Onko työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen väheneminen päättynyt?
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen väheni neljänneksen vuosien 2007 ja 2016 välillä. Suurin osa laskusta keskittyi työttömien kaltaisiin väestöryhmiin, joissa työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on muita yleisempää. Laskun myötä väestöryhmien väliset erot alkavuuksissa ovat tasoittuneet ja vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen kääntyi taas nousuun. Onko työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen väheneminen päättynyt?
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä oli korkeimmillaan tämän vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä, jolloin noin 25 000 henkilöä vuodessa siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämän jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on vähentynyt selvästi. Suhteessa työikäiseen väestöön työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä väheni vuosien 2007 ja 2016 välillä 0,99 prosentista 0,72 prosenttiin. Täysien työkyvyttömyyseläkkeiden kohdalla lasku oli vielä voimakkaampaa. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen puolestaan lisääntyi.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen väheni epätasaisesti eri väestöryhmissä
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen väheni voimakkaasti yli 45-vuotiailla, korkeintaan keskiasteen koulutuksen saaneilla, sosioekonomiselta asemaltaan työntekijäryhmään kuuluvilla ja työttömillä. Sen sijaan nuoremmissa ikäryhmissä, korkea-asteen koulutuksen saaneilla ja toimihenkilöillä muutokset olivat vähäisiä.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen väheneminen oli erityisen voimakasta työttömillä. Vaikka työttömiä on väestöstä vain noin 10 prosenttia, selitti työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden aleneminen työttömillä yksinään 40 prosenttia kokonaismuutoksesta. Puolet työttömien työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen vähenemisestä johtui mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden vähenemisestä.
Miehillä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen väheni enemmän kuin naisilla. Erityisesti tämä johtui muiden kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja mielenterveysongelmien perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisestä erityisesti miehillä. Vuonna 2007 miesten ja naisten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen oli yhtä yleistä, mutta vuonna 2016 se oli naisilla selvästi yleisempää.
Samaan aikaan osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat lisääntyneet
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen väheneminen johtui täysien työkyvyttömyyseläkkeiden vähenemisestä. Sen sijaan osatyökyvyttömyyseläkkeet lisääntyivät, mutta muutos ei ollut yhtä voimakas kuin täysien työkyvyttömyyseläkkeiden väheneminen.
Täysien työkyvyttömyyseläkkeiden väheneminen ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden lisääntyminen ovat myös kohdistuneet osittain eri väestöryhmiin. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen lisääntyi erityisesti naisilla, alemmilla toimihenkilöillä ja työntekijöillä, mutta ei juurikaan perusasteen koulutuksen saaneilla tai työttömillä. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden lisääntyminen kohdistui myös enemmän julkiseen sektoriin.
Kaikista suurimmat muutokset kuitenkin nähtiin vanhimmilla työikäisillä. Osatyökyvyttömyyseläkkeiden lisääntyminen kohdistui yli 55-vuotiaisiin vielä selvemmin kuin täysien työkyvyttömyyseläkkeiden väheneminen.
Mistä muutos on johtunut?
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen väheneminen voi johtua siitä, että työikäisen väestön työkyky on parantunut. Monet sairaudet ovat vähentyneet ja myös työelämä on muuttunut niin, että sairaudet eivät välttämättä estä työntekoa niin kuin aiemmin.
Muutoksia on voinut tapahtua myös siinä, millaisella työkyvyllä ihmisen voidaan odottaa työskentelevän. Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuus on 2000-luvulla kasvanut mutta myös työkyvyttömyyseläkkeelle hakeminen on selvästi vähentynyt. Tämä voisi viitata siihen, että yhteiskunnassa ylipäätään asetetaan entistä kovempia odotuksia työssä jatkamiselle. Tämä ei ole ihme ottaen huomioon, miten paljon puhutaan esimerkiksi työurien jatkamisesta ja työskentelyn jatkamisesta jäljellä olevan työkyvyn puitteissa ja sairauden jälkeisestä työhön paluusta. Työkyky ei ole yksiselitteinen eikä muuttumaton käsite eikä sen tulkinta irrallinen ympäröivästä yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen lisääntyminen voi samoin heijastaa paitsi parantunutta työkykyä myös laajempia odotuksia työssä jatkamista kohtaan.
Mihin suuntaan kehitys jatkuu?
Vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi kasvuun. Kasvu kohdistui melko tasaisesti kaikkiin väestöryhmiin. Vaikka mielenterveyssyistä myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet lisääntyivät myös nuoremmissa ikäryhmissä, suurin osa kasvusta oli peräisin yli 55-vuotiailta, joilla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on yleisintä. Naisilla kasvu oli hieman voimakkaampaa kuin miehillä, erityisesti mielenterveyssyistä johtuen.
Vaikka tämä muutos on ainakin toistaiseksi pidempään laskevaan trendiin verrattuna vähäinen, on se yksittäisten vuosien välillä merkittävä. Alkuvuodesta 2019 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on pysynyt edellisen vuoden tasolla. On siis epäselvää mihin suuntaan kehitys tästä jatkuu.
Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen väheneminen 2000-luvun alkuvuosien jälkeen keskittynyt erittäin voimakkaasti sellaisiin väestöryhmiin, joissa se oli alun alkaen korkeata. Tämän kehityksen perusteella voitaisiin arvella, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä suurin laskupotentiaali on käytetty. Jos työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen väheneminen jatkuu tulevina vuosina, ei ole todennäköistä, että se jatkuu yhtä voimakkaana kuin tähän asti.
Kirjoitus perustuu Lääkärilehdessä julkaistuun artikkeliin. Tutkimuksessa tarkasteltiin työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrää suhteessa riskiväestöön vuosina 2007–2016. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneidenmäärä suhteessa henkilövuosiin laskettiin yli 25-vuotiaassa sosiaalivakuutuksen piirissä olevassa väestössä sekä sukupuoli-, ikä-, koulutus- ja sosioekonomisissa ryhmissä ja työskentelysektoreittain. Täysiä ja osatyökyvyttömyyseläkkeitä ja tärkeimpiä sairauspääryhmiä tarkasteltiin erikseen.
Viittaukset:
Laaksonen M, Nyman H. Työttömien ja ikääntyneiden siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle on vähentynyt selvästi. Lääkärilehti 2019;74(33):1745-1748.
Laaksonen M, Nyman H. Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysosuuden kasvu 2007–2016. Yhteiskuntapolitiikka 2018;83(5-6):544-554.
Bloggaus, Mikko Laaksonen: Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi kasvuun 2018
Eläketurvakeskuksen kuukausitilasto: Suomen työeläkkeensaajat