Ennustelaskelma ei ole ennuste
Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmat eivät ole ennusteita, vaan trendilaskelmia. Ne kuvaavat suunnan, johon eläkejärjestelmä etenee, jos laskelmien oletukset toteutuvat. Pohjimmiltaan laskelmien tarkoitus on tukea hyvää päätöksentekoa.
Eläketurvakeskus julkaisi tänään raportin Suomen lakisääteisen eläketurvan pitkän aikavälin näkymistä. Raportissa esitetään arvioita eläkkeiden suuruuden, eläkemenon ja eläketurvan rahoituksen tulevasta kehityksestä. Vastaavia raportteja on julkaistu säännöllisesti vuosien ajan, edellinen vuonna 2016.
Raportissa arvioidaan esimerkiksi, että vuonna 2025 eläkkeellesiirtymisiän odote tulee olemaan 62,5 vuotta ja että karkeasti nykytasoinen eläkemaksu riittää TyEL-järjestelmän rahoittamiseen vuosisadan puoliväliin asti, kunnes matala syntyvyys alkaa näkyä maksunkorotuspaineena. Raportin mukaan keskieläkkeen suuruus ylittää nykyrahassa 3 000 euroa 2070-luvulla ja vuonna 2085 lakisääteinen eläkemeno on 14,9 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Kaukaisempaankin tulevaisuuteen meneviä arvioita raportissa esitetään. Liitteiden 2 ja 3 laskelmissa koko työeläkejärjestelmän keskimääräisen maksutason arvioidaan olevan kestävä periaatteessa äärettömyyteen asti.
Laskelma kertoo eläkejärjestelmän suunnan
Uskommeko me täällä Eläketurvakeskuksessa todella pystyvämme ennustamaan, miltä maailma näyttää yhden ihmisiän päästä? Emme tietenkään. Tämän kaltaiset pitkän aikavälin laskelmat eivät ole ennusteita, vaikka niitä välillä ennustelaskelmiksi kutsutaankin. Pikemminkin kyse on trendilaskelmista. Ne pyrkivät kuvaamaan, kuinka eläkejärjestelmä tulevaisuudessa kehittyisi, jos
- eläketurvaa koskeva lainsäädäntö pysyisi muuttumattomana ja
- ympäröivä maailma kehittyisi valittujen oletusten mukaan.
Laskelmien oletukset pyritään toki valitsemaan niin, että ne kuvaisivat todennäköisintä tulevaisuutta, eivätkä olisi ilmeisiä yli- tai aliarvioita. Niiden valinnan tukena käytetään saatavilla olevaa tieteellistä tutkimusta ja asiantuntija-arvioita. On kuitenkin varmaa, että maailma ei tule kehittymään valittujen oletusten mukaisesti, ja tästä syystä ennusteita on tarpeen aika ajoin päivittää.
Meeri Kesälä tutki vuonna 2017 julkaistussa raportissaan Eläketurvakeskuksen aiempia ennustelaskelmia noin kymmenen vuoden ajalta ja vertasi niitä vuosien 2005–2016 toteumatietoihin. Eräs analyysin johtopäätös oli, että Eläketurvakeskuksen käyttämät ennustemallit toimivat ainakin lyhyellä aikavälillä hyvin: mikäli valitut oletukset toteutuvat, osuu ennustelaskelma myös tulosten osalta hyvin kohdalleen.
Herkkyysanalyysi kertoo eri oletusten merkityksestä
Koska valittujen oletusten toteutuminen on epävarmaa, on raportissa tutkittu kuuden merkittävän oletuksen vaikutuksia tuloksiin. Väestömuuttujista tarkasteluun on otettu kuolevuus ja syntyvyys. Talouden kehityksen vaikutuksesta puolestaan kertoo ansiotason kasvu, työllisyys ja eläkevarojen tuotto. Lisäksi mukana on herkkyystarkastelu työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudesta sekä talousmuuttujista yhdistellyt optimistinen ja pessimistinen yhdistelmäskenaario.
Parinkymmenen vuoden aikajänteellä herkkyystarkastelut osoittavat työllisyyden, ansiotason kasvun ja sijoitustuottojen vaikuttavan oleellisesti eläkkeiden rahoitukseen. Esimerkiksi optimistisessa talousskenaariossa ansiotason kasvu oletetaan 0,5 prosenttiyksikköä peruslaskelmaa korkeammaksi, työllisyysaste noin 2,2 prosenttiyksikköä korkeammaksi ja eläkevarojen tuotto prosenttiyksikön korkeammaksi.
Nopea ansiotason kasvu kasvattaa ansioita enemmän kuin eläkkeitä, jolloin eläkemeno suhteutettuna palkkasummaan tai bruttokansantuotteeseen jää peruslaskelmaa pienemmäksi. Korkea työllisyys kasvattaa yhtä lailla eläkkeiden rahoituspohjaa, mutta toisaalta se kasvattaa myös karttuvien eläkkeiden määrää, joten pitkällä aikavälillä sen vaikutus työstä karttuvien eläkkeiden rahoitukseen jää pieneksi. Eläkevarojen tuotto ei puolestaan vaikuta eläkemenoon, mutta sillä on merkittävä vaikutus työeläkkeiden rahoitukseen.
Optimistisessa skenaariossa lakisääteisten eläkemenojen suhde bruttokansantuotteeseen jää vuoteen 2040 mennessä 1,1 prosenttiyksikköä peruslaskelmaa matalammalle tasolle ja TyEL-maksu voidaan pitää vuoteen 2040 asti 2,9 prosenttiyksikköä peruslaskelmaa matalammalla tasolla. Pessimistisessä skenaariossa oletukset ovat päinvastaiset ja johtavat kutakuinkin päinvastaisiin tuloksiin.
Pitemmällä aikavälillä väestökehitys voi vaikuttaa eläketurvaan merkittävästi. Elinajan pidentyminen vaikuttaa eläkemenoihin, vaikka työeläkejärjestelmässä onkin otettu käyttöön siihen reagoivia vakautusmekanismeja. Syntyvyys vaikuttaa puolestaan työeläkkeiden rahoituspohjaan, tulevaisuudessa vakuutetun työn määrään.
Esimerkiksi matalan syntyvyyden skenaariossa kokonaishedelmällisyysluku on vuodesta 2019 alkaen 1,20, eli 0,25 yksikköä peruslaskelman tasoa matalampi. Tämä johtaa pienempään työikäiseen väestöön ja vuoteen 2085 mennessä palkkasumma jää 15 prosenttia peruslaskelmaa pienemmäksi. Vaikutus TyEL-maksun tasoon on yli neljä prosenttiyksikköä vuonna 2085.
Herkkyystarkastelut antavat suuntaviivoja siitä, kuinka suuri vaikutus laskelman oletuksilla on laskelman tuloksiin. Ne kuvaavat vaikutuksia myös laadullisesti ja auttavat ymmärtämään eläkejärjestelmän toimintaa. Ne eivät kuitenkaan kuvaa tyhjentävästi kaikkia eläkejärjestelmään kohdistuvia uhkia ja haasteita. Tarkastellut muuttujat voivat vaihdella tulevaisuudessa esitettyä enemmänkin. Toisaalta eläketurvaan vaikuttavat myös muut, tarkastelun ulkopuolelle jätetyt tekijät. Tällainen on esimerkiksi nettomaahanmuutto-oletus, josta on esitetty herkkyystarkasteluja aiemmin. Maahanmuuton vaikutuksista esitetään uusia, yksityiskohtaisempia arvioita loppuvuodesta 2019.
Mikä on laskelmien arvo?
Välillä kuulee kritiikkiä pitkälle tulevaisuuteen tehtävien laskelmien arvosta, kun monien oletusten osalta on vaikea sanoa mitään varmaa edes vuoden päähän. Tähän kritiikkiin on helppo vastata. Ennustelaskelman ei ole tarkoituskaan osua oikeaan. Sen on tarkoitus toimia karttana ja kompassina. Se pyrkii näyttämään suunnan, johon tällä hetkellä edetään, ja osoittamaan karikot, jotka kannattaa väistää. Ennustelaskelma toimii lisäksi pohjana ja referenssipisteenä erilaisille vaikutusarvioille, jotka puolestaan tukevat hyvää päätöksentekoa.
Epätietoisuus tulevasta ei ole syy olla tekemättä ennustelaskelmia, vaan syy tehdä niitä.
Lisää aiheesta:
- Heikki Tikanmäki, Sampo Lappo, Ville Merilä, Tuija Nopola, Kaarlo Reipas, Mikko Sankala. Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2019 (Eläketurvakeskuksen raportteja 02/2019).
- Meeri Kesälä. Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmat jälkikäteen arvioituna (Eläketurvakeskuksen raportteja 05/2017).
