Vieläkö syntyvyyden lasku jatkuu?
Viime vuonna saavutettiin Suomen historian heikoimmat syntyvyysluvut. Lapsia syntyi alle 46 000 ja keskimääräistä lapsilukua mittaava niin sanottu hedelmällisyysluku laski Tilastokeskuksen mukaan 1,35:en. Taso on matala niin historiaan kuin muihin maihin verrattuna. Vielä kymmenen vuotta sitten lapsia syntyi vuosittain noin 60 000 ja hedelmällisyysluku oli noin 1,8.
Syntyvyyden lasku on ollut odottamatonta ja se on jatkunut lähes 10 vuoden ajan. Kyseessä ei ole se ohimenevä satunnaisvaihtelu vaan ilmiön takana on pysyvämpiä yhteiskunnallisia muutoksia. On mahdollista, että syntyvyyden lasku liittyy vuodesta 2009 alkaneeseen heikkoon taloudelliseen kehitykseen, joka on muuttanut nuorten tulevaisuudennäkymät aiempaa epävarmemmiksi. Perheen perustaminen ja lasten hankkiminen näyttävät siirtyvän yhä myöhemmäksi samalla kun vakiintuneen työuran alkaminen on viivästynyt.
Suomen talouden ja myös eläkejärjestelmän tulevaisuuden näkymät muuttuvat synkemmiksi, jos syntyvyyden lasku jää pysyväksi. Lapsiluvun pieneneminen 2020-luvulla johtaa siihen, että työikäinen väestö 2040-luvulla jää aiemmin ennakoitua pienemmäksi, mikä osaltaan heikentää vanhushuoltosuhdetta ja taloudellista elatussuhdetta.
On syytä olettaa, että toteutuneessa syntyvyyden laskussa on osin kysymys lasten hankinnan lykkääntymisestä myöhemmäksi. Tällöin lopullinen lapsiluku ei jäisi niin pieneksi kuin tämän päivän lukujen perusteella voisi päätellä. Väestötieteilijät ovatkin arvioineet, että lapsiluvun taso voisi jatkossa asettua noin 1,6:en, mikä merkitsisi runsaan 10 prosentin pudotusta aiempaan verrattuna. Lähivuosina näemme, lähteekö syntyvyys korjaantumaan tähän suuntaan. Muutos parempaan on mahdollinen, mutta se edellyttää talouden ja työmarkkinoiden kehittymästä suuntaan, joka rohkaisee nuoria perustamaan perheitä. Koronakriisi ei tee tilannetta helpommaksi. Epidemiat kuitenkin loppuvat aikanaan.
Kuuntele Eläkekomitea-podcastin ensimmäinen jakso: Voiko politiikalla synnyttää lapsia?