Kuva suomalaisten ikääntyneiden elämänlaadusta riippuu näkökulmasta
Suomalaiset eläkeikäiset joutuvat luopumaan tekemisistään rahanpuutteen ja perhevelvollisuuksien vuoksi hieman useammin kuin ruotsalaiset ja tanskalaiset. Ongelmat ovat kuitenkin Pohjoismaissa huomattavasti harvinaisempia kuin Itä- ja Etelä-Euroopan maissa. Rahanpuute on perhevelvollisuuksia yleisempi syy luopua haluamiensa asioiden toteuttamisesta.
Suomi osallistui vuonna 2017 ensimmäistä kertaa SHARE (Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe) -kyselytutkimukseen, jossa selvitetään ikääntyneiden terveyttä, taloutta, työssäkäyntiä ja sosiaalisia suhteita Euroopassa. Kyselytutkimuksen myötä mahdollisuudet ikääntyneiden hyvinvoinnin Euroopan laajuisiin vertailuihin parantuivat oleellisesti.
Tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin muuan muassa sitä, kuinka usein he kokevat rahapulan ja perhevelvollisuuksien estävän heitä tekemästä haluamiansa asioita. Näitä ei määritelty tarkemmin, mutta rahapula voi kuvata paitsi tulojen eli usein eläkkeiden pienuutta myös isoja terveys- tai asumismenoja. Perhevelvollisuudet puolestaan kertovat esimerkiksi kotitöistä ja lastenlasten, puolison ja muiden sukulaisten hoivaamisesta tai muunlaisesta omaan tekemiseen ja ajankäyttöön vaikuttavasta toiminnasta.
Se missä määrin nämä erityyppiset haasteet vaikeuttavat ikääntyneiden elämää liittyy muun muassa kulttuuriin ja koko väestölle tarjolla oleviin eläke-, sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmiin. Euroopan maissa on vaihtelevia tapoja turvata vanhuuden ajan toimeentuloa ja järjestää esimerkiksi lasten ja ikääntyneiden hoivaa.
Suomella toimeentulossa muihin Pohjoismaihin hieman kirittävää
Kun tarkastelun kohteena on rahapulan vaikutus haluamiensa asioiden toteuttamiseen, havaitaan keskimäärin noin joka viidennen 65 vuotta täyttäneen eurooppalaisen joutuneen luopumaan usein toiveistaan (Kuvio 1.). Kreikan lisäksi ongelmat ovat tavallista yleisempiä Itä-Euroopan maissa.
Korkeamman elintason maissa kuten Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa rahan puute vaikeuttaa elämää harvemmin. Huomionarvoista kuitenkin on, että vaikeudet ovat Suomessa yleisempiä kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Suomessa noin joka kymmenes on jättänyt usein tekemättä asioita rahanpuutteen vuoksi. Ruotsissa ja Tanskassa ongelmat eivät ole yhtä yleisiä. Erot Euroopan maiden välillä ovat kokonaisuudessaan suuria.
Perhevelvollisuuksista johtuvat ongelmat harvinaisempia
Usein omista tekemisistä on perhevelvoitteiden vuoksi joutunut luopumaan keskimäärin harvempi kuin joka kymmenes (Kuvio 2.). Maaryhmittäiset erot ovat suunnilleen samankaltaisia kuin toimeentulossa. Tosin Itä-Euroopan maiden sijaan perhevelvollisuudet estävät ikääntyneitä tekemästä asioita useimmiten Italiassa ja muissa eteläisemmissä maissa. Italiassa lasten tiedetään esimerkiksi asuvan pidempään vanhempiensa luona. Suomessa vaikeudet ovat yleisempiä kuin muissa Pohjoismaissa, mutta muihin Euroopan maihin verrattuna vähäisiä.
On myös hyvä huomioida, että toimeentulo ja perhevelvollisuudet eivät ole ainoita syitä jättää asioita tekemättä. Myös haasteet omassa terveydessä ja sosiaalisissa suhteissa voivat heikentää ikääntyneiden elämänlaatua. Tarkastelut kuitenkin herättävät lisäkysymyksiä muun muassa pohjoismaiden välisistä eroista. Näiden selvittäminen ja ikääntyneiden hyvinvoinnin seuraaminen laajemminkin on nyt SHARE-kyselytutkimuksen avulla paremmin toteutettavissa.
Kysely toistetaan Suomessa lokakuun 2019 – kesäkuun 2020 aikana, mutta jatko tämän jälkeen on avoinna. Suomessa tutkimuksesta vastaa Väestöliitto ja laajemmin aineistosta on tietoa tarjolla SHARE:n verkkosivuilla.
