä myöntää työttömyysetuus. Työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään siis Ruotsissa varsin vähän.
Suomessa asuva työkyvyttömyyseläkkeensaaja ei yleensä saa työkyvyttömyyseläkettä Ruotsista
Sekä Suomessa että Ruotsissa on sairastumisen varalta sosiaalivakuutusjärjestelmä, jonka tavoitteena on toimeentulon turvaamisen lisäksi myös jäljellä olevan työkyvyn ylläpitäminen. Kuntoutuksen merkitys on suuri molemmissa maissa. Lainsäädäntö on Suomessa ja Ruotsissa kuitenkin erilainen, minkä vuoksi Ruotsissa pitkän työuran tehnyt, Suomeen muuttanut henkilö saattaa sairauden pitkittyessä joutua heikompaan asemaan kuin henkilö, joka on tehnyt vastaavan työuran pelkästään Suomessa.
Työkyvyttömyyden pitkittyessä Suomesta voidaan myöntää työkyvyttömyyseläke. Suomessa asuvalla henkilöllä ei kuitenkaan ole yleensä oikeutta Ruotsin kansallisesti laskettaviin sairausetuuksiin kuten sairauspäivärahaan, sillä niiden saaminen edellyttää käytännössä Ruotsissa asumista.
Työskentelyaika Ruotsissa otetaan Suomen työkyvyttömyyseläkkeessä huomioon, kun eläke lasketaan EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetusten mukaan. Tästä huolimatta henkilö, joka asuu sairastuessaan Suomessa ja joka on aiemmin tehnyt pitkän työuran Ruotsissa, joutuu vastaavan työuran Suomessa tehnyttä henkilöä heikompaan asemaan etuuden suuruutta määritettäessä.
Mitä asialle voidaan tehdä?
Suomen ja Ruotsin viranomaiset ovat viime vuosina neuvotelleet useita kertoja siitä, voitaisiinko tilannetta helpottaa hallinnollisin keinoin. Lainsäädäntöjen eroista on tiedotettu Ruotsin eläkekäsittelijöille ja Försäkringskassan on lisännyt kotisivuilleen ”Frågor till läkaren” -listan, joka Suomessa asuvien eläkkeenhakijoiden olisi hyvä ottaa mukaan jo ensimmäiselle lääkärikäynnille mennessään.
Listan avulla suomalainen lääkäri osaa ottaa kantaa niihin kysymyksiin, jotka ovat ruotsalaisen työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen kannalta keskeisimpiä. Suomalaisille eläkelaitoksille on painotettu, että Ruotsiin tulisi lähettää kaikki eläkeratkaisun kannalta tarpeellinen tieto niistä toimenpiteistä, joita Suomessa on tehty. Näin voidaan varmistaa, ettei eläkettä jää myöntämättä puutteellisten tietojen vuoksi.
Koska ongelma aiheutuu lainsäädäntöjen eroista, ei kaikkia tilanteita voida hallinnollisin keinoin kuitenkaan ratkaista. Jatkossakin osa suomalaisen työkyvyttömyyseläkkeen saajista saa todennäköisesti hylkäävän eläkepäätöksen Ruotsista.
