Väestön ikääntymisen ja työeläkejärjestelmän kypsymisen myötä rahastoinnin merkitys eläkkeiden rahoituksessa on kasvanut merkittävästi. Sen avulla voidaan tasata sukupolvien välistä maksutaakkaa, joka olisi pelkän jakojärjestelmän varassa paljon nykyistä raskaampi.

Sijoitustoiminta Suomen työeläkejärjestelmässä –artikkelikokoelma maalaa kokonaiskuvan työeläkealan sijoitustoiminnasta, siihen liittyvästä riskienhallinnasta ja sääntelystä ja näiden kehityksestä.

Kirja muodostuu yhdeksästä asiantuntija-artikkelista, jotka toimivat itsenäisinä kokonaisuuksina tai osana laajempaa tarinaa.Teos täydentää vuonna 2019 ilmestyneen Työeläkevarat ja eläkkeiden rahoitus -kirjan keskustelua suomalaisen eläketurvan rahoituksen ja sijoitustoiminnan erityispiirteistä.

– Kirja pyrkii toimimaan yleisteoksena, jonka avulla alan asiantuntijat ja aiheesta kiinnostuneet voivat perehtyä eläkealan sijoitustoiminnan keskeisiin piirteisiin, kertoo ekonomisti ja kirjan toinen toimittaja, Sanna Tenhunen Eläketurvakeskuksesta.

Nykytilasta tulevaisuuteen

Artikkelikokoelma on jaettu kolmeen osaan, ja se pyrkii huomioimaan erityisesti Suomen työeläkejärjestelmän ainutlaatuisen rakenteen ja lainsäädännön.

Kirjan ensimmäisessä osassa keskitytään Suomen työeläkejärjestelmän rahoitukseen ja sen kehitykseen. Toinen osa käsittelee työeläkejärjestelmän sijoitustoimintaa ja sen ohjausta, vakavaraisuussääntelyä ja riskienhallintaa.

Kolmas osa on luonteeltaan keskustelevampi. Siinä suunnataan katse kohti tulevaisuutta ja pohditaan vakavaraisuuden sääntelyyn ja sijoitustoiminnan kehittämiseen liittyviä näkökulmia.

–  Kirjassa on laaja aikaperspektiivi: Vaikka pääpaino on nykytilanteessa, on tärkeää ymmärtää, miten siihen on tultu ja hahmotella myös mahdollisia kehityssuuntia, kertoo kirjan toinen toimittaja, kehityspäällikkö Eeva Poutiainen Eläketurvakeskuksesta.

Sijoitustuotoilla suuri vaikutus maksun tasoon

Pitkällä aikavälillä sijoitustuotoilla on merkittävä vaikutus työeläkkeiden rahoitukseen.

ETK:n kestävyyslaskelmissa eläkevarojen pitkän aikavälin reaalituotto-oletus on 3,5 prosenttia. Jos tuotot jäävät pitkällä aikavälillä prosenttiyksikön perusoletusta matalammiksi, eläkemaksuun muodostuu reilun kolmen prosenttiyksikön korotuspaine.

Vastaavasti yhden prosenttiyksikön korkeampi tuotto merkitsisi, että eläkkeet pystyttäisiin rahoittamaan reilut neljä prosenttiyksikköä matalammalla eläkemaksulla.

---

Artikkelit ja kirjoittajat:

• Eläkemeno, -maksut, -varat ja työeläkejärjestelmän sijoitustuotot Suomessa: Telan analyytikko Kimmo Koivurinne ja johtava ekonomisti Risto Vaittinen kirjoittavat eläkemenojen, -maksujen ja -varojen sekä -etuuksien kehityksestä eläkejärjestelmän alkuajoista nykypäivään.
• Eläkejärjestelmien rahoitustavat Suomessa: Kevan aktuaaripäällikkö Roman Goebel tarkasteleejulkisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien rahoituksen eroja.
• Eläkelaitosten vakavaraisuus, sen sääntely ja valvonta: SHV-matemaatikko Hillevi Mannonen luo artikkelissaan kokonaiskuvan yksityisen sektorin työeläkelaitosten rahoitukseen ja sijoitustoimintaan liittyvästä vakavaraisuussääntelystä.
• Eläkevarojen sijoittamisen ohjaaminen työeläkelaitoksessa: Aktia Pankin varainhoidon johtaja Niina Bergring tarkastelee sääntelyn tuomia sijoitustoiminnan puitteita sekä sijoitustoiminnan ohjaamista yksityisten alojen työeläkevakuutusyhtiön näkökulmasta.
• Sijoitustoiminnan ohjaus julkisissa eläkerahastoissa: Aalto-yliopiston työelämäprofessori Timo Viherkenttä avaa artikkelissaan julkisen eläkerahaston sijoitustoiminnan erityispiirteitä sekä suomalaisesta että kansainvälisestä näkökulmasta.
• Työeläkevarojen sijoittaminen käytännössä: Veritaksen sijoitusjohtaja Kari Vatanen tarkastelee eläkevarojen sijoittamisen merkitystä, sijoitusten allokaatiota ja eri sijoitustapoja eläkejärjestelmän alkuvaiheista nykypäivään.
• Riskienhallinta työeläkelaitoksissa ja sen valvonta: Elon talous- ja sijoitusriskien valvonnasta vastaava johtaja Sarianne Kirvesmäki käsittelee artikkelissaan riskienhallintaa, sen sääntelyä ja valvontaa erityisesti työeläkevakuutusyhtiön näkökulmasta.
• Eläkemaksujen rahastointi ja riskienhallinta: Tohtori Petri Hilli ja Helsingin yliopiston professori (1.8.2020 alkaen) Niku Määttänen pohtivat rahastointisääntöjen ja vakavaraisuussääntelyn yhteyttä työeläkemaksun tasoon. Artikkelissa pureudutaan myös eläkejärjestelmän hajautetun toimeenpanon etuihin ja haittoihin.
• Miltä Suomen työeläkejärjestelmän sijoitustoiminta näyttää kauempaa katsottuna?: Yrittäjä ja sijoitusammattilainen Mikko Niskanen tarkastelee eläkejärjestelmän sijoitustoimintaa alan ulkopuolisin silmin kansainvälisestä sekä sääntelyn ja sijoitustoiminnan kehittämisen näkökulmasta.