A1-todistusten taustalla harkintaa – ja erimielisyyksiä
Euroopassa on 28 tapaa ratkaista, minkä maan sosiaaliturvan piiriin ulkomailla töitä tekevä kuuluu. EU:n sosiaaliturva-asetukset ohjaavat ulkomaantyön vakuuttamisen ratkaisuja. Mahdollisuus harkintaan tuo kuitenkin vaihtelevuutta ratkaisuihin ja altistaa erimielisyyksille. Muuttunut maailmantilanne tuo eroavaisuudet esille ja reagointia tarvitaan.
Eläketurvakeskuksesta on tänä vuonna haettu ennätysmäärä A1-todistuksia eli todistuksia Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Mistä kasvanut määrä kertoo? Ainakin siitä, että Suomesta lähdetään ulkomaille työskentelemään: työprojekteihin, etätöihin tai kokeilemaan yritystoiminnan laajentamista.
Yhtenä syynä kasvuun on myös Euroopassa viime vuosina lisääntynyt työntekijöiden ja yritysten valvonta. Valvonnalla varmistetaan kilpailun toimivuus kansainvälisillä markkinoilla ja maksujen kohdentuminen oikeaan maahan, lähtökohtaisesti työskentelymaahan. Valvonta näkyy erilaisten tarkastusten muodossa, sanktioiden asettamisella ja muiden lainsäädännöllisten keinojen tehostamisella. Valvonnasta seuraa epäselvyyksien selvittelyä, jos asiakirjat eivät ole kunnossa tai jokin niissä herättää viranomaisten epäilyksiä. Asianmukaisilla asiakirjoilla, kuten A1-todistuksella, tulisi lähtökohtaisesti vapautua työskentelymaan lakisääteisiltä sosiaaliturvamaksuilta.
Maiden väliset erimielisyydet yhteisistä säännöistä ovat kasvaneet
Tilanne ei ole niin selkeä kuin sen pitäisi olla. A1-todistukset perustuvat harkintaan siitä, minkä maan sosiaaliturvalainsäädännön piiriin henkilön tulisi kuulua ulkomailla työskentelyn aikana. Harkinta tehdään ns. EU:n sosiaaliturva-asetusten sääntöjen perusteella. Näitä kompromissinä syntyneitä ja muutettuja asetuksia tulee soveltaa jokaisessa EU- ja ETA-maassa sekä Sveitsissä sellaisenaan eli niitä ei muuteta osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Harkinta mahdollistaa sen, että jokaisessa maassa sovelletaan ja tulkitaan asetusten sääntöjä oman maan lähtökohdista lähtien. Asetuksista tehdyt ohjeet ja suositukset ovat juuri niitä – ohjeita ja suosituksia – joita ei ole pakottavaa soveltaa sellaisenaan.
A1-todistusten kohdalla koventunut tilanne näkyy maiden välisten selvittelyjen ja erimielisyyksien lisääntymisenä. EU:n sosiaaliturva-asetusten mukaan ulkomailla työskentelevän henkilön sosiaaliturva ratkeaa muun muassa työnteon pituuden, asuinmaan, työntekoroolin ja työnantajan kotipaikan perusteella. Mikään näistä ei aina ole itsestään selvää. Ollaanko freelancerina vai työntekijänä liikkeellä, missä yrittäjän intressien keskus sijaitsee, jäikö kotimaahan mitään? Työskennelläänkö tietyn ajan sisällä yhdessä maassa vai sittenkin useammassa maassa, miten työmatkat huomioidaan?
Tulkintoja tilanteista voi olla monia viranomaisten ja työntekijöiden välillä, ja myös maiden tulkinnat eroavat. Maiden tulisi selvittää tilanteita hyvällä yhteistyöllä, mutta aina se ei ole helppoa. Tästä kertoo myös se, että A1-todistuksiin liittyviä tapauksia on ollut yhä useammin unionin tuomioistuimessa käsiteltävänä. Erityisesti esiin on noussut virheiden ja väärinkäytösten vaikutusten pohdinta. Onko A1-todistus saatu petoksen avulla, onko todistuksen taustalla virheitä viranomaisten puolella? Myös väärennökset työllistävät viranomaisia ympäri Eurooppaa.
Suomessa kansainvälisesti hyvä tilanne
Suomella on mennyt hyvin kansainvälisessä vertailussa ulkomaantyön vakuuttamisen ratkaisuissa. Vain harvoin linjaamme on kyseenalaistettu, asiakaspalvelu ja ratkaisutoiminta on nopeaa ja sujuvaa sekä yhteydet maailmalle toimivat.
Eläketurvakeskus on mukana muutoksessa sekä osapuolena hakemassa käytännön ratkaisulinjoja että kehittämässä niitä pitkällä aikavälillä. Keskeisenä näemme, että ohjeet ovat selkeät ja tieto liikkuu eri maiden välillä. Pidämme huolta laajasta kansainvälisistä verkostoistamme ja vaikutamme eri areenoilla.
Perustehtävämme on välittää tietoa asiakkaillemme säännöistä ja muutoksista sekä kuunnella herkällä korvalla asiakkaittemme toiveita. Marraskuun puolivälissä pidetty vuosittainen ulkomaantyön vakuuttamisen työnantajainfo keräsi linjoille ennätysmäärän, noin 300 asiakastamme, kuulemaan ajankohtaisista asioista. Tiivistimme infoon keskeisiä asiakkaitamme askarruttavia asioita sekä kerroimme muutoksista.
Yksi keskeinen kertomamme muutos oli se, että A1-todistuksen hakemista suositellaan vastaisuudessa myös lyhyissä, alle kuukauden, kestävissä ulkomaantöissä. Muutos onkin hyvä esimerkki siitä, kuinka ETK:ssa muutimme ohjeistustamme vastaamaan yritysten ja työntekijöiden arkea sekä reagoimme muuttuneisiin eri maiden viranomaiskäytänteisiin.
